- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
963-964

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schmoller ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

963

Schnepfenthal

Schongauer

964

Schnepfenthal /snepfentäl] ks. C. G. S a 1
z-m a n ii.

Schnitzel- [snitsar], Eduard ks. E m i n

p a s a.

Schnitzler [snitsldr], Arthur (s. 1862),
itäv. kirjailija ja lääkäri, etevimpiä nykyajan
saks. näytelmän- ja novellinkirjoittajista.
Varsinkin ovat mestarillisia hänen pienet
näytelmänsä, jotka kuvaavat Wienin taiteilijaelämää.
Hänen teoksistaan mainittakoon:
näytelmä-kokoelma „Anatol" (1893), kirpelä
rakkausdraama ..Liebelei" (1896; esitetty myös suomeksi),
sotilas-aiheinen näytelmä „Frei\vild" (1898),
,,Der grüne Kakadu" (1899; kolme
yksinäytöksistä kappaletta), renesanssidraama „Der Schleier
der Beatrice" (1901), „Lebendige Stunden"
(1902, neljä yksinäytöksiltä), ,,Der einsame
Weg" (1904), „Der ’ Ruf des Lebens" (1906)
y. m. Etevimmät hänen novellikokoelmistaan
ovat: „Sterben" (1895), „Leutnant Gustl"
(1901), „Dämmerseeien" (1895). Romaaniinsa
,,Der Weg ins Freie" (1908) S. on valinnut
aiheensa juutalaisten piiristä. S:n näytelmät ovat
kaikkialla Euroopan näyttämöillä saavuttaneet
suurta menestystä. (Suom. novellikokoelma
..Ennustus y. m. novelleja".)

H. Kr-n.

Schnitzler [snitslor], Johann (1835-93), itäv.
lääkäri, etevä laryngologian tutkija, v:sta 1878
professorina Wienissä, Wienin yleisen
poliklinikan perustaja. Teoksia: ,,Pneumatische
Beliand-lung der Lungen- und Herzkranklieiten" (2:nen
pain. 1877), „über Laryngo- und Rliinoskopie"
(1879), ,,Klinische Atlas der Laryngologie und
Rhinologie" (1891-95).

Schnorr von Carolsfeld [snor f on kärolsfelt],
Julius (1794-1872), saks. taidemaalari; isänsä,
taidemaalari Johann Veit S:n oppilas
synnyinkaupungissaan Leipzigissä, jatkanut opintojaan
Wienin akatemiassa.’ S. valitsi ensimäisiksi
esikuvikseen vanhat saks. mestarit ja Italian
quattrocento-taiteilijat. V. 1817 hän lähti
Roomaan, jossa liittyi nasarealaisten (ks. t.)
romanttiseen ryhmään, maalasi uskonnollisia tauluja ja
maisematutkielmia sekä koristi 1820-26 Villa
Massimi’ssa erään huoneen Arioston »Raivoisa
Roland" nimistä runoelmaa esittävillä lukuisilla
freskoilla. S. kutsuttiin 1827 historiamaalauksen
professoriksi Münchenin akatemiaan ja koristi
Ludvik I :n toimesta useita kuninkaallisia
loistoja julilahuoneita Saksan historiasta ja
Nihe-lungenliedistä otetuilla maalauksilla, jotka ovat
enemmän vaateliaasti isänmaallisia kuin
henkisesti syviä. V. 1846 hänet nimitettiin akatemian
professoriksi ja maalausgallerian johtajaksi
Dresdeniin. missä hän eli kuolemaansa saakka.
S:n viimeisenä päätyönä ovat kansansuosiota
saavuttaneet, aitoprotestanttiseen henkeen 1852-62
tehdyt piirustukset Wigandin julkaisemaa
kuvaraamattua varten. Kirjoittanut ,.Briefe aus
Ita-lien, 1817-27" (1886). [H. W. Singer, „J. S. v. C."
(1911, Knackfussin „Künstler-Monographien"
sarjassa).] E. R-r.

Schofar [sö-J, mus., muinais-israelilainen,
torven tapainen temppelisoitin.

Schola [sko-] (lat.), koulu.

Schola Cantorum [sk-tö’-], mus.. d’Indyn,
Bordes’in ja Guilmantin v. 1896 Pariisiin
perustama vksityiskonservatori. jonka tarkoituksena

ei ole pelkän taituruuden, vaan todellisen
taiteellisuuden kasvattaminen. 7. K.

Scholander [sola’-], Fredrik Vilhelm
(1816-81), ruots. arkkitehti, vesivärimaalaaja,
piirustaja ja runoilija; opiskeli arkkitehtuuria
Tukholmassa ja Pariisissa (Lebas’n johdolla),
akvarellimaalausta Italiassa: kotimaahan
palattuaan S. lopullisesti antautui arkkitehdin alalle.
Rakennustaiteen professorina akatemiassa (v:sta
1848) S. pian ympärilleen kokosi innostuneita
oppilaita (m. m. suomalaiset Sjöström, Höijer, Dec
ker. Ahrenberg). Rakentanut Tukholman
synagogan. teknillisen korkeakoulun. Bernadotten
hautakuorin Riddarholmin kirkossa, kirkkoja,
kouluja y. m. S. oli monipuolinen nero.
Kuvittanut ja ornamentaalisesti koristellut, vieläpä
säveltänytkin useat omat (salanimi A c h a r i u s)
romanttiset kertomuksensa ja runopukuiset
pohjoismaiset tarunsa. ,,Samlade skrifter" (3 nid.
1881-82). V-o V.

Scholasticus fskola’-] (lat.). oppinut;
keskiajalla koulunjohtajana toimiva
tuomiokapitulin-jäsen.

Schomberg [sortiberhj], F r i e d r i c li von
(1615-90), saks. sotilas; meni 1650 Ranskan
palvelukseen. tuli 1675 ransk. herttuaksi ja
marsalkaksi, mutta Nantes’in julistuksen peruuttamisen
jälkeen hänen täytyi protestanttina poistua
Ranskasta : rupesi 1687 Brandenburgin palvelukseen,
seurasi Oranian Vilhelmiä hänen
Englannin-ret-kellään ja kaatui 1690 Boynen tappelussa
Irlannissa. ./. F.

Schomburgk [so-[. Sir Robert
Hermann (1804-65), saks., Englannin
palveluksessa toiminut tutkimusmatkailija, oli aluksi
kauppiaana, siirtyi Poli jois-Ameriikkaan ja 1830
Länsi-Intiaan, jossa antautui maantieteellisiin
töihin, sai 1835 toimekseen Englannin Guayanan
tutkimisen, teki sinne 1840 uuden, neljä v.
kestävän tutkimusmatkan yhdessä veljensä
Richardin (1811-91; Adelaiden kasvit, puutarhan
johtajana v:sta 1865, julkaissut useita.
Austraa-lian kasvistoa koskevia tutkimuksia) kanssa.
Ansioittensa johdosta Robert S. Englannissa
1845 korotettiin aatelissäätyyn. Toimi sitten
Englannin konsulina Haitilla ja Bangkokissa.
Julkaissut: „Description of British Guiana" (1840).
..Twelve views in the interior of Guiana" (18411.
„History of Barbadoes" (1848).

Schonenfeldt-Bank /skönten-], Belgian ja
Alankomaiden rannikon edustalla oleva
matalikko. Sen lähettyvillä voitti 7 p. kesäk. 1673
amiraali de Ruyterin johtama alankoni,
laivasto (52 linjalaivaa, 12 fregattia. 39 pientä
alusta) Rupert Pfalzilaisen komentaman
engl.-ransk. laivaston, joka menetti 3 linjalaivaa ja
1 fregatin. — Viikkoa myöhemmin voitti
uudelleen S:n luona de Ruyterin laivasto Rupertin
laivaston, joka tällä kertaa menetti 3
linjalaivaa. Miesluikka oli kummassakin taistelussa
vähäinen. -Iskm-.

Schongauer [söngauar], Marti n,
liikanimeltä H i p s c h Martin t. Schön (n.
1445-91), saks. taidemaalari ja vaskenpiirtäjä;
työskenteli synnyinkaupungissaan Kolmarissa,
jonne perusti taidekoulun, sekä 1480-luvun
loppupuolelta Breisachissa. Maalarina on S:n
tuotanto vähäinen. Hänen nuoruudenaikainen
pääteoksensa on Rogier van der Weydenin vaiku-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0506.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free