- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
983-984

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwaiger ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

983

sia kokeiluja ja jota väärin 011 luultu ruudin
keksijäksi. S. lienee käyttänyt ruutia
heittovoimana jonkunlaisessa tykintapaisessa.

Schwarz [svarte], H e r m a 11 n A m a n d u s
(s. 1843), saks. matemaatikko, Weierstrassin
etevimpiä oppilaita. Saatuaan minimaalipintoja
koskettelevasta tutkimuksesta Berliinin
akatemian palkinnon S. tuli 1867 vlim. professoriksi
lialleen, siirtyi 1869 polyteknillisen opiston
professoriksi Zürichiin, 1875 Göttiugenin ja 1892
Berliinin yliopistoon. Häuen tärkeimmät
tutkimuksensa. kuuluvat minimaalipinta- ja
funktsioni-teorian alaan. Opettajana S:n vaikutus ulottui
tuntuvasti suomalaisiinkin matemaatikkoihin.
Osan Weierstrassin tutkimuksien tuloksia S.
kehitteli ja keräili teokseen ,,Formeln und
Lehr-sätze zum Gebrauch der elliptischen Funktionen"
(2:nen pain. 1893). S:n ,,Gesammelte
mathema-tische Abhandlungen" ilmestyivät 1890 (2 nid.).

U. S :n.

Schwarz [svarts], Karl (1812-85).
evankelinen teologi. S., joka oli Hegelin oppilas, liittyi
teologina vapaamielisiin, tuli 1849 professoriksi
lialleen ja 1876 Gothan
kenraalisuperintenden-tiksi. jossa toimessa kuoli. Kirkkohallinnossa
hän vaikutti sekä liturgian ettii
uskonnonopetuksen alalla vapaamieliseen suuntaan. Hänen
tekemänsä, uusia uria kulkeva oppikirja „Leitfaden
für den Religionsunterricht" (1866) tuli
käytäntöön sekä Sveitsissä että Badenissa. S. oli myös
protestanttisen yhdistyksen perustajia. E. K-a.

Schwarzburg [svartsburhj], kreivillinen suku,
esiintyy 1100-luvulla (sen esi-isän Giintherin
sanotaan saaneen kasteen Bonifatiukselta jo
700-luvulla). Erään sukuhaaran jäsen oli Giinther
Schwarzburgilainen, joka 1349 valittiin Saksan
hallitsijaksi, mutta kuoli sam. v. V :sta 1584 sukua
011 ollut kaksi haaraa: S.-Rudolstadtin ja
S.-Son-dershausenin (alkuaan S.-Arnstadt).
S.-Rudol-stadtin haara otti 1711 ruhtinasarvon. Ruhtinas
Giinther sääsi 1816 perustuslain (uudistettu 1854
ja 1870). S.-Rudolstadtin ruhtinaskunta yhtyi
1866 Pohjois-Saksan liittokuntaan, 1870 Saksan
valtakuntaan. — S.-Sondersliausen sai
ruhtinas-arvon 1697. Ruhtinas Giinther Friedrich Karl TI
antoi perustuslain 1841 (uudistettu 1849 ja 1857).
S.-Sondershausenin ruhtinaskunta yhtyi
Pohjois-Saksan liittokuntaan 1867, Saksan valtakuntaan
1870. G. R.

Schwarzburg-Rudolstadt [ svartsburli [-j-rüdol-siat],-] {+j-rüdol-
siat],+} Saksan valtakuntaan kuuluva
ruhtinaskunta Thüringenissä; 941 km2, 100,702 as. (joista
99,210 evankelista), 107 km2:llä (1910). —
S.-R. jakaantuu kolmeen, toisistaan erillään
olevaan pääosaan sekä muutamaan pieneen
eksklaa-viin. Suurin osista 011 Thüringerwaldilla
(Gross-farmdenkopf 872 111 ja Wurzelberg 828 m yi.
merenp.) ja sen pohjoisjuurella leviävällä
kumpu-maalla oleva Oberherrschaft (733 km2), jonka
itäpuolella on siihen luettu Leutenbergin
oikeus-piirikunta. Kauempana pohjoisessa, suurimmaksi
osaksi Saksin maakunnan ympäröimänä, on
kumpuinen (korkein kohta Kyffhäuser, 466 111 yi.
meren]).) Unterherrschaft (207 km2).
Oberherr-schaftin pääjoki 011 Saale, Unterherrschaftin
Wipper. — Pinta-alasta 1900 oli peltoa ja
puutarhaa 41,7 %, niittyä ja laidunta vain 8.»
metsää 44 % (Thüringerwaldilla arvokkaita
havumetsiä). Maanviljely tuottaa etupäässä peru-

984

noita (85.600 ton. 1913), vähemmän kauraa,
ruista ja vehnää. V. 1913 S.-R:ssa oli 23,500
nautaa, 37,400 sikaa, lisäksi hevosia, lampaita
ja vuohia. Pääelinkeinona 011 tehdas- ja
kotiteollisuus; 1907 tähän elinkeinoryhmään
(vuori-työ mukaan otettunal kuului 54 % kaikista
elinkeinoja harjoittavista. Tärkeimmät haarat ovat
posliini- ja lasiteollisuus (Oberherrschaftissa),
puuteosten, koneitten, leikkikalujen y. m.
valmistus. Mineraalikunnan tuotteita ovat liuske,
rautamalmi, ruskohiili. V. 1912 tehtaissa ja
kaivoksissa työskenteli 11.787 henkeä (näistä
posliini-, lasi- v. m. s. tehtaissa 4.487). —
Rautateitä S.-R:n rajojen sisäpuolella on 127 km
(1912). - S.-R. on v:sta 1909
personaaliunionissa Schwarzburg-Sondershausenin
ruhtinaskunnan kanssa. Hallitusmuodon järjestää
perustuslaki v :lta 1854 (muutettu 1870). Maapäivillä
16 edustajaa (4 korkeimmin verotettujen, 12
muiden valitsemia). Pääkaupunki Rudolstadt.—
S.-R :llä 011 yksi ääni Saksan liittoneuvostossa ja
yksi edustaja Saksan valtiopäivillä. — Valtion
tulo- ja menoarvio vuosittain tilikaudella 1912-14
päättyi 4,s milj. mk :aan (suurimmat tulot,
1,9 milj. mk., metsistä). Valtiovelka 1913
5,« milj. mk. — Pienessä vaakunassa 011
kultaisella pohjalla Saksan vanha valtakunnankotka,
rinnassa kultainen, ruhtinaankruunulla
varustettu sydänkilpi. Isossa vaakunassa on lisäksi
Schwarzburgin maakuntain vaakunat,
Schwarz-burgin vanha sukuvaakuna (kultainen leijona
sinisellä pohjalla) y. m. Maan värit: sininen,
valkoinen. Historiasta ks. S c h w a r z b u r g.

E. E. K.

Schwarzburg-Sondershausen [ svartsb u rh [-j-zondarshauzan],-] {+j-
zondarshauzan],+} Saksan valtakuntaan kuuluva
ruhtinaskunta Thüringenissä; 862 km2. 89,917 as.
(joista 87,836 evankelisia), 104 km2:llä (1910).

— S.-S. jakaantuu, pienempiä eksklaaveja
lukuunottamatta. Thüringerwaldilla ja sen
pohjoisjuurella olevaan, kaksiosaiseen Oberherrsehaftiin
(343 km3) ja siitä pohjoiseen, suurimmaksi osaksi
Saksin maakunnan ympäröimään, kumpuiseen
Unterherrschaftiin (519 km2). — Pinta-alasta
1900 oli peltoa ja puutarhaa 56.8 %, niittyä ja
laidunta vain 5,2 %, metsää 30.9 %. Maanviljely
tuottaa perunoita (80,300 ton. 1912), vähemmän
kauraa, vehnää, ohraa ja ruista. Hedelmäpuu- ja
kasvitarhanhoito tärkeä elinkeino. V. 1913
S.-S :ssa oli 42,300 sikaa, 25.900 nautaa. 24.600
lammasta y. 111. karjaa. Maataloutta jonkun
verran tärkeämpi on tehdas- ja kotiteollisuus; 1907
niitä (ynnä vuorityötä) harjoitti 50,1 % kaikista
elinkeinoja harjoittavista henkilöistä.
Tärkeimmät haarat ovat posliini- ja lasiteosten.
koneitten, kojeitten. nahkatavarain y. m. m. valmistus.
Mineraalikunnan tuotteista mainittakoon
kalisuola. V. 1912 kaikissa tehtaissa ja kaivoksissa
työskenteli 11.101 henkeä (joista posliini-,
lasi-y. m. s. tehtaissa 2.681). — Rautateitä S.-S:n
rajojen sisäpuolella 148 km (1912). — S.-S. 011
v :sta 1909 personaaliunionissa
Schwarzburg-Rudolstadtiu kanssa. Perustuslaki v:lta 1857
(myöhemmin useasti muutettu) järjestää
hallitusmuodon. Maapäivillä 18 edustajaa, joista
ruhtinas nimittää 6 elinajaksi. 6 valitsevat
korkeimmin verotetut ja 6 muut äänioikeutetut.
Pääkaupunki Sondershausen (7,759 as. 1910).

— S.-S :11a on yksi ääni Saksan liittoneuvostossa

Schwarz—Schwarzburg-Sondershausen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0516.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free