Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schultze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
979
Schumann—Schwabenspiegel
980
(S H.) Robert Schumann.
Schumann ßü.-J. l.Bobert S. (1810-56), saks.
säveltäjä. Iläneu isänsä oli varakas ja sivistynyt
kirjakauppias Zwickaussa,
missä poika
kouluajal-lausa osoitti taipumusta
ruuouteeu ja muuhun
kirjalliseen harrastukseen
yhtä paljon kuin
musiikkiin. V. 1828 S. läksi
Leipzigiin juridisia
opintoja alkaakseen, mutta
käyttikin enimmän
aikansa musiikkityöhön.
Hänen opettajanaan
sävellyksessä oli Dorn ja
pianonsoitossa Wieck, jonka
tytär Klara (ks.
edempänä) sittemmin monien
romanttisten vaiheiden
jälkeen tuli hänen
puolisokseen. Pianistiuran ehkäisi häneltä pian vika,
jonka hän oli saanut ymmärtämättömillä
sormen-notkeuskokeillaan. Paitsi sävellystyötään, johon
hän tämän jälkeen antautui entistä
innokkaammin, ryhtyi S. eräiden ystäviensä avulla
toimitta maan musiikkilehteä (Neue Zeitschrift für
Musik. 1834-44), jonka tarkoituksena oli ..Davidin
liittokuntana" taistella taiteellista
»filistealai-suutta" vastaan, ilmenipä se sitten
poroporvarillisessa muodollisuudessa tahi it. oopperan ja
salonkimusiikin (Czerny, Ilerz y. m.)
edustamassa pintapuolisuudessa. Uuden terveen
taidekauden koittavina tähtinä hän innostunein
kirjoituksin tervehti Chopinia (1831) ja Brahmsia
(1853). Musiikkiarvostelijana S. osoitti kaiken
suoruutensa ja joskus tarvittavan
jvrkkyytensä-kin ohella harvinaista ymmärtämyksen
monipuolisuutta ja syvyyttä; hän vaikutti aikansa
musiikkikehitykseen virittävästi ja
hedelmöittä-västi, aikaansaaden ratkaisevan käänteen sen
suunnassa. Sävelsi ensimältä (1829-39)
pelkästään pianomusiikkia, enimmäkseen moniosaisia
sarjasävellyksiä, jotka suppeine, vaihtelevine
ja luonteenomaisille osineen olivat uutuutena
alallaan ja vielä nykyään kuuluvat
pianistiohjel-mistojen viehättävimpiin esitettäviin
(„Papil-lons", „Die Davidsbündler", „Carnaval",
„Kin-derszenen", ,.Kreisleriana" y. m.). Kotinsa
perustamisvuotena (1840) S. sävelsi enimmät
soololaulunsa (lähes 150), niiden joukossa 2
laulusarjaa: Chamisson ,,Frauenliebe und Leben" ja
Heinen ..Dicliterliebe". Pian tämän jälkeen hän
kääntyi myös orkesterin ja kamarimusiikin y. m.
laajempien muotojen alalle (4 sinfoniaa, 3
jousikvartettia, pianokvintetti, pianokvartetti,
pianokonsertto, kuoroteos „Paradies und Peri",
ooppera »Genoveva", näyttämömusiikki Goethen
..Faustiin" ja Byronin „Manfrediin" y. m.).
Kaikessa S:n tuotannossa ilmenee mitä herkintä
runollisuutta yhtyneenä syvään vakavuuteen ja
miltei poikamaiseen nuorteuteen. Hänen
lauluissaan esiintyy tosin harvoin Schubertin kaltaista
suuripiirteisyyttä. Mutta niiden melodiikassa
sulavat sanat ja sävelet niin täydesti toisiinsa,
kuin tuskin koskaan ennen häntä; ja
pianosäestyskin esiintyy vasta S :11a täysin
yksilöllisesti väritettynä ja viimeisteltynä." Melodiikan
horjahtamaton jalous, runollisuus ja
omintakeisuus sekä rytmin säihkyvä joustavuus ovat S:n
laajempienkin teoksien tuntomerkkinä.
Sitävastoin niiltä toisinaan puuttuu draamallisen
keskityksen johdonmukaisuutta. Myös
orkesterisoitin-nus on usein epäkäytännöllinen eikä ilmennä
säveltäjän sisimpiä tarkoituksia. S:n tuotannon
kehitystä ehkäisi aika ajoin ilmenevä
hermosai-raus, joka lopulta katkaisi hänen uransa ja
elämänsä. Vakinaiseen ulkopuoliseen toimintaan
S:n oli vaikea perehtyä ja sopeutua. Toimi
1843-44 partituurisoiton opettajana ystävänsä
Mendelssohuin perustamassa Leipzigin
konserva-torissa, muutti sitten Dresdeniin, jossa johti
mieskuoroa (v:sta 1847) ja perusti sekakuoron
(1848), ja tuli 1850 Düsseldorfiin
musiikin-johtajaksi. Viimeiset vuotensa (1854-56) hän
vietti mielisairaalassa. [Jansen, ,,R. S:s Briefe"
(1904), ,,R. S:s Gesammelte Schriften über Musik
und Musiker" (1891).] — 2. K 1 a r a S. (1819-96),
pianisti, edellisen puoliso, pianopedagogi
Friedrich Wieckin tytär, sai isältään jo varhain
taiteellista opetusta ja esiintyi hänen
seurassaan konserttimatkoilla (v:sta 1832) sekä
Saksassa että Wienissä ja Pariisissa. Hänen
erikoisalanaan olivat Beethovenin, Chopinin ja
Schu-mannin teokset. Avioliittonsakin aikana (1840-56)
hän esiintyi usein konserteissa eri
paikkakunnilla; m. m. tekivät puolisot yhteisen
konserttimatkan Venäjälle 1844. Leskeksi jäätyään hän
enimmäkseen konserttiensa tuloilla piti huolta
lastensa toimeentulosta. Toimi myös
konservato-rin opettajana Frankfurt am Mainissa 1878-92.
Sävelsi lauluja, piano- ja viulukappaleita,
pianokonserton v. m. [Litzmann. ,,Clara Schumann"
I-III (1902-10).] I. K.
Schuppe [supaj, Wilhelm (1836-1913), saks.
filosofi, vaikutti 1873-1910 professorina
Greifs-waldissa. Julkaisi m. m.: »Erkenntnistheoretische
Logik" (1878), ,,Grundziige der Ethik und
Reclits-philosophie" (1882). Edusti omituista
tieto-opillista oppisuuntaa, ,,immanenssifilosofiaa" (ks. t.).
Schuvalovo ks. g u v a 1 o v o.
Schwab [sväbj, Gustav (1792-1850), saks.
runoilija. S. on Uhlandin ja Körnerin rinnalla
huomattavin svaabilaisen runoilijaryhmän
edustajista. Etevimmät hänen tuotteistaan ovat hänen
romanssinsa. Paitsi runoja (,,Gedichte"; 2 nid.
1828-29) hän on julkaissut suositun nuorten
kirjan „Die sehönsten Sagen des klassischen
Alter-tums" (3 nid. 1838-40), kokoelman ..Deutsche
Volksbücher" (15 :s pain. 1894) sekä Schillerin
elämäkerran »Schillers Leben" (1840). n. Kr-n.
Schwabach-kirjasimet [sväbah-J, pyöristetty,
antiikvaa lähentelevä fraktuura. Esim.
2ietosanafirja
Schwaben ks. § v a a b i.
Schwabenilaiset ks. gvaabilaiset.
Schwabenin kaupunkiliitto ks. § v a a b i.
Schwabenspiegel [sväbonspigol], n. v:n 1275
tienoilla syntynyt kokoelma Etelä-Saksan oikeutta,
laadittu yläsaksan murteella. S:n tekijä on
tuntematon. Sen lähteenä on etupäässä ..Deutschen
spiegel", joka puolestaan seuraa
..Sachsen-s p i e g e 1 iä (ks. t.); mutta siinä on lisäksi
aineksia Baierin ja alemannien
kansanoikeuk-sista, frankkilaishallitsijäin kapitulaareista y. m.
S. saavutti suuren maineen Saksassa ja
ulkomailla; siitä julkaistiin käännöksiä latinan,
ranskan ja tsekin kielillä. El. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
