- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
981-982

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwaiger ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

981

Schwaiger—Schwarz

982

Schwaiger [svaigar], Hans (s. 1854), itäv.
taidemaalari; opiskellut Wienin taideakatemiassa,
ollut professorina Praagin akatemiassa,
sittemmin Brünnissä. S. on enimmäkseen vesiväreillä
maalaamissaan teoksissaan käsitellyt satuaiheita,
kansantaruja y. m. s. ja luonut kuvansa
omituiseen keskiaikaiseen sävyyn. Hän on myös
maalannut alttaritauluja, freskoja, tehnyt kirjojen
kuvituksia y. m. [Elämäk. kirj. Graul (1894)
ja Täborsk/ (1904).] E. R-r.

Schwalbe [svalba], Gustav (s. 1844),
tunnettu saks. anatomi ja antropologi, tuli 1871 ylim.
professoriksi Leipzigiin, 1873 vak. professoriksi
Jenaan, 1881 Königsbergiin ja 1883
Strassbur-giin. Julkaissut suuren joukon tutkimuksia
histologian, anatomian, ihmisen polveutumisen y. m.
aloilta. Laajemmista teoksista mainittakoon
»Stu-dien über d. Pithecanthropus erectus" (1899), »Der
Neanderthalschädel" (1901), ,,Die Vorgeschiehte
des Menschen" (1904), »Die Stellung des Menschen
im zoologischen System" (1904), »Studien zur
Vor-geschichte des Menschen" (1905) y. m. Julkaisee
sarjoja »Zeitschrift, für Morphologie und
Anthro-pologie" (v:sta 1899), „Jahresberichte iiber die
Fortschritte der Anatomie und
Entwickelungsge-schichte" (v:sta 1897) ja ,,Beiträge zur
Anthropo-logie Elsass-Lothringens" (v:sta 1898).

Schwanenflügel [svänanflygal], Hermann
Heinrich Louis (s. 1844), tansk.
sivistys-historiantutkija, suoritti kandidaattitutkinnon
historiassa 1874, tuli fil. toht. 1891, sai
professorin arvonimen 1908; toiminut osittain
kirjallisella, osittain opetusalalla, viimeksi tutkijana
yliopiston preliminääritutkinnossa ja opettajana
upseerikoulussa. S:n pääteos on »Oldtidens
Kul-turhistorie" (1884), joka sisältää m. m.
erikoisen luvun Kalevalasta; tämä ilmestyi erikseen
loistopainoksena, nimenä Kalevala. Finnernes
Nationalepos. En kulturhistorisk skitse" (1891).
[Valvoja 1909, siv. 337 ja 1910, siv. 214-218.]

E. N. 8.

Schwann [sv-], Theodor (1810-82), saks.
luonnontutkija, tuli 1838 anatomian professoriksi
Leuveniin, 1848 Liège’iin (fysiologian prof. v:sta
1858), tunnettu etenkin histologina ja
fysiologina (Joh. Müllerin oppilas ja apulainen).
S. tutki m. m. lihasten ja hermokudoksen
rakennetta (,,Scliwannin-tuppi", ks.
Hermokudos) ja fysiologiaa, ruuansulatusta (keksi
m. m. pepsiinin), käymisilmiöitä, alkusyntyä
v. m. Ensimäisenä Müllerin oppilaista S. koetti
puhtaasti luonnontieteellisesti, vitalismista
luopuen, selittää elonilmiöitä. S:n tärkein teos on
,,Mikroskopische Untersuchungen über die
über-einstimmung in der Struktur und dem Wachstum
der Tiere und Pflanzen" (1839). Siinä hän
ensimäisenä osoittaa, että myöskin eläinruumiin
,,peruselin" on solu. Aikaisemmin tämä oli
huomattu kasveihin nähden. Itse solun luonteesta
S :11a sen sijaan oli väärä käsitys
(Schwann-Schleidenin soluteoria, vrt. Solu). (I. V-s.)

Schwanthaler [sväntälar], Ludwig von
(1802-48), saks. kuvanveistäjä; isänsä,
hovikuvan-veistäjä Franz S:n (k. 1820) oppilas. Saanut
Roomassa vaikutusta uusklassillisesta
taidesuunnasta, jonka muodoille hän usein antoi
romanttisen, varsinkin germaanilaiseen jumalaistarustoon
perustuvan sisällön. S. oli aikanaan Münchenin
vaikutusvaltaisin kuvanveistäjä, joka Ludvik I:n

toiinesta sai suorittaa kaikki tärkeimmät julkiset
veistokset (pääteos 19 m korkea jättiläispatsas
,,Bavaria", 1837-48). Hänen muodonkäsittelyltääu
puuttuu yleensä hienoutta, ja hänen
taiteilija-arvonsa on nykypäivinä hyvin alhainen. S. oli
v:sta 1835 taideakatemian professorina
Münche-nissä, jonne hänen kuoltuaan on perustettu
erityinen S.-museo. [Elämäk. kirj. Trautmann (1858).]

E. R-r.

Schwappach [svapah], Adam Friedrich
(s. 1851), saks. metsänhoitomies, v:sta 1881
professorina Giesseuissä, v:sta 1886 metsätieteellisen
osaston päällikkönä Eberswalden metsäakatemian
koelaitoksella Preussissa. S:n lukuisista
teoksista mainittakoon: „Grundriss der Forst- und
Jagdgeschichte Deutschlands" (2:nen pain. 1892),
„Handbuch der Forstvervvaltungskunde" (1884),
,,Handbucli der Forst- und Jagdgeschichte
Deutschlands" (1885-88), „Leitfaden der Holzmesskunde"
(2:nen pain. 1903), ,,Forstpolitik, Jagd- und
Fischereipolitik" (1894), ,,Untersuchungen über
Raumgewicht und Druckfestigkeit des Holzes
wichtiger Waldbäume" (1887-93, 2 os.),
»Gescliichte des forstlichen Versuchswesens in
Preus-sen" (1904). O. Lth.

Schvarcz, Gyula [svarts djula] (1839-1900),
unk. valtiotieteilijä ja historioitsija; oli 1868-79
ja 1887-94 eduskunnan jäsenenä, v:sta 1894
vanhan ajan historian professorina Budapestissä;
huomattavin teos ,,Die Demokratie", josta
ilmestyi vain osat ,.Die Demokratie von Athen" (1882)
ja ,,Die Römische Massenherrschaft" (I, 1893;
II 1898). [Schwieker, »Julius S. und seine
Schriften" (1882).]

Schwartz [svarts]. 1. Gustaf Magnus S.
(1783-1858), ylitirehtööri, keksijä, oli syntynyt
Helsingissä, missä isä oli kauppias. Tuli 1799
ylioppilaaksi Turussa, jossa suoritti
vuoritutkin-non, mutta siirtyi senjälkeen Ruotsiin. Oli
apulaisena Rörstrandin posliinitehtaassa, jossa pani
toimeen parannuksia, tuli 1809 fysiikan ja
teknologian professoriksi tiedeakatemiaan, 1816
kont-rollilaitoksen ja 1826 silloin perustetun
teknologisen laitoksen ylitirehtööriksi. K. G.

2. Marie Sophie S. (1819-94), ruots.
kirjailijatar, edellisen puoliso, omaa sukua B i r at h.
S:n jännittävät, tendenssimäiset romaanit
saavuttivat aikoinaan Ruotsissa sekä ulkomailla suuren
yleisön suosion, huolimatta kirjallisen arvostelun
huomauttamista puutteellisuuksista. Varhemmissa
romaaneissaan (»Mannen af börd och qvinnan af
folket", 1858; »Arbetet adlar mannen", 1859;
»Börd och bildning", 1861) hän taistelee
aatelis-säädyn etuoikeuksia vastaan, myöhemmissä
teoksissa, jotka ovat vähemmän tendenssimäisiä, voi
huomata Dickens1 n terveellistä vaikutusta. Paras
näistä on »Positivspelarens son" (1863). Rouva S:n
kootut teokset, »Valda romaner", ilmestyivät
1886 (7 nid.). H. Kr-n.

Schwartze [svartsa], Hermann (1837-1910),
saks. lääkäri, korvatautien prof. Haliessa
v :sta 1868. Tieteellisen korvatautiopin
perustajia; kirjoittanut useita, oppikirjoja alaltaan;
v :sta 1872 »Archiv für Ohrenheilkunde"
aikakauskirjan toimittaja. M. O-B.

Schwarz ]svarts], Berthold (myös B. A n
k-litzen), kertomuksen mukaan 1200- tai
1300-luvulla Freiburgissa elänyt fransiskaanimunkki,
alkemisti, jonka sanotaan harrastaneen kemialli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0515.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free