- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
985-986

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwarze ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

985

Schwarze—Schwatka

986

ja yksi edustaja Saksau valtiopäivillä. -—
Valtion tulo- ja menoarvio vuosittain tilikaudelle
1912-15 päättyi 4,2 milj.mk:aan (suurimmat tulot,
1.5 milj. mk., metsistä). Valtiovelka 4,9 milj.,
lisäksi n. s. kamarivelka 2,6 milj. mk. —
Pienassa vaakunassa on kultaisella pohjalla Saksan
vanha vaakunakotka, rinnassa kultainen,
ruhti-naanhatulla varustettu sydänkilpi. Isossa
vaakunassa lisäksi Sclnvarzburgin maakuntain
vaakunat, Scliwarzburgin vanha sukuvaakuna
(kultainen leijona sinisellä pohjalla) y. m. Maan värit:
valkoinen, sininen. Historiasta ks.
Schwarz-b u r g. E. E. K.

Schwarze ]svartsa], Friedrich Oskar
von (1816-86), saks. oikeusoppinut, kriminalisti,
edustajana Reichstagissa kuului vapaamieliseen
valtakunnanpuolueeseen. Julkaissut „Das deutsche
Schwurgericht" (1865) sekä kommentaareja
Saksan yleiseen rikoslakiin y. m.

Schwarzenberg [svartsanberh j], vanha saks.
tätä nykyä Itävallassa elävä ylimyssuku; sai
kreivinarvon 1599, ruhtinaanarvon 1670.

1. Karl Philipp S. (1771-1820), ruhtinas,
itäv. sotapäällikkö. Tultuaan 1788 upseeriksi S.
otti osaa Itävallan sotiin Turkkia ja Ranskaa
vastaan: oli 1808 lähettiläänä Pietarissa, tuli
1809 ratsuväen kenraaliksi; johti lähettiläänä
Pariisissa Napoleonin ja Marie Louisen
avioliittoa koskevia neuvotteluja. Napoleonin
toivomuksesta hänelle uskottiin Itävallan apujoukon johto
Venäjän sodassa 1812; nimitettiin sam. v.
sotamarsalkaksi. Koetettuaan liuhtik. 1813 turhaan
saada aikaan rauhaa Ranskan ja Venäjän
välillä hän Pariisista palattuaan tuli
liittoutuneitten armeian ylipäälliköksi; joutui tappiolle
Dresdenin tappelussa, mutta Leipzigin voitto kohotti
jälleen hänen mainettansa; johti sitten
seuraavan vuoden 1814 sotaretken onnelliseen loppuun.
[Prokesch-Osten, ,,Denkwiirdigkeiteu aus dem
Le-ben des Feldmarsckalls Fiirsten S."]

2. Felix S. (1800-52), ruhtinas, itäv.
valtiomies; palveli ensin upseerina, sittemmin
diplomaattina; otti brigadikenraalina osaa
Lombardian sotaretkeen 1848; tuli marrask. sam. v.
Itävallan pää- ja ulkoasiainministeriksi toimien
häikäilemättömällä tarmolla valtakuntaa
uhkaavien sisäisten ja ulkonaisten vaarain
torjumiseksi. Hänen onnistuikin palauttaa sisällinen
rauha ja itsevaltainen hallitusjärjestelmä
samalla kuin hän pakotti Preussin nöyryyttävään
Olmützin sopimukseen ja uudisti entisen Saksan
liiton ja Itävallan vaikutusvallan Saksassa.
[Berger. „Felix Fürst zu S."] J. F.

Schwarzwald fsvartsvalt] (=,,musta metsä";
roomalaisten Silva marciana = ,,markomannien
metsä", myös Altnoba), vuoristo
Lounais-Sak-sassa, Reinin laakson oik. puolella, vastapäätä
Vogeeseja. S. ulottuu etelästä, Reinin
laaksosta (joka erottaa sen Jura-vuoristosta)
Säckin-genin luota pohjoiseen Durlachin luo (jossa
Kraichgauer Liicke erottaa S:n Odenwaldista)
158 km, kaventuen samalla 60 km:stä 30 km:iin.
S. viettää jyrkästi Heinin laaksoon, muualle
loivasti. S:ssa ei ole mitään yhtenäistä
vuorenharjannetta vaan on se jakaantunut
pyöreämuotoi-siin kukkuloihin ja syvien jokilaaksojen
toisistaan erottamiin, ylätasangonluontoisiin vuoriin ja
vuorenselkiin. Korkeimmat kohdat ovat etelässä,
jossa myös S:n korkein huippu, Feldberg, 1,494 m

(S.H.)

Järvi Schwarzwaldissa.

yi. merenp. Kinzig-joen pohjoispuolella oleva osa
(Ala-S.; korkein huippu Hornisgrinde 1,164 m)
on keskimäärin vain 600 m yi. merenp. —
Geologisesti S. on pääosaltaan gneissiä ja graniittia;
reunoilla ja paikoin muualla on nuorempia
aineksia (vrt. myös Saksa, geologinen rakenne ja
pinnanmuodostus). — S. on yleensä hyvin
sade-rikas (Feldbergillä sataa vuosittain 1,870 mm).
Lähteitä on paljon (joukossa tunnettuja
terveyslähteitä, kuten Baden, Säckingen, Wildbad), sa-

moin vuoristojärviä ja -soita; Reiniin laskee
paljon jokia ja puroja, ja Tonava alkaa S :11a.
Ilmanala korkeimmissa osissa on kylmä, mutta
vain muutamat korkeimmat huiput ovat siitä
syystä metsättömiä. Muuten rinteet ovat
taajojen, tummien havumetsien (josta nimi) peitossa;
paikoitellen niiden lomissa kasvaa pyökki-, koivu-,
tammi- y. m. lehtimetsiä. Metsistä
vuoristokylien asukkaat, alemannien, svaabilaisten ja
frankkilaisten jälkeläiset, saavatkin suuren osan
toimeentulostaan. Paitsi lautoja y. m. s.
metsän-tuotteita S:n asukkaat valmistavat suuressa
määrässä kaikenlaisia puuleikkauksia, puukeiloja,
soittokoneita y. m. Alppien naapuruuden takia
matkailijaliikenne ei ole niin suuri kuin S:n
monien viehättävien maisemien perusteella voisi
olettaa. Useat rautatiet kulkevat S:n poikki ja
monet tunkeutuvat sitäpaitsi sen sisäosiin.

E. E. K.

Schwatka [sv-], Frederick (1849-92),
yhdysvaltalainen pohjoisnapaseutujen tutkija,
etsi 1878-80 turhaan Franklinin retkikunnan täh-

Talonpoikaistalo Schwarzwaldissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0517.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free