Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schmalkaldenin sota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
959
Schmidt—Schmitz
960
kielmat »Richardson. Rousseau und Goethe"
(1875), »Lessing. Geschichte seines Lebens und
seiner Schriften" (2 nid., 1884-92),
esseekokoelman »Charakteristiken" (2 nid» 1886 ja 1901)
sekä n. s. „Ur-Faust"in, s. o. Goethen „Faust"in
alkulaitoksen. II. Kr-n.
Schmidt [smit], Ferdinand (1816-90),
saks. kansan- ja nuorisonkirjailija. joka
perustamillaan kansankirjastoilla, historiallisilla
teoksillaan ja nuorisonkir joillaan edisti varsinkin
työväestön valistamista. Hänen teoksistaan
mainittakoon: »Jugendbibliothek" (73 nid.. 1855-85),
»Preussens Geschichte", »Weltgeschichte für Haus
und Schule", »Volkserzählungen", »Kaiser
Wilhelm und seine Zeit". II. Kr-n.
Schmidt [smil], Friedric h v o n (1825-91),
saks.-itäv. arkkitehti, toimi Kölnin
tuomiokirkon rakennuksella 15 vuotta kivenhakkaajana
(tornien työpiirustukset suurimmaksi osaksi
hänen ja Statzin suorittamat). Kun S., vuoden
ajan Milanossa professorina oltuaan, sai kutsun
samanlaiseen toimeen Wienissä 1859. aukeni
hänelle täällä laaja sekä vaikutusvaltainen
opettajan että käytännöllisen rakentajan työala. S.
oli Wienissä gotiikan pääedustajia, hänen
töitään tapaa sekä Itävallassa että Saksassa:
Ftinf-hausenin kirkko, Wienin uusi raatihuone ja
Schottenringin Stiftshaus tunnetuimmat; Stefanin
kirkon Dombaumeister v:sta 1862. U-o N.
Schmidt [smil], Georg Friedrich
(1712-75), saks. vaskenpiirtäjä: opiskeli
synnyinkaupungissaan Berliinissä ja Larmessinin
johdolla Pariisissa, jonka taideakatemian jäsen
hänestä tuli 1742. Kutsuttiin 1744 Berliiniin
hovin vaskenpiirtäjäksi ja oli 1757-62 Pietarissa,
jossa perusti vaskenpiirtäjäkoulun. S. oli aikansa
parhain saks. viivapiirtäjä; on myös tehnyt
radeerauksia Rembrandtin tapaan. [Wessely,
»Georg Friedr. S» Verzeiclinis seiner Stiche"
(1887) ; Apell, »Das Werk von Georg
Friedrich S." (1887).] E. R-r.
Schmidt [smil], Heinrich Julian
(1818-86), saks. kirjallisuushistorioitsija. S:n pääteos
on »Geschichte der deutschen Litteratur von
Leibnitz bis auf unsere Zeit" (4 nid., 1870-74) ; sen
pohjana olivat alkuaan hänen artikkelinsa ..Die
Grenzboten" nimisessä lehdessä, jota hän
toimitti yhdessä G. Freytagin kanssa. S. oli
hienosti sivistynyt, tietorikas ja itsenäinen tutkija,
mutta ankarilla arvosteluillaan hiin hankki
itselleen paljon vihollisia, varsinkin »Nuoren
Saksan" leirissä, joka puolestaan piteli häntä varsin
kovakouraisesti. II. Kr-n.
Schmidt [smit], Isaak Jakob (1779-1847).
kielentutkija, synt. Amsterdamissa, siirtyi 1798
Venäjälle, jossa aluksi kauppa-alalle
antaudut-tuaan tuli perinpohjin tutustuneeksi mongolin
(tarkemmin: kalmukin) kieleen; n. v :sta 1830
Pietarin tiedeakatemian jäsen. Tärkeimmät
julkaisut: »Grammatik der mongolisehen Sprache"
(1831; ensimäinen laatuaan),
»Mongolisch-deutscli-russisches Wörterbuch" (1835), »Grammatik der
tibetanischen Sprache" (1839),
»Tibetisch-deu-tsc^ies Wörterbuch" (1841). S. käänsi myös
m. m. koko Raamatun mongolin kielelle.
Schmidt [smit]. Johannes (1843-1901).
saks. kielentutkija, v:sta 1873 vertailevan
kielitieteen professorina Grazissa ja v:sta 1876
Berliinissä. Tärkeimmät teokset: ..Zur Geschichte
des indogerm. Vocalismus" (2 os.. 1871-75),
»Die Verwandtschaftsverhältnisse der indogerm.
Sprachen" (1872), »Die Pluralbildungen der
indogerm. Neutra" (1889), »Die Urlieimat der Indo
germanen und das europäisclie Zahlensystem"
(1890), sekä ..Kritik der Sonantentheorie" ’(1895).
Schmidt [smit[, Kaspar (1806-56). saks.
filosofinen kirjailija, eli koulunopettajana
Berliinissä, loppuikänsä sangen köyhänä. Julkaisi
1845 salanimellä »Max Stirner" omituisen kirjan
»Der Einzige und sein Eigentum", joka
julistaa jyrkimmän yksilöllisyyden
maailmankatsomusta, kieltäen ja kumoten kaikki yhteiskunnan,
siveysopin ja uskonnon säätämät ohjeet ja
velvoitukset. En välitä, hän sanoo, mistään muusta
kuin itsestäni, omista haluistani ja
nautinnoistani ; kaikki puhe minkäänlaisista ihanteista ja
velvoittavista ohjeista on tyhjää taikauskoa.
Kirjoitti myöskin teoksen ..Geschichte der Reaktion"
"(2 os., 1852). V. 1898 on julkaistu kokoelma
hänen kir joitelmiaan »Kleinere Schriften".
[Mac-kay, ..Max Stirner. sein Leben und sein Werk"
(1898).] A. C,r.
Schmidt [smit], Maxi m i 1 i a n (s. 1832).
saks. kirjailija, julkaissut etupäässä luonnon ja
kansanelämän kuvauksia Baierin vuoristosta.
Parhaimmat hänen kertomuksistaan ovat ..Volks
erzählungen aus dem Bayrischen Wald" (4 nid.
1863-68). II. Kr-n.
Schmidt [smit], Otto Ernst (s. 1862),
saks. kirjailija, salanimi Otto Ernst.
Julkaissut, paitsi runoja ja näytelmiä, useita ker
tovia teoksia, joista todellisuuteen perustuva,
viehättävä ja psykologista silmää todistava
romaani »Asmus Sempers Jugendland" (1905;
suom.) sekä sen jatko »Semper der Jüngling"
(1908) ovat huomattavimmat. II. Kr-n.
Schmidt [smit], Peter Carl Rudolf
(1836-99), tansk. kirjailija ja filosofi. S. toi
niitti Rasmus Nielsenin kanssa aikakauslehteä
»For idé og virkeliglied" (1869-73). joka sisälsi
monta hänen kynästään lähtenyttä arvokasta kir
joitusta. Hänen kaunokirjalliset teoksensa
(näytelmä »Den forvandlede konge". 1877. ja
novellikokoelma »Haandtegninger", 1881, y. m.) eivät
saavuttaneet Tanskassa kovin suurta menestystä :
sensijaan hän Saksassa oli aikoinaan
suosituimpia pohjoismaalaisia kirjaili joita. Hänen filosofis
kirjallisista teoksistaan mainittakoon »Grundtvig
og den tvske ortodoksi" (1883). II. Kr-n.
Schmidt-Cabanis [smit-], Richard
(1838-1903). saks. humoristi ja satiirikko. Toimi
useita vuosia luonnenäyttelijänä, m. m.
Meinin-genin teatteriseurueessa (ks. M e i n i n g e n i n
näyttelijät), antautui sitten kirjallisiin
töihin. toimittaen »Berliner Montagszeitung"ia ja
pilalehteä ..Ulk". jossa viimeksimainitussa hän
varsinkin valtiollisilla satiireillaan saavutti
suurta menestystä. Niinikään hän on julkaissut
humoristisia runoja, näytelmiä ja novelleja.
II. Kr-n.
Schmitz /smits[, Bruno (s. 1858), sak*.
arkkitehti, nykyajan Saksan rakennustaiteen
päämiehiä, tunnetuimpain suursaksalaisen kansalli
sen itsetunnon muisto- ja yhteysmerkkien:
Kyff-häuserin vuoren, Porta Westplialican, Reiiieckin
ja Leipzigin kansaintaistelun monumenttien
itsenäinen luoja, joissa kaikissa kajahtaa romantti
sen voimakas sävel. S :n monumentaalisista hyötv
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
