- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
995-996

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schwäbischer Jura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

995

kouluajallaaii osaa Kasselin hovikuoroon
sop-raanolaulajana. Lähti 1609 Venetsiaan
Gabrielin oppilaaksi, Hessenin maakreivi Moritzin
antaman vuotuisen opintorahan varassa. Palasi
1613 Kasseliin hovikapellimestariksi, mutta
siirtyi jo seur. v. Dresdeniin samaan tehtävään. V.
1628-29 hiin teki uuden opintomatkan Ttaliaan.
Kun sodan tähden orkesteri oli pitemmän aikaa
hajalla, toimi S. väliaikaisesti Kööpenhaminassa
(1633-35 ja 1642-45), Braunschweigissa ja
Hannoverissa. Sävelsi 1627 ensimäisen saks.
ooppe-lan (»Daphne"). Siitä on säilössä vain Opitzin
italian kielestä kääntämä teksti. Suuri taidearvo
on S:n passiosävellyksillä (jokaisen 4
evankelistan mukaan) sekä pääsiäis- ja
joulu-,.historioilla". Sävelsi myös madrigaaleja, psalmeja,
motetteja y. m. I. K.

Schäfer [scforj. Dietrich (s. 1845), saks.
historioitsija; v.sta 1903 professorina Berliinissä;
tunnettu varsinkin Hansan historian tutkijana;
julkaisuja: ..Die Hansestädte und Waldemar von
Dänemark" (1879); »Rezesse der Hansetage
1477-1530"; ..Die Hanse" (1903), jatkanut Dahlmannin
teosta »Geschichte von Dänemark". J. F.

Schäff le [se-], A 1 b e r t Eberhard
Friedrich (1831-1903), saks. taloustieteilijä ja
sosiologi. Toimittuaan ensin sanomalehtimiehenä S.
tuli 1860 professoriksi Tübingeniin; oli 1862-65
Württembergin maapäivien jäsenenä; kutsuttiin
1868 professoriksi Wieniin ja oli hehnik.-lokak.
1871 kauppaministerinä Itävallassa; antautui sen
jälkeen kokonaan kirjalliseen työhön.
Teoksessaan »Kapitalismus und Sozialismus" (1870) ja
varsinkin kuuluisassa lentokirjassaan »Die
Qvintessenz des Sozialismus" (1874) hän
osoittautui varsin suosiolliseksi sosialismia kohtaan,
vaikka hän olikin sosiaalidemokratian
vastustaja, mikä käy ilmi hänen kirjoitelmistaan »Die
Aussichtslosigkeit der Sozialdemokratie" (1885)
ja »Bekämpfung der Sozialdemokratie ohne
Aus-nahmegesetz" (1890). S:n pääteos on ,,Bau und
Leben des sozialen Körpers" (1875-78),
suuripiirteinen, luonnontieteelliselle pohjalle rakentuva
sosiologian esitys, ensimäinen laatuaan Saksan
tieteellisessä kirjallisuudessa; muita julkaisuja:
»Die Steuern" (1895, 1897), »Gesammelte
Auf-sätze" (1885-87), »Deutsche Kern- und
Zeitfra-gen" (1894-95) ; julkaisi aikakauskirjaa
»Zeitschrift für die gesammte Staatswissenschaft". V.
1904 julkaistiin hänen muistelmansa „Aus
mei-nem Leben". J. F.

Schässburg ks. Segesvär.

Schäufelein (Schäufeli n) [söifeläin [,
Hans Leonhard (n. 1490-n. 1540), saks.
taidemaalari; työskennellyt Nürnbergissä,
Augsbur-gissa ja varsinkin Nördlingenissä. Ollen
täydellisesti opettajansa A. Dürerin vaikutuksen alainen
S. on maalannut uskonnollis-raamatullisia kuvia
sekä tehnyt erittäin lukuisasti piirustuksia
puupiirroksia varten. [U. Thieme, »Hans Leonhard
S :s malerische Tätigkeit" (1892).] E. R-r.

Schöffen [ söf an J (sanasta se/i öpf en = luoda),
Saksassa muinoin ne tuomioistuimen jäsenet,
joiden tehtävänä oli laatia oikeuden esimiehen
julistettava tuomioistuimen päätös; nykyään
pieniä rikosasioita ensi asteessa käsitteleviin
tuomioistuimiin (Amtsgerichte,
rikostuomioistui-mina myös Sehöffengerichte) kuuluvat kaksi
maallikkojäsentä, joilla kummallakin on asioita

996

ratkaistaessa sama sananvalta kuin oikeuden
lainoppineella esimiehellä (Amtsrichter). K. K-a.

Schöffer [söfsr], Peter (1425-1502), saks.
kirjanpainaja, kirjapainotaidon alkajia, ks.
Kirjapainotaito, palsta 966 ja 967.

Schömann /sö-J, Georg Friedrich
(1793-1879), saks. filologi; v :sta 1826 professori
Greifs-waldissa, tutki varsinkin muinaiskreik.
valtiojärjestystä ja oikeuslaitosta. Pääteokset: »Der
attische Prozess" (yhdessä M. II. E. Meierin
kanssa 1824; toinen. J. II. Lipsiuksen
muovailema laitos 1883-87; v. 1905 alkoi kolmas laitos
ilmestyä Lipsiuksen toimittamana »Das attische
Recht und Rechtsverfahren, mit Benutzung des
attischen Prozesses von Meier und Schömann
dargestellt" nimellisenä teoksena),
»Antiquita-tes juris publici græcorum" (1838),
»Grie-chische Alterthiimer" (1855-59; 4:s, J. H.
Lipsiuksen toimittama laitos, 1898-1902). O. E. T.

Schön [sun/. Heinrich Theodor von
(1773-1856), preussil. virkamies; rupesi valtion
palvelukseen 1798, otti sittemmin v :sta 1807
lähtien tehokkaasti osaa Steinin ja Hardenbergin
reformeihin, tuli 1816 Länsi-Preussin ja 1824
koko Preussin ylipresidentiksi; kannatti
1840-luvun alussa esitettyä vaatimusta valtiosäätvjen
kokoonkutsumisesta; vv. 1875-S3 julkaistiin »Aus
de:i Papieren des Ministers und Burggrafen von
Marienburg, Th. v. S." [Lehmann. ..Knesebeck
und S"; Stein, »Scharnhorst und S."] J. F.

Schönbein [sönbäin], Christian
Friedrich (1799-1868). saks. kemisti, prof. Baselissa,
teki useita tärkeitä kem. keksintöjä, joista
mai-nittavimmat ovat otsonin, pumpuliruudin (1846i
ja kollodiumin keksiminen. Edv. Ilj.

Schönberg [sönbärj], Anders (1737-1811).
ruots. historiankirjoittaja, tuli Upsalassa
opintoja harjoitettuansa ja kansliakollegissa palvel
tuansa 1761 valtakunnanhistorioitsi jaksi, 1773
valtakunnanheraldikoksi, 1776
kanslianeuvokseksi. Otti uutterasti osaa valtiopäiviin 1760-92,
jolloin suuri joukko memoriaaleja ja
lentokirjasia lähti hänen kynästään. S. oli rehellinen luonne
ja koetti aikakaudellaan, jolloin
puoluenäkökoh-dat melkein yksin määräsivät kaiken, arvostella
asioita puolueettomasti. S:n kirjoituksista on
ensi sijassa mainittava »Historiska bref om det
svenska regeringssättet i äldre och nyare t iller"
(1777-78, sarja katkaistiin Kustaa III :n
tyytymättömyyden takia siinä lausuttujen
mielipiteiden vuoksi, ja Umestyi vasta 1849-51 A. I.
Arwids-sonin toimesta täydellisesti) ; hän julkaisi lisäksi
..Kort utdrag af K. Carl XI :s historia" (1785-90)
y. m. Hänen laaja kirjeenvaihtonsa J.
Tengströ-min kanssa säilytetään Helsingin yliopiston
kirjastossa. K. G.

Schönberg [sonberhj], Gustav Fried
rich (1839-1908), saks. taloustieteilijä; oliv:sta
1873 professorina, v:sta 1900 kanslerina
Tiibin-genin yliopistossa; yhdistyksen »Verein für
So-zialpolitik" perustajia; julkaissut
kokoelmateok-sen »Handbuch der politischen ökonomie" (1883).
»Finanzverhältnisse der Stadt Basel im 14. und
15. Jahrhundert" (1879) y. m. J. F.

Schönbrunn [son ], keis. huvilinna Wienissä,
Wienin-joen oik. rannalla, valmistunut Maria
Teresian aikana 1744-50. Julkisivu 156 m pitkä,
sivurakennukset lukuunotettuina 1.441 huonetta.
Hovin asunto keväisin ja syksyisin. Kaunis, ylei

Schäfer—Schönbrunn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0522.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free