- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
971-972

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schrader ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

971

tuntematon; lian tuli fil. maist. 1(535 sekä
määrättiin sam. v. lähtemään Suomeen.
Pohjanmaalle ottamaan selkoa Messeniuksen (ks. t.)
tekemästä Ruotsin historiasta, jonka nimenä oli
»Scondia illustrata". Messenius, jota oli pidetty
vankina Kajaanin linnassa, siirrettiin tällöin
Ouluun. S:n tehtävänä oli täällä etupäässä
oppia täysin selvästi lukemaan Messeniuksen
käsialaa, jotta hän voisi teoksen painattamista
valvoa, jos se sen arvoiseksi katsottaisiin. Täällä
S. sai suomalaiset aineksensa sanakirjaansa
..Lexicon Latino-Scondicum" (1637), jossa sanat
aineenmukaisessa järjestyksessä esitetään
neljällä ,,koko Europassa sangen kuuluisalla
kielellä", latinaksi, ruotsiksi, saksaksi ja suomeksi.
Pienikokoinen, erittäin mielenkiintoinen kirjanen,
joka nyk. on suuri harvinaisuus, sisältää n.
2,400 suomenkielistä sanaa; S:n suom.
lähde-miehenä oli Oulun kappalainen Marcus Pauli
Björneburgensis (Sadelerus). S. on muuten
julkaissut pari väitöskirjaa sekä ruotsalaisella
käännöksellä ja rekisterillä varustanut J. A.
Co-meniuksen „Janua linguarum" nimisen
kielen-opetuskirjan. S. suistui Norrbron sillalta
Tukholmassa virtaan 14 p. tammik. 1639.
[Kirjailija-albumi 1898, siv. 309-317.] E. N. S.

Schroderus [skrodë’-], Lars Larsson (k.
n. 1675), maanmittari, Suomen ensimäisiä
huomattavampia alallansa; toimi 1630-luvulla
Turun läänissä, sittemmin Hämeen ja Uudenmaan
läänissä; joukko hänen 1640-51 tekemiänsä
karttoja on vielä tallella maanmittaushallituksen
arkistossa; Pietari Brahelta hän sai tehtäväkseen
mitata, kartoittaa ja laatia maantieteellisen
kertomuksen Suomesta ja oli jo 1649 suorittanut
suuren osan tehtäväänsä. J. F.

Schrothin hoitotapa [srö-J, erään saks.
luon-nonlääkärin Joh. Schrothin (k. 1856)
suunnittelema hoitotapa varsinkin kuppataudin, mutta
myöskin joittenkin muitten pitkällisten
taudin-tilojen parantamiseksi. Potilaat saavat etupäässä
vain kuivaa vehnäleipää ja erilaisia jonkin
verran voita ja suoloja sisältäviä puuroja,
juoman-käytön ollessa kovin supistettu. Tuontuostakin,
noin joka kolmas tai neljäs päivä, on sallittu
käyttää vähän enemmän juomaa. S. h. on
sangen rasittava ja omansa suuresti heikontamaan
hoidettavan voimia.

Schröckh /srök], Johann Mathias
(1733-1808). saks. protestanttinen kirkkohistorioitsija.
v:sta 1756 dosenttina ja 1762 professorina
Göt-tingenissä; valistusajan „pragmaattisen"
kirkko-historiankirjoituksen etevimpiä edustajia,
tietorikas, tuottelias ja dogmaattisesta
puolueellisuudesta vapautunut, joskin ilman syvempää
historiallisen kehityksen ja uskonnollisten voimien
ymmärtämystä. Pääteos 45-osainen „Christliche
Kirchengeschichte" (1768-1812). J. G.

Schröder [skrö-J, Gustaf (1824-1912), ruots.
kirjailija. Toimiessaan metsäyhtiöiden
palveluksessa Taalainmaalla ja Vermlannissa S. tutustui
Ruotsin suomalaisiin ja on kuvannut monissa
reippaasti ja miellyttävästi kirjoitetuissa
romaaneissaan („örjan Kajland och hans pojkar",
„Minnen från svenska finnarnas lif och jagter
i Värmland och Dalarnas skogsbygder", ,.Pekka
Huskoinen") heidän elämäänsä, metsästys- ja
ka-lastusseikkailujaan. Varsinkin nuorison
keskuudessa hänen teoksensa ovat hyvin suosittuja. Suo-

972

meksikin on eräitä niistä ilmestynyt (m. m.
»Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa"). II. Kr-n.

Schröder [skrö-J, Johan Henrik
(1791-1857). ruots. historian- ja muinaistutkija, tuli
1830 Upsalan yliopiston kirjastonhoitajaksi ja
historian professoriksi. Teki tutkimusmatkoja
eri maissa, myös Suomessa. On julkaissut
lukuisia tutkimuksia historian ja
kirjallisuudenhistorian alalta, esim. »Westerås stifts matrikel"
(1817). „’Upsala domkyrka med dess
märkvärdig-heter" (1826), „Om Visby ruiners vård", „Om
Eddamythernas fordna allmänlighet i Norden"
(Idunassa), y. m. K. G.

Schröder [srödar], Leopold von (s. 1851),
saks. sanskritisti, syntyisin Tartosta, tuli 1877
sanskriitin dosentiksi Tarton, 1894 ylimäär.
professoriksi Innsbruckin ja 1899 vak.
professoriksi Wienin yliopistoon. Julkaisuja: »Mäiträyeni
Samhita" (4’ os. 1881-86), ..Pythagoras und die
Inder" (1884), ..Indiens Litteratur und Kultur
in historischer Entwicklung" (1887), »Griecliische
Gotter und Heroen" (1887), „Worte der
Wahr-heit. Dammapadam. Eine zum buddhist. Kanon
geliörige Spruchsammlung in deutscher
über-setzung" (1892) sekä ,,Die Hoclizeitsgebräuche der
Esthen und einiger anderer finn.-ugrischer
Völker-schaften in Vergleichung mit denen der indogerm.
Volker" (1888). S. on esiintynyt myöskin
runoilijana. J. J. M.

Schröder [skrö-J, Ludvig Peter
(1836-1908), tansk. kansanopistomies. Omaksuen jo
nuorena Grundtvigin aatteet S. antautui kansan
-opistoalalle; oli 1862-64 Roddingin
kansanopiston johtajana; 1865 hän yhdessä H. Nutzhornin
kanssa avasi Askovin kansanopiston, josta tuli
Pohjoismaiden etevin kansanopisto. S. on
toiminut innokkaasti ja monipuolisesti
kansankasva-tuksen alalla; oli 1887-90 landstingin jäsenenä.
Kansanopistonsa läheisyyteen hän perusti
malli-maanviljelyksen. J. F.

Schröderheim [skrö-J, El is (1747-95), ruots.
virkamies, kirjailija; antautui aikaisin
virkamies-uralle, tuli 1782 valtiosihteeriksi; saavutti
henkevyydellään ja vilkkaudellaan Kustaa III:n
suosion, mutta herätti yleistä tyytymättömyyttä
harjoittamallaan pappisvirkojen myynnillä; tuli
1786 akatemian jäseneksi; 1792-94 Upsalan
läänin maaherrana: kirjoittanut muutamia
huvinäytelmiä; v. 1851 julkaistiin hänen
jälkeen-jättämänsä »Anteckningar tili konung Gustaf
III :s historia". J. F.

Schröter [srötarj, Hans Rudolph von
(1798-1842), saks. tiedemies, synt. Hannoverissa,
ensimäisen saks. käännöksellä varustetun suom.
kansanrunokokoelman julkaisija; v:sta 1820
uudemman kirjallisuuden ja historian, ja v :sta
1821 matematiikan professorina Rostockin
yliopistossa. S. tutustui opintomatkallaan Ruotsissa
1 SI9 muutamiin Upsalassa silloin opiskeleviin
suomalaisiin ylioppilaihin, A. Poppiukseen, J.
Pip-pingsköldiin, G. F. Aminoffiin, K. A. Gottlundiin
y. m. ja toimitti heidän avullaan valikoiman
kansanrunojamme suomeksi ja saksaksi nimellä
»Finnische Runen" (1819). Suomessa tällöin eloon
heräävään kansanrunouden harrastukseen teos
vaikutti elähyttävästi. Toimittajan veljen G. H. von
S:n toimesta ilmestyi 1834 teoksesta uusi
muuttamaton painos, joka on omistettu Baierin
kruununprinssille Maksimilianille. H. R. von S. kuoli

Schroderus—Schröter

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0510.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free