- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
989-990

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwenckfeld ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

989

Schwenckfeld—Schwicker

990

(1848), ,,Pastoraltheorie" (1875), ,,Autobiographie"
(julk. P. Schweizer. 1889). E. K-a.

Schwenckfeld [sver]k-J, Kaspar (1489-1561),
saks. uskonnollisen lahkon perustaja, opiskeli
Kölnissä ja Frankfurtissa, astui 1510 Liegnitzin
herttuan palvelukseen, mutta luopui
hovipalve-luksesta 1522. Talvella 1521-22 hän tutustui
uskonpuhdistajiin Wittenbergissä, mutta erosi 1524
Lutherista, joka hänen mielestään pilasi
uskonpuhdistuksen kirkkolaitoksellaan. Erottuaan
uskonpuhdistajista S. lähestyi kasteenuudistajia,
joiden kanssa hänellä oli paljon yhteistä. Hän
nimittäin teroitti välitöntä hengen ilmoitusta,
jota hän vastoin ulkonaista sanaa nimitti s i s ä
1-liseksi sanaksi. Raamattu on kuitenkin
tarpeellinen ohjeena, jonka kautta oikea hengen
ilmoitus erotetaan väärästä. Kirkko on
uskovaisten näkymätön yhteys. Sakramenteista S:llä
oli oma mystillinen käsityksensä. Hänen
oppinsa nimenomaan kirotaan Sovinnon kaavassa,
gleesiassa ja Itä-Preussissa muodostui hänen
kannattajistaan pieniä seurakuntia, jotka vainosta
huolimatta jatkuvasti pysyivät voimassa. V. 1720
ankara vaino pakotti jätteet siirtymään
Sachse-niin, josta sitten muuttivat Ameriikkaan.
Pennsylvaniassa on vielä n. 700 kannattajaa, joilla on
oma v. 1782 laadittu kirkkojärjestys. He ovat
myöskin pitäneet huolta S:n teosten uudestaan
painattamisesta. [,.Corpus Schwenkfeldianorum"
(julk. Ch. D. Hartrauft, I 1907, II 1911, III
1913) ; Karl Ecke, ,,Schwenckfeld, Luther und der
Gedanke einer apostolischen Reformation" (1911) ;
Kriebel, ,,The Schwenckfelders in Pennsylvania"
(1905).1 E. K-a.

Schwendener [svendenar], Simon (s. 1829),
kuuluisa saks. kasvitieteilijä. Tuli professoriksi
Baseliin 1867, Tübingeniin 1877, Berliiniin 1878.
On julkaissut perustavia tutkimuksia jäkäläin
anatomiasta ja esittänyt uuden, kiivaan
taistelun jälkeen voittaneena pidetyn opin jäkäläin
kaksoisolentoisuudesta (vrt. Nylander,
William). Myöhemmin S. tutki ja selvitti
perusteellisesti kasvien rakenteen ja kehityksen
mekaanisia perusteita. Julkaisuja m. m.: „Die
Al-gentypen der Flechtengonidien’’ (1869), ,,Das
mechanische Prinzip im anatomischen Bau der
Monocot.ylen" (1874), „Mechanische Theorie der
Blattstellungen" (1878) ja „über Bau und
Me-chanik der Spaltöffnungen" (1881). K. L.

Schwerin [sveri’n]. 1. ks. M e c k 1 e
n-b u r g-Schwerin, historia. — 2.
Mecklenburg-Sclnverinin suurherttuakunnan pääkaupunki,
kauniilla paikalla S:n-j arven (22 km pitkä, 6
km leveä, 37 m yi. merenp., laskee Storin
kautta Elbeen; kalarikas) länsirannalla,
rata-risteyksessä; 42,519 as. (1910). — Useita
kauniita katuja ja toreja, saarella S:n-järven ja
Burgseen välillä komea suurherttuallinen linna
(rak. 1845-58, läntinen osa paloi 1913)
arvokkaine kokoelmineen, goot. tuomiokirkko
(1365-1430; paljon muistomerkkejä), ministeriö,
arsenaali, teatteri y. m. Suurherttua Paul
Friedrichin, Bismarckin y. m. muistopatsaat,
sotilas-muistomerkki. — Lukio, reaalilukio,
pappisseminaari, museo, kirjasto. — Sekalainen
teollisuus (konepajoja, oluttehtaita y. m.)
verraten vähäpätöinen, samoin kauppa. — S.
(ennen vanhaan Zwarin 1. Swerin) on slaav.
juurta., sai kaupunginoikeudet 1161 tullen sa-

malla kreivikunnan pääkaupungiksi ja 1167
piispanistuimeksi, joutui 1648 Mecklenburgille.
— 3. Piirikunnan kaupunki Preussissa, Posenin
hallitusalueessa, Obran ja Warthen
yhtymäkohdassa; 6,768 as. (1905), enimmäkseen
evankelisia. — Opettajaseminaari, reaalikoulu. —
Huonekalu*, saha- y. m. teollisuutta. E. E. K.

Schwerin [sverVn], alkuansa pommerilainen
suku; yksi haara koteutunut Ruotsissa.

1. Kurt Christoph S. (1684-1757), kreivi,
preussil. sotapäällikkö; valloitti 1741
Ylä-Slee-sian ja ratkaisi Molhvitzin tappelun; kaatui
Praagin luona 1757.

2. Fredrik Bogislaus von S.
(1764-1834), kreivi, ruots. pappi, valtiopäivämies,
fi-nanssimies. S. tuli 1777 upseeriksi ja kävi
sittemmin Berliinin sota-akatemian, mutta erosi
jo 1784 sotapalveluksesta ja rupesi papiksi; tuli
1788 Salan kirkkoherraksi. S. herätti
sittemmin suurta huomiota esiintymisellään
valtio-päivämiehenä; v. 1815 hän, pitäen Englannin
par-lamenttaarisia oloja esikuvana, muodosti
ensimäisen järjestetyn oppositsionin aatelissäädyssä.
Valtiopankin puheenjohtajana S. suunnitteli ja
ajoi perille v:n 1830 raharealisatsionin;
julkaissut myöskin kirjoitelmia eri aloilta.

3. Vilhelm Johan Ludvig von S.
(1792-1808). ruots. soturi; edellisen poika.
Keskeytti opintonsa kadettikoulussa lähteäkseen
tykkiväen aliluutnanttina Suomen sotaan,
ömos-san kahakassa ja kohta jälkeenpäin Oravaisten
taistelussa (lokak.) hän osoitti loistavaa
urhoollisuutta, mutta haavoittui viimemainitussa
tilaisuudessa niin pahoin, että hän pari viikkoa
myöhemmin kuoli Kalajoella, jonka hautausmaalla
S :n muistopatsas. Nuoren sankarin nimen on
Runeberg ikuistanut Vänrikki Stoolin tarinoissa.

G. R.

4. Maximi lian S.-Putzar (1804-72),
kreivi, preussil. valtiomies; oli maalisk.-heinäk.
1848 kultusministerinä Arnimin ministeristössä;
kuului Frankfurtin parlamentissa äärimäiseen
oikeistoon ja oli sittemmin Preussin toisen
kamarin jäsenenä, vv. 1849-55 sen esimiehenä;
1859-62 sisäasiainministerinä vapaamielisessä
ministeristössä; taisteli sen jälkeen
vanhaliberaa-lien johtajana edustajakamarissa
perustuslaillisten oikeuksien puolesta, mutta oli ensimäisiä
vapaamielisiä, jotka v. 1866 yhtyivät kannattamaan
Bismarckia. Pohjois-Saksan liiton valtiopäivillä
S. kuului kansallisvapaamielisiin. J. F.

5. Hans Hu gold von S. (1853-1912),
vapaaherra, ruots. maantieteilijä, 1884 maantieteen ja
valtiotieteen dosentti, v:sta 1897 maantieteen ja
historian, v:sta 1902 historian prof. Lundin
yliopistossa; matkusteli 1885-87 alisen Kongon
tienoilla. Julkaissut „Herodots f ramställning af
Europas geografi" (1884), ,,Slafveri och slafhandel
i Afrika" (1892), „Om kustfolks olika
sjödug-lighet" (1900), „De stora upptäckternas tidevarf"
(1900) y. m.

Schweriner See [sverVnar zë] 1.
Schwerin i u-j ii r v i ks. Schwerin.

Schwicker [svikkärj, Janos Henrik
(Johann Heinrich) (1839-1902), unk.
historioitsija, v :sta 1869 Budapestin opettajaopiston
johtajana, v:sta 1871 saksan kielen opettajana
Pestin lyseossa; valittiin valtiopäivämieheksi 1887,
jolloin erosi opettajanvirastaan. Julkaissut m. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0519.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free