- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
957-958

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schmalkaldenin sota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

957

Schmalkaldenin sota—Schmidt

958

hemmin hänen poikansa Juhana Fredrik, sekä
Hessenin maakreivi Filip. V. 1537 pidetyssä
kokouksessa hyväksyttiin Schmalkaldenin artikkelit
(ks. t.). Liittoutuneitten kielto ottaa osaa
Tridentin kirkolliskokoukseen aiheutti 1546
Schmalkaldenin sodan. Siinä Saksin herttua Morits
petti uskonveljensä, jonka johdosta ensin
etelä-saksilaiset liittolaiset laimeasti sodittuaan
kukistuivat, ja sitten keisarin saatua Miihlbergin
voiton 1547, hänen käsiinsä joutuivat sekä Juhana
Fredrik että Filip, ja koko liitto hajosi. Morits
sai palkaksi vaaliruhtinaan arvon ja suurimman
osan sukulaisensa Juhana Fredrikin maista.
Keisari oli menestyksensä huipulla ja koki
Augsburgin interimillä järjestää uskonnolliset olot.
mutta Moritsin luopumus johti Passaun
sovintoon 1552 ja pelasti protestanttisuuden. G. R.

Schmalkaldenin sota ks.
Schmalkaldenin liitto.

Schmarda [sm-], LudvvigKarl (1819-1908),
itäv. eläintieteilijä, tutkimusmatkailija, tiili 1850
professoriksi Graziin, 1852 Praagiin ja 1862
Wieniin. Matkusti 1853-57 Itämailla,
Etelä-Afrikassa, Austraaliassa sekä Pohjois- ja
Etelä-Ameriikassa. Huomattavin teos on
eläinmaantie-teen historiassa mainittava »Die geographische
Verbreitung der Tiere" (1853). Muita teoksia
..Neue wirbellose Tiere" (1859-61), »Reise um die
Erde" (1861), „Zoologie" (1871-72, 2:nen pain.
1877-78), y. m.

Schmarsow /smursö], August (s. 1853).
saks. taidehistorioitsija, v:sta 1893 taidehistorian
professorina Leipzigin yliopistossa. S. kuuluu
uudemman saks. taidetutkimuksen
huomattavimpiin viljelijöihin ja on julkaissut lukuisia
teoksia, joissa hän pääasiallisesti on
historiallis-kriitilliseltä kannalta käsitellyt etenkin Italian
renesaussitaidetta. Hänen pääteoksiaan ovat
umbrialaisen taiteen tutkimukset, esim. »Raphael
und Pinturicchio in Siena" (1880), „Bern.
Pintu-ricchio in Poni" (1882), »Melozzo da Forli"

(1886) ja »Giovanni Santi, der Vater Raphaels"

(1887). Merkittäviä ovat myös teokset
»Masaccio-Studien" (5 osaa, 1895-99), »Beiträge zur
Ästhetik der bildenden Kiinste" (3 os., 1896-99) ja
»Grundbegriffe der Kunstwissenschaft, am
über-gang voin Altertum zum Mittelalter kritiscli
erörtert" (1905). S. perusti 1888
taidehistoriallisen instituutin Firenzeen. E. R-r.

Schmedeman [smé-/, Johan (1652-1713),
suom. lainoppinut, Viipurin pormestarin poika,
tuli 1667 ylioppilaaksi Turussa, siirtyi 1672
Upsalaan, tuli kanslia-arkiston kanslistiksi 1673,
valtionarkiston aktuaariksi 1678, 1695
esittelijä-sihteeriksi kansliakollegin suomalaiseen
toimistoon, ylipostimestariksi 1702, valtiosihteeriksi
1710. V. 1686 hänet korotettiin aateliseen arvoon.
S. oli tunnettu syvällisistä lainopillisista
tiedoistaan ja julkaisi m. m. 1706 vielä käytetyn
asetuskokoelman »Justitievärket". Hän 011 myös
tunnettu parin lyhyehkön historiallisen
esityksen ja hengellisten virsien sepittäjänä. Hänen
kodissaan pidettiin pietistisiä hartaudenseuroja,
joita hänen vaimonsa Lovisa (o. s. Braunjohann)
johti. Hänen hautakirjoituksensa laati runoilija
J. Frese. K. G.

Schmeil [smäil], Otto (s. 1860), saks.
eläintieteilijä ja opettaja (Ileidelbergissä), tunnettu
kasvi- ja eläintieteellisten oppikirjain laatijana.

Hänen komeasti kuvitetut oppikirjansa ovat
Saksassa saavuttaneet tavatonta suosiota, ilmestyen
useina kymmeninä painoksina, ja muuallakin,
esim. meillä, ne ovat olleet esikuvina alallaan.
S:n oppikirjoissa on pääpaino pantu eliöiden
kuvaamiselle luonnollisessa ympäristössään elävinä
ja siitä riippuvina, joten rakenteen ja
elintapojen suhde’ toisiinsa ja ympäröiviin olosuhteisiin
käy selville. Tämä n. s. biologinen suunta on
vaikuttanut, hyvin elävöittävästi ennen liiaksi
systemaattisia näkökohtia silmälläpitäneeseen
luonnonhistorian opetukseen. Sen varjopuolina,
sellaisena kuin suunta S:n oppikirjoissa, etenkin
eläint. oppikirjoissa, esiintyy, voisi mainita m. m.
jonkinlaisen keskityksen puutteen sekä sen. ettei
syy- ja seuraussuhteita aina ole tarpeeksi
kriitillisestä käsitelty. S. on myös julkaissut
suosittuja kuvataulusarjoja y. m. opetusvälineiksi.

I. V-s.

Schmelen [smëton], Johann Heinrich
(1777-1848), saks. lähetyssaarnaaja
Etelä-Afri-kassa Naama-maalla, Naama-lähetyksen
tienraivaaja. Hänen seuraajiaan on sittemmin ollut
15 henkeä Etelä-Afrikassa lähetystyössä, niistä
6 Suomen lähetysseuran työntekijöinä. U. P.

Schmerling /smërlir)], Anton von
(1805-93), itäv. valtiomies; meni 1829 valtion
palvelukseen, esiintyi 1847 Ala-Itävallan maapäivillä
Metternichin järjestelmää vastaan; lähti huhtik.
1848 Itävallan uuden hallituksen
luottamusmiehenä Frankfurtiin, oli siellä jonkun aikaa
valta-kunnanministerinä, ajaen sekä liittokokouksessa
että parlamentissa innokkaasti Itävallan etuja;
oli 1849-51 Itävallan oikeusministerinä saattaen
voimaan julkisen ja suullisen asiainkäsittelyn
tuomioistuimissa; toimittuaan sen jälkeen
oikeusalalla tuli jouluk. 1860 uudelleen ministeriksi
saavuttaen johtavan aseman; hänen toimestaan
julkaistiin 1861 helmikuun valtiosääntö ja hänen
tarkoituksenaan oli luoda Itävallasta
perustuslaillinen kokonaisvaltio, mutta yritys ei
onnistunut unkarilaisten sekä slaavilaisten kansojen
vastarinnan tähden ja S:n täytyi erota 1865,
minkä jälkeen hän oli ylimmän oikeuden
presidenttinä v:een 1891; v :sta 1867 herrainhuoneen
jäsen. [Arneth, »A. Ritter v. S."] J. F.

Schmid [smit], Christoph v o ii
(1768-1854), saks. nuorisonkirjailija, sentimentaalinen,
opettava; julkaissut m. m. paljon luetut
kertomukset »Genoveva" (suom.) ja »Rosa von
Tannen-burg" (suom.). //. Kr-n.

Schmidt [smit], Eduard Oskar (1823-86).
saks. eläintieteilijä, tuli 1855 professoriksi
Krakovaan, 1857 Graziin ja 1872 Strassburgiin.
S. tutki etenkin selkärangattomia, etupäässä
sienieläimiä. Teoksia viimemainitulta alalta »Die
Spongien des Adriatisclien Meeres" (1862,
1864-68), »Grundzüge einer Spongienfauna des
atlantischen Gebiets" (1870), ..Die Spongien des
Meerbusens von Mexiko" (1880). Muita
julkaisuja „Handbuch der vergleichenden Anatomie"
(1849, Langin toimittama 9:s painos 1888), »Die
naturwissenschaftlichen Grundlagen der
Philo-sopliie des Unbewussten" (1876), ..Die
Säuge-tiere in ihrem Verhältnis zur Vorwelt" (1884),
»Niedere Tiere" osa Brehmin „Tierleben"issä,
y. m.

Schmidt [smit], Erich (1853-1913), saks.
kirjallisuushistorioitsija. julkaissut m. m. tut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0503.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free