- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
967-968

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schopenhauer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

967

dolle korkeamman ja ylevämmän objektiivisen
todellisuuden kuin nopeasti häviävät
yksityis-esineet. Kun henki esteettisessä vaikutelmassa
katselee näitä aatteita, niin elämän ainainen,
levoton halu ja pyrkiminen nukahtaa, henki
vapautuu kaikesta kärsimisestä. Mutta tämä
vapautus on ohimenevä. Elämän moninaiset
tyydyttämättömät pyrkimykset heräävät pian uudelleen
ja niiden mukana kärsiminen. Pysyväinen
pelastus on mahdollinen ainoastaan jos saadaan
elämänvietti kumotuksi perusytimeltään. Ja S. olettaa
että, kun henki pääsee täysin ymmärtämään
kaiken olemassaolon ja pyrkimisen välttämättömän
kurjuuden, niin tämä tieto voi tulla tahdon
rauhoittajaksi (..Quietiv des Willens"); se voi
vaikuttaa. että ihminen kääntyy kieltämään ja
kuolettamaan tahtoa itsessään. Ihminen luopuu
silloin haluistaan ja pyrinnöistään, kääntyy pois
elämän nautinnoista, antautuu tahdottomuuteen,
askeesiin. Silloin levoton pyrkiminen sammuu,
ihminen vaipuu „nirvanaan" (ks. t.) ; se on
kaiken filosofisen, siveellisen ja uskonnollisen
kohoamisen loppumäärä, se on täydellinen pyhyys ja
autuus. Tällaisesta tahdon kuolettamisesta ovat
S:n mielestä intialaiset ja keskiaikaiset kristityt
askeetit osoittaneet yleviä esimerkkejä. Ja S.
olettaa, vaikka hän muuten koko
maailmankatsomuksessaan on täydellinen deterministi, että tässä
yhdessä kohdassa ihmishenki on ehdottomasti
vapaa, kun se. käsitettyään olemassaolon
kurjuuden, joko ,,myöntää elämäntahdon", s. o. pysyy
pyrkimyksissään ja tahtoo yhä edelleen tyydyttää
halujaan, tai kieltää sen. — S:ia ei voida
vapauttaa siitä moitteesta, että hän ei itse elänyt
oppinsa mukaisesti. Hän ei mitenkään osoittanut
kieltäytyvän elämän esimerkkiä eikä muutenkaan
käytännössä arvioinut elämää oman filosofiansa
mukaisesti, vaan tavoitteli intohimoisesti
muutamia elämän nautintoja, osoitti melkein
naurettavaa kuolemanpelkoa y. m. s. Tämänsuuntaisia
moitteita vastaan hän puolustautui sillä, että
hänen filosofiansa tarkoitus oli selittää ja
ymmärtää olemassaoloa, eikä esittää mitään
siveysihan-teen esimerkkiä. Hänen oma henkensä oli siis
ilmeisesti ristiriitainen ja epäsopuinen.

Aluksi S:n filosofia ei herättänyt huomiota,
mutta 1850-luvulla se rupesi saamaan
kannattajia ja ihailijoita. Pari vuosikymmentä se sitten
oli suosittuna ,,muotifilosofiana", kunnes sen
täytyi luovuttaa sijaa uudemmille
oppimuodostuk-sille, ensin E. v. Ilartmannille, sittemmin Fr.
Nietzschelle. — S:n kootut teokset julkaisi
ensiksi Frauenstädt (6 os., 1873-74) ; sittemmin
on ilmestynyt useita kokonaispainoksia, m. m.
Grisebachin toimittama huolellinen painos
(Recla-min ,,Universal-Bibliothek"issa). Grisebach on
sitä paitsi julkaissut „S:s handsehriftlicher
Nacli-lass" (4 os., 1891-93) sekä hänen ,,Gespräehe und
Selbstgespräche nach der Handschrift eis lieauton"
(1897). Osia S:n kirjeenvaihdosta ovat useat
julkaisijat painattaneet. [Frauenstädt. ..Briefe
tiber die S:sche Philosophie" (1854), sama, ,,Neue
Briefe üb. d. S:sche Ph." (1876); Gwinner. „S:s
Leben" (1878); Grisebach, „S." (1897); Volkelt,
,,A. S."; K. Fischer, ,,Gescliichte der neuern
Philosophie" IX: Silfverberg. „A. S. ajattelijana
ja ihmisenä" (1911).] A. Gr.

Schött [sof], Bernhard (k. 1817), saks.
musiikkikustantaja, jonka v. 1773 Mainziin pe-

968

rustama liike vähitellen kohosi
yleismaailmalliseen merkitykseen, haaraosastoilleen Lontoossa
y. m. suurkaupungeissa. I. K.

Schött /sotj, Wilhelm (1802-89), saks.
kielentutkija. synt. Mainzissa, v:sta 1838 Berliinin
yliopiston ylim. professori, Berliinin akatemian
jäsen v:sta 1841. Hänen lukuisista
julkaisuistaan mainittakoon: „Versuch iiber die
Tata-rischen Sprachen" (1836), ,,über das Altai’sche
oder Finnisch-Tatarische Sprachengeschlecht"
(1849), „Das Zahhvort in der tschudischen
Sprachenklasse" (1852), „Altajische studien" (1-5;
1860-72), „Zur beurteilung der annamitisclien
schritt und sprache" (1856) ; ,,über die sog.
indo-chinesisehen sprachen, insonderheit das
Sia-niische" (1856), „Vocabularium Sinicum" (1844),
„Chinesische sprachlehre" (1857), ,,über
chine-sische verskunst" (1857). S:u mainittua kiinan
kielioppia on pidetty alallaan
käänteentekevänä, samoinkuin hän muutenkin oli
aikansa ensimäisiä kiinan kielen ja
kirjallisuuden tuntijoita. Niinkuin jo esitetystä
lyhyestä luettelosta näkyy, oli S. myös
suomensukuisten kielten harrastaja; jo v. 1846 hän
alkoi pitää näistä kielistä luentoja ja jatkoi niitä
vuosien kuluessa. Niinikään kuului Kalevala
hänen yhä palaaviin luentoaineihinsa (ensi
kerran 1847, luultavasti J. Grimmin herätteestä).
Suomalaista ja virolaista kansanrunoutta S.
käsitteli kirjoituksissa „über die finnische såge von
Kullervo" (1857) ja ,,Die estnischen sagen von
Kale\vi-Poeg" (1863); „über finnische und
est-nische lieldensagen" (1866). Uskonto- ja
sivistys- y. m. historiaa koskevista tutkimuksista
mainittakoon vielä ,,über den Buddhaismus in
Hoehasien und in China" (1846), ,,Zur
litera-tur des chinesischen Buddhismus" (1873),
,,Ä1-teste nachrichten von Mongolen und Tataren"
(1846), „Zur Uigurenfrage" (2 os., 1874-75).

E. N. &

Schoultz [sultsj, Johanna von (1813-63),
suom. oopperalaulajatar, syntyi Tukholmassa,
jonne hänen vanhempansa olivat Suomen sodan
tähden muuttaneet. Aloitti siellä lauluopintonsa
jo 1823. Hänen opettajansa oli prof. Crelius.
Piti konsertteja Skandinaavian maissa 1828-30,
1831 Suomessa, 1832 Pietarissa. Opiskeltuaan
senjälkeen Firenzessä, hän sai 1833 paikan
Pariisin it. oopperassa loistavilla ehdoilla.
Rossini itse opetti hänelle oopperaosia. Esiintyi
1836-39 Italiassa ja sai tarjouksen Madridin
oopperaan 90.000 markan vuosipalkalla, mutta
sairastui äkkiä ja palasi kotimaahansa
murtunein voimin. Piti silloin tällöin vielä
konsertteja Suomessa ja Ruotsissa-, sai 1842 250
talarin suuruisen eläkkeen Ruotsin kuninkaalta.
Meni sam. v. naimisiin varamaanmittari Brandtin
kanssa, asettuen Hämeenlinnaan, jossa hän
perusti sekakuoron. Muutti 1859 miehensä kera
Helsinkiin. — Johanna S;n laululle oli
ominaista sen sävelpuhtaus ja hänen esityksensä
koruttomuus ja hienous. Hän oli ensimäinen,
joka ulkomailla esitti suom. lauluja (,,Tuoli’ on
mun kultani" y. m.). /. K.

Schouw [skauj, Joakim Frederik
(1789-1852), tansk. kasvitieteilijä ja valtiomies,
suoritti lakit. kand. tutkinnon, harjoitti samalla
kasvit, opintoja, tuli fil. tohtoriksi 1816, kasvit,
ylim. professoriksi 1821. vakinaiseksi 1841. S. on

Schött—Schouw

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0508.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free