- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
955-956

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schlippenbach ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

955

Schlüsselburg—Schmalkaldenin liitto

95b

Schlüsselburg ks. Pähkinälinn a.

Schlüsselburgin rovastikunta ks. L y v s s i n

1. Schlüsselburgin rovastikunta.

Schlüter [slytar], Andreas (1664-1714),
saks. kuvanveistäjä ja arkkitehti, syntynyt
Hampurissa; isänsä, kuvanveistäjä Gerhard S:n
oppilas, jatkoi opintojaan Italiassa. Työskenteli
ensin kuvanveistäjänä m. m. Varsovassa Juhana
Sobieski’n palveluksessa, kunnes 1694 kutkuttiin
hovikuvanveistäjäksi Berliiniin, jossa hän
samalla kuului taideakatemian opettajien ja v:sta
1695 johtajien joukkoon ja jossa hän myöskin
arkkitehtina saavutti erittäin huomatun
aseman. Ollen barokkitaiteen etevimpiä edustajia
S. kehitti alankoni, ja it. vaikutusten perusteella
intohimoisen ja mahtipontisen tyylinsä. Hänen
lukuisista koristeellisista veistoksistaan ovat
tunnetuimpia taiteellisen tehokkaasti esitetyt
kuolevien sotilaiden päät Berliinin Ruhmeshallen
(ent. Zeughausin) pihanpuoleisilla seinillä. S:n
pääteos ja aikakauden parhaimpia
monument-taali veistoksia 011 Berliinissä „Suuren
vaaliruhtinaan", Fredrik Willlelmin ratsukuvapatsas
(pystytetty 1703). Tärkeimmät tehtävänsä
arkkitehtina S. suoritti vv. 1699-1706, jolloin hän oli
Berliinin kuninkaallisen linnan rakennustöiden
johtajana. Tätä linnaa uudestaan rakentaessaan ja
koristaessaan S. antoi sille sen loistorakennuksen
leiman, mikä sillä edelleenkin on. Pietari Suuren
palveluksessa S. työskenteli vista 1713 Pietarissa,
jossa hän kuoli. [Adler, »Andreas S:s Leben und
Werke" (1862) ; Gurlitt. ..Andreas S." (1891);
Sei-del, »Andreas S. als Bildhauer" (1901); Wallé,
»S:s Wirken in Petersburg" (1901).] E. R-r.

Schlyter [sly-J, Carl Jolian (1795-1888),
ruots. oikeusoppinut ja oikeushistoriantutki ja.
Tuli dosentiksi Lundin yliopistoon 1816. saman
yliopiston professoriksi 1838 ja oli 1844-48
Ruotsin lainvalmistelukunnan jäsenenä. Hänen
elämänsä suurtyö on Ruotsin vanhojen lakien
kokoelma »Corpus juris Sueo-Gotorum antiqui.
Samling af Sveriges gamla lagar" (13 os»
1827-77). Tästä kokoelmasta, joka
suurenmoisuudessa. etsii vertojaan ja jonka toimittaminen on
kysynyt erinomaista työkykyä ja
tekstikriitillistä taitoa, on myöhemmälle sekä lainopin että
kielitieteen tutkimukselle ollut mitä suurin
hyöty. S :n muista julkaisuista ovat mainittavat
,.Om konungaval, eriksgata, kröning och kongliga
rättiglieter enligt Sveriges gamla lagar", „Om
Sveriges äldsta mdelning i landskap och
land-skapslagarnas uppkomst" (1835). R. E.

Schlözer [slotsarj. 1. August Ludwig
von S. (1735-1809). saks. historiankirjoittaja,
synt. Württembergissä, oleskeli nuorena
kotiopettajana Tukholmassa ja sitten Pietarissa, jossa tuli
tiedeakatemian apulaiseksi ja Venäjän historian
professoriksi. V. 1769 hän kuitenkin palasi
Saksaan. politiikan professoriksi Göttingenin
yliopistoon. jossa sitten opetti, kooten ympärilleen
suuren oppilasjoukon. S :llä oli suuri merkitys
historiantutkimuksen kehitykselle aikanaan. Hän
vaati historian käsittelemistä yleiseltä
kulttuuri-kannalta ja kriitillisyydellä. Ulkomaisten
tutkijain kanssa S. oli kirjeenvaihdossa, ja
nimenomaan hän tuli vaikuttamaan myös Suonien
historiantutkimukseen. kun Porthan Göttingenissä
käydessään 1779 tutustui häneen. Saksan
yleiseen mielipiteeseen S. suuresti vaikutti sarjajul-

kaisuillaan »Briefwechsel" (10 osaa, 1776-82,
enimmiten historiallista ja valtiollista sisällystä)
ja »Staatsanzeigen" (18 osaa, 1783-93), joka
lakkautettiin siinä esitettyjen vapaamielisten
ajatusten takia. »Briefwechsel"-sarjaan on 1779
painettu Porthanin antama kirjoitus »Neueste
Nachrichten iiber Finnland, dem europäischen
Kanada". Hänen historiallisista teoksistaan
mainittakoon ensi sijassa »Allgemeine nordische
Ge-scliichte" (2 osaa. 1772), jossa varsinkin on
huomattava esitys pohjoismaisten kansojen, myöskin
suomalaisten, vanhimmasta historiasta, ja
»Vor-bereitung zur Weltgeschichte fiir Kinder" (1790).
jossa esitetyt mielipiteet herättivät paljon pahaa
verta. Venäjän vanhimman historian alalla S:n
tutkimukset ja etupäässä hänen teoksensa
Nestorin kronikasta ovat perustavaa laatua. Keisari
Aleksanteri I korotti hänet 1804 aatelissäätyyn.
[Wesendonck, ..Die Begriindung der neuern
deut-schen Geschichtschreibung durch Gatterer und S."
(1876).] ’ K. G.

2. Kurd von S. (1822-94). historioitsija ja
diplomaatti, edellisen pojanpoika, v:sta 1871
Saksan lähettiläänä Washingtonissa ja 1882-92
Preussin lähettiläänä vatikaanissa. Julkaisi m. m. »Les
premiers liabitants de la Russie" (1846), »Livland
und die Anfänge deutschen Lebens im baltischen
Norden" (1850), »Die Hansa und der Deutsche
Ritterorden in den Ostseeländern" (1851),
»Ver-fall und Untergang der Han.sa und des deutschen
Ordens in den Ostseeländern" (1853).

Sclimalkalden [smalkaldan], kaupunki
Preussissa, Kasselin hallitusalueeseen kuuluvassa
eks-klaavissa. Thüringerwaldin lounaisrinteellä,
Schmalkalde-joen varrella ratojen haarauksessa;
10,018 as. (1910). — Vanha, kaksinkertainen
kehämuuri, kaupunginkirkko (rak. 1437-1509).
Wilhelmsburgin linna, raatihuone (1419);
tunnettu kylpylä. Harjoitetaan melkoista rauta-,
kone-, olut- y. m. teollisuutta. Läheisyydessä
rautakaivoksia. — S. mainitaan ensi kerran 874.
V. 1531 siellä tehtiin S:n liitto (ks. t.) ja
1537 allekirjoitettiin S:n artikkelit (ks. t.).

Schmalkaldenin artikkelit f sm ai-]. Lutherin
v:ksi 1537 Mantovaan kokoonkutsuttua yleistä
kirkolliskokousta varten kirjoittama evankelisen
opin esitys, jonka muutamat jumaluusoppineet
allekirjoittivat Schmalkaldenissa main. v.
Kirjoituksessa esiintyvän jyrkän sävyn vuoksi
semminkin paavinvaltaa ja ehtoollista koskevissa
opinkohdissa evankeliset ruhtinaat eivät sitä
omaksuneet, mutta siitä huolimatta se saavutti
yllä yleisempää merkitystä, kunnes se 1580
julkaistuun Sovinnonkirjaan otettuna tuli
luterilaisen kirkon tunnustuskirjaksi. [K. Thieme.
»Luthers Testament wider Rom" (1900),
Th. Kolde, »Ilistorische Einleitung in die
sym-bolischen Bucher der evangelisch-lutherischen
Kirche" (1907). J. W. Richard. ..The
confessio-nal historv of the Lutheran Church" (1909).]

A. J. P-ä.

Schmalkaldenin liitto [smalkaldonin],
yhdeksän protestanttisen ruhtinaan ja yhdentoista
valtakunnankaupungin Schmalkaldenissa huhtik.
1531 tekemä liitto. Sen tarkoituksena oli
protestanttisen uskon sekä liittolaisten valtiollisen
itsenäisyyden suojeleminen keisari Kaarle V :tä
ja katolisia säätyjä vastaan. Johtajina olivat
Saksin vaaliruhtinas Juhana Horjumaton, myö-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0502.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free