Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwarze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Schwedler—Schweizer
988
teitä Hudsonin-lahdelta alkaen Ison Kalajoen
suun tienoille ja Kuningas Villielmin-maahan
asti. Teki sitten retkiä Vukon-joelle (1883) ja
Elias-vuorelle (1886), jonka huipulle turhaan
koetti kiivetä. Julkaissut »Report of a
mili-tary reconnaissance in Alaska" (1885), ,,Along
Alaska’s great river" (1885) y. m.
Schwedler [svëdlar], Johann Wilhelm
(1823-94), saks. insinööri ja sillanrakentaja,
kehittänyt huomattavasti rakennuskonstruktsionien
ja erittäinkin siltarakenteiden statiikkaa ja
vaikuttanut opettajana ja virastonpäällikkönä
paljon sillanrakennustaidon nopeaan kehitykseen
Saksassa. Hänen nimeään kantaa m. m. eräs
varsin yleinen rautainen kupukattorakenne.
hyvin tavallinen kääntösiltamuoto ja eräs laji
ris-tikkosiltoja, jota aikoinaan käytettiin paljon
meidän rautateillämme, (ks. Silta.) J. C-én.
Schwegler [svèglar], Albert (1819-57), saks.
tiedemies, antautui ensin jumaluusoppiin, mutta
joutui, kuuluen Baurin (ks. t.) oppisuuntaan,
kiistoihin Württembergin kirkollisvirastojen
kanssa, joiden johdosta luopui teologin urasta.
Tuli 1843 dosentiksi ja 1848 roomalaisen
filologian ylimäär. professoriksi Tübingeniin.
Julkaisi kirkkohistoriaa, filosofian historiaa ja
yleistä historiaa käsitteleviä teoksia, niinkuin
»Das naehapostolische Zeitalter" (2 os.), Hegelin
henkeen kirjoitetun, aikoinaan hyvin paljon
käytetyn lyhyen oppikirjan „Geschichte der
Philo-sophie im Umriss", Aristoteleen »Metafysiikan"
painoksen, käännöksen ja selitykset (4 os.),
»Rö-mische Geschichte" (3 os.) y. m. A. Gr.
Schweigaard /sveigörd], Anton Martin
(1808-70), norj. oikeusoppinut, taloustieteilijä ja
valtiomies; tuli 1835 lainopin lehtoriksi, 1840
lainopin, valtiotalouden ja tilastotieteen
professoriksi; toimi v:sta 1846 myöskin yhtenä
Norjan pankin Kristiaanian osaston
administraatto-rina. S. otti 1832 osaa »Vidar" viikkolehden
perustamiseen ajaen siinä ensimäisenä Norjassa
reaalisivistyksen asiaa. V. 1836 hän tuli
konservatiivisen päivälehden, »Den constitutionelle"n,
toimitukseen jatkaen siinä taistelua latinan ja
kreikan kielen koulussa saavuttamaa
valta-asemaa vastaan. Vv. 1842-69 S. oli Kristiaanian
edustajana suurkäräjillä ja saavutti pian
keskeisen aseman sen ajan lainsäätämistyössä, mutta
puolueen johtajaa hänestä ei koskaan tullut;
hän piti aina silmällä vain asiain reaalista
hyötyä, eikä koskaan kysynyt, oliko hänellä siinä
enemmistö puolellaan vai ei. Taloustieteilijänä
S. oli vapaakaupan mies, niinkuin näkyy hänen
v. 1836 julkaisemastaan kirjoitelmasta
»Indfor-selstolden og dens historie";
taloushistorialli-sesti tärkeä on »Norges statistik" (1841).
Hänen lainopillisista teoksistaan, joilla on
perustava merkitys Norjan oikeustieteen kehityksessä,
mainittakoon: »Den norske handelsret" (1841)
ja »Den norske proces" (1849, 1858).[E.
Hertzberg, »A. M. S." sarjassa »Nordmænd i det 19
aarh."] J. F.
Schweiger-Lerchenfeld [sväigar-lerhhanfelt ],
A m a n d von (1846-1910), vapaaherra, itäv.
matkailija, tunnetuimpia ja eniten luettuja
maant. matkakuvausten tekijöitä, monilla
matkoilla perehtynyt varsinkin Välimeren itäosan
ympärillä oleviin maihin. Julkaissut »Unter
dem Halbmond" (1876), »Armenien" (1878),
..Bosnien" (1878), »Zwischen Pontus und Adria"
(1879), »Arabische Landschaften" (1879). »Der
Orient" (1881), »Die Adria" (1882), »Zwischen
Donau und Kaukasus" (1886), ..Das Mittelmeer"
(1888), »Die Donau" (1895) y. m.; lisäksi
kuvitettuja sivistyshist. teoksia m. m. »Das
Frauen-leben der Erde" (1880), »Die Frauen des Orients"
(1903) ja useita matkaoppaita Italiasta,
Kreikasta, Dalmatsiasta y. m.
Schweinfurth [sväinfurt], Georg August
(s. 1836), Itämerenmaakuntain saksalainen,
huomattavimpia Koillis-Afrikan tutkijoita, tutki
Niilin tienoita 1863-66, lähti 1868 Berliinin
Humboldt-seuran toimesta Khartumiin, josta
käsin tutki dinka-, bongo-, niam-niam ja
mang-battu-heimoja ja niiden asumia maita, löytäen
samalla akka-kääpiökansan ja
Ubangi-Uellen-joen, palasi Khartumiin 1871. Matkusti Rohlfsin
keralla 1873-74 Libyassa, perusti Egyptin
khe-divin toimesta 1875 Kairon maant. seuran
viipyen Egyptissä v:een 1889; sillä aikaa S.
monilla matkoilla tutki Egyptiä ja sen
naapurialueita, m. m. myös osia Arabiasta.
Myöhemmin, 1891, 1892 ja 1894 S. matkusteli Italian
Eritreassa. Matkoillaan S. kiinnitti sangen
suurta huomiota kansatieteellisiin,
kasvitieteellisiin ja myös geologisiin kysymyksiin
yleismaan-tieteellisten seikkojen lisäksi. Julkaissut »Beitrag
zur Flora Äthiopiens" (1867), »Im Herzen von
Afrika" (1874), »Artes afrieanæ" (1875), »Flora
von Ägypten’’ (1887; Aschersonin keralla),
»Sammlung arabisch-äthiopischer Pflanzen" (1894)
y. m. E. E. K.
Schweinfurth vihreä, k e i s a r i n v i h r e ä,
Kasselin-, Englannin-, Pariisi n-v i
h-r e ä, kaunis, vihreä, myrkyllinen väriaine,
sisältää vaskiasetaattia ja vaskiarseniittia.
Käytettiin ennen paljon tapettivärinä, maalatessa,
hyönteismyrkkynä y. m. S. S.
Schweitzer /sväitsar], Johann Baptist
(1833-75), saks. sosialisti; toimi ensin
asianajajana, liittyi F. Lassallen perustamaan »yleiseen
saksalaiseen työväenyhdistykseen"; toimitti v :sta
1864 lassallelaisen työväenpuolueen lehteä
„So-zialdemokrat" ja tuli 1867 tämän puolueen
esimieheksi; hän koetti ohjata Saksan
työväenliikettä kansalliseen suuntaan ja oli 1867-70
edustajana Pohjois-Saksan liiton valtiopäivillä, mutta
joutui marxilaisen suunnan vihoihin ja vetäytyi
syrjään 1871; julkaissut,- paitsi useita
näytelmiä. romaanin »Lucinde oder Kapital und
Ar-beit" (1863-64). J. F.
Schweiz ks. Sveitsi.
Schweizer [sväitsar], Alexander
(1808-88), saks. evank. teologi. Opiskeltuaan
Berliinissä, jossa erityisesti kiintyi Sclileiermacheriin,
S. tuli 1835 Ziirichin yliopiston professoriksi ja
1844 pääkirkon saarnaajaksi. S. vastusti
jyrkästi Straussin kutsumista professoriksi
Zii-richiin ja taisteli tämän edustamaa radikalismia
vastaan, mutta vaati toiselta puolen
vapaamielisiä uudistuksia. Teologisesti hän innokkaasti
puolusti reformeerattuja aatteita luterilaisuutta
vastaan ja esitti predestinatsionioppia
protestantismin perusteena. S :llä oli suuri
spekulatiivinen kyky. Pääteokset: »Die Glaubenslehre der
ev.-reform. Kirche" (1844-47), »Die protest.
Zent-raldogmen" (1854-56), »Die christi. Glaubenslehre
nacl) prot. Grundsätzen" (1863-69), »Homiletik"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
