Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwenckfeld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
991
Schwind—Schwyz
992
.,Gescliichte des Temeser Bauats" (1861. 2:neil
pain. 1872), ..Die letzten Regieruugsjalire der
Kaiserin-Königin Maria Theresia" (2 os..
1871-72), „Politische Gescliichte der Serhen in Ungarn"
(1880), ..Die Deutschen in Ungarn und
Siebenburgen" (1881), „Gesckichte der ungar.
Litteratur" (1889). ..Die national-politischen Ansprüche
(ier Rumänen in Ungarn" (1894), ..Der
Dakoro-manismus" (1894).
Schwind [svint], Moritz von (1804-71),
-aks. taidemaalari ja piirusta ja; synt. Wienissä,
jonka taideakatemiassa hän opiskeli ja jossa hän
kuului säveltäjä Schubertin ystäväpiiriin;
oleskeli v:sta 1828 Münchenissä saaden vaikutusta
Corneliukselta, kävi 1835 Roomassa ja asui
sittemmin Karlsruhessa ja Frankfurt ani Mainissa,
nimitettiin 1847 taideakatemian professoriksi
Miinclieniin, jossa kuoli. S. on hengeltään
aito-saksalainen. romantiikan myöhemmän kauden
päämestari. Suurempiin tehtäviin eivät hänen
voimansa riittäneet, mutta pienemmissä töissään
hän osoittautuu erinomaiseksi kertojaksi ja
lyyrilliseksi saturunoili jaksi. joka puutteellisesta
väriaististaan huolimatta kuvaa
unelmamaail-mansa omintakeisella viivakielellään. S:n
kuuluisimpia teoksia ovat vesivärein maalatut
sarjakuvat, esim. pääteokset ,,Seitsemän korppia"
(1858. Weimarissa) ja ,,Kaunis Melusine" (1870.
Wienissä). Hänen tunnetuimmat öljy väriset
taulukuvansa (esim. vuoripeikko Riibezahl.
,.Aamuhetki" ja ..Häämatka") ovat Schackin
galleriassa Münchenissä. Hänen seinämaalauksiansa
on Münchenissä, Hohenschwangaussa,
Karlsruhessa. Wartburgissa (pyhä Eliisabet ja
laulukilpailu), Wienin oopperassa v. m. S. on myös
tehnyt muotokuvia, radeerauksia,
taideteollisuus-luonnoksia sekä »Fliegende Blätter"iin
haave-maisen runollisia piirustuksia, jotka ilmaisevat
hänelle ominaista lapsen ja taiteilijan
naiivi-suutta. [Grautoff, »Moritz v. S." (1905);
»Moritz v. S., des Meisters Werke in 1265
Abbildun-gen" (1906); Pastor. »Moritz v. S." (1907);
Haack. »Moritz v. S." (3:s pain. 1908).]
E. R-r.
Schvindt [svint], Petter Theodor
(s. 1851), muinais- ja kansatieteentutkija.
kotimaisen kansatieteemme ladunhiihtäjiä ja
kotiseutututkimuksemme järjestelijöitä; yliopp. 1869.
fil. kand. 1885, fil. lis. 1892, arkeologisen
toimiston intendentti v:sta 1893. S. hoiti
ylioppilasosakuntien kansatieteellistä museota sen
perustamisesta alkaen siksi kunnes se joutui valtion
huostaan (1876-93). oli »Muurahaiset" (ks. t.)
nimisen seuran perustaja ja johtaja 1886-1900
ja on Suomen kotiseutututkimuksen
keskusvaliokunnan puheenjohtaja (sen perustamisesta asti)
v:sta 1909; oli 1906 ja 1910 asetettujen ja
toimineiden kansankirjastokomiteojen puheenjohtaja,
edustajana kirkolliskokouksissa 1886 ja 1903.
por-varissäädyn jäsenenä valtiopäivillä 1894. 1900.
1904-05 ja 1905-06. S:n julkaisuista
mainittakoon: »Ajanjakso Käkisalmen historiasta
1580-1597" (Kaukomieli 1876), »Kansantaruja
Laatokan luoteisrannikolta" (1883), ..Luettelo Suomen
ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä
kokoelmista" 1-3 (1883, 1885, 1889), ..Tietoja Karjalan
rautakaudesta Käkisalmen kihlakunnan alalta
saatujen löytöjen mukaan" (1892), ..Suomalaisia
koristeita" *I (Ompelukoristeita, 1894). II, 1, 2
(Nauhakoristeita, 1904), »Käkisalmen pesälinnan
ja entisen linnoitetun kaupungin
rakennushistorian aineksia" (1898), »Suomalaisia
kansallispukuja" (1902), »Suomalainen kansatieteellinen
kuvasto. I. Metsänkäynti ja kalastus" (1905),
»Suomen kansan pukuja. I. Karjala" (1913).
Schwyz [sviis] (myös Schwiz). 1. Yksi
Sveitsin kolmesta alku- ja neljästä n. s.
metsäkanto-nista Vierw aldstätter-järven itäpuolella; 908 km2
(josta järviä 47 km2). 58.910 as. (1912; 1910:
58.428 as., joista uskonnoltaan katolisia 56.043 ja
kieleltään saksalaisia 56.424), 65 km2:llä
(Sveitsin harvimmin asuttuja kantoneja). — S.
kuuluu Alppien rinnemaahan, jakaantuen kahteen
pääosaan: Ausser-S :iin pohjoisessa, josta vedet
laskevat Wäggitaler Aan ja Siiliin kautta
Zürich-järveen, ja Inner-S:iin, joka Muota-joen
kautta laskee Vierwaldstätter-järveen.
Inner-S:n länsipäässä on luonnonkauneudestaan ja
matkapaikkana tunnettu Rigi. Ilmasto
laaksoissa hyvin suojaisa, korkeammalla olevissa
kylissä kolea (vielä Einsiedelnissä v:n keskilämpö
vain -f-5,5°C). — Elinkeinoista
maatalous on tärkein; 1912 kantonin pinta-alasta oli
metsiä 20.6%, peltoa ja niittyä .sekä
laidunmaata 58,i%. Kantonin luontoon parhaiten
soveltuu karjanhoito, joka tuottaakin erinomaisia
tuloksia. V. 1911 S :ssä oli 1,349 hevosta, 34.208
nautaa, 11,467 sikaa, 4.581 lammasta ja 9,485
vuohta. Hedelmäpuiden viljely on huomattava.
Metsäntuotteita riittää myötäväksi. Sangen
tärkeitä ovat koti- ja tehdasteollisuus.
Kehittyneimmät ovat silkki- ja puuvillateollisuus. V. 1911
työskenteli teollisuuslain alaisissa tehtaissa
4,050 henkeä, pienempien tehtaiden työväestöä
lukuunottamatta. V. 1905 oli kotiteollisuuden
harjoittajia kaikkiaan 2,508 henkeä; näistä
silkkikankaiden valmistuksessa työskenteli 2.195
henkeä. — Opetusolot hyvällä kannalla;
katolisuudestaan huolimatta kansa on valveutunutta.
Hallitusmuoto kansanvaltainen;
kansanäänestys. Lakia säätää 4 v:ksi valittu
kantonineu-vosto (Kantonsrat), joka taas keskuudestaan
valitsee 7-henkisen toimeenpanevan
hallintoneuvoston (Regierungsrat): viimemainitun
puheenjohtajana on Landammann. — Pääkaupunki S. 2.
E. E. K.
Historia. S. mainitaan ensikerran 972; se
oli alusta alkaen vapaiden talonpoikain
yhdyskuntana, joka kuitenkin oli Habsburg-suvun
tuomiovallan alaisena. Vaikka keisari Fredrik II
1240 vapautti S:n asukkaat tästä
riippuvaisuudesta, eivät he kuitenkaan saaneet
Ilabsburg-sukua tunnustamaan tätä oikeuttaan. V. 1291
S. teki n. s. ikuisen liiton Uri’n ja Unterwaldenin
kanssa, sai Henrik VII:ltä
valtakunnanvapau-tensa vahvistuksen 1309 ja turvasi sen
Morgar-tenin solassa 1315 habsburgilaisista saadulla
voitollaan. Asukastensa urhoollisuuden tähden S.
sai jonkinlaisen hegemonian Sveitsissä; sen
nimeä rupesivat ensin vieraat kansat käyttämään
koko valaliitosta. Uskonpuhdistusta S. kiivaasti
vastusti; Helvetian kokonais-tasavaltaan se yhtyi
vasta urhoollisen vastarinnan jälkeen 1798.
V:n 1815 jälkeen S. oli taantumuksen päätuki
Sveitsissä. V. 1833 sen täytyi pitkällisen riidan
jälkeen myöntää alusmailleen (Einsiedeln y. m.)
valtiollinen tasa-arvoisuus. S. oli
»Sonder-bund"in innokas jäsen (ks. Sveitsi, historia).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
