- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
997-998

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Schönhausen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

99?

Schönhausen—Scipio

998

sölle avoin puisto. -— S:ssa päätettiin Wienin
rauha 1800.

Schönhausen [sönhauzan], kylä Preussissa,
Magdeburgin hallitusàlueessa; 2,069 as. (1905).
— Bismarokin syntymäpaikka. Linnassa
Bis-marckin puisto. Schönhauser Stiftung nimisen
laitoksen (pääoma 1,5 milj. mk.) kotipaikka. Sen
tarkoituksena on korkeampien oppilaitosten
opettajien avustaminen tiet. tutkimuksissa sekä
näiden leskien ja orpojen toimeentulon turvaaminen.

Schönherr, Gyula [sönhär djulaj (1804-1908).
unk. historioitsija, toimi Unkarin
kansallismuseon arkistonhoitajana sekä Budapestin
yliopiston dosenttina. Julkaisuja: ..Hunyadi Corvin
Janos" (1894), ,,Anjoun hallitsijasuvun perijät"
(1895), ,,Napoli’n Ladislauksen
hallitsijaehdok-kuus" (1898), »Mathias kuninkaan ja Rooman
paavien kirjeenvaihto" (»Monumenta vaticana"ssa,
ks. Fraknö , V.); v:sta 1900 Unkarin
historiallisen seuran julkaiseman ..Historiallisia
elämäkertoja" sarjan toimittaja. Y. W.

Schönherr [son-J, Karl (s. 1869), itäv.
kirjailija ja lääkäri, Schnitzlerin rinnalla nyk.
Itävallan etevimpiä draamankirjoittajia. Hänen
näytelmistään mainittakoon: „Bildschnitzer"
(1900), „Sonnenwendtag" (1902), »Karrnerleut"
(1905), „Familie" (1906), „Erde" (1908; suom.),
„Glaube und Heimat" (1910), »Der Weibsteufel"
(1915). Julkaissut myös useita novellikokoelmia.

H. Kr-n.

Schönlein [sönläin], Johann L u k a s
(1793-1864), saks. lääkäri, tuli sisätautiopin
professoriksi Würzburgiin 1820, Zürichiin 1833, siirtyen
1839 Berliiniin. S. asettui luonnonfilosofista
katsantokantaa vastaan perustamalla n. s.
luonnontieteellisen koulun lääketieteessä. Hän koetti
ryhmittää taudit luokkiin ja heimoihin sovitetun
järjestelmän mukaan. S:n julkaisuista
mainittakoon: »Allgemeine und spezielle Pathologie
und Therapie". M. O-B.

Schönthan [sontiin ], Franz von, E d 1 e r
von Per n wald (1849-1913), saks. kirjailija.
S. toimi useita vuosia teatterinjohtajana sekä
Berliinissä että Wienissä. Hän on kirjoittanut
osittain yksin, osittain toisten kanssa suuren
joukon huvinäytelmiä ja ilveilyjä, jotka, vaikkei
niillä olekkaan suurta kir jallista arvoa, ovat
saavuttaneet suuren näyttämömenestyksen.
Ensimäi-nen näytelmä, joka teki hänen nimensä
tunnetuksi, oi »Das Mädchen aus der Fremde" (1879).
Sen jälkeen hän yhdessä G. M o s e r i n (ks. t.)
kanssa sepitti näytelmät: »Krieg im Frieden"
(1881; suom. »Sota .rauhan aikana"), »Unsere
Frauen" (1882), »Reif von Reiflingen" (sam. v.),
veljensä Paul v. S:n kanssa »Der Raub von
Sabinerinnen" (1885; suom. »Sabinitarten
ryöstö") ja »Das gelobte Land" (1892) sekä
G. Kadelburgin (ks. t.) kanssa eräitä
farsseja. Muista S:n näytelmistä mainittakoon:
»Goldfische" (1886), »Cornelius Voss" (1888),
»Der Herr Senator" (1894), »Klein Dorrit"
(1905), »Sherlock Holmes" (1906). H. Kr-n.

Schpyen [söi-], Elisabeth (s. 1852), norj.
kirjaili jatar, aloitti 18-vuotiaana »Johanna d’Arc"
nimisellä draamalla (1870) ja julkaisi sittemmin
salanimellä Paul A g a t h o n kertomukset
»Ragnvald eller Folkehojskolelæreren" (1873) ja
»Kamilla" (sam. v.). Paitsi lukuisia
nykvaikais-romaancja (»Kvindeskjæbner". 1886; »Den svenske

nattergal", 1890) S. on kirjoittanut useita
Norjan historiaa käsitteleviä romaaneja (..Hellig
Olaf", 1896; »Magnus den Gode", 1899; »Kong
Sverre", 1902). H. Kr-n.

Sciara ks. Sääsket.

Scientia [-e’-] (lat.), tieto, tiede. —
Scientific [saiantVfik] (engl.), tieteellinen.

Scilicet ks. Sc.

Scilla, sinililja (ks. t.).

Scilly-saaret ]sili-/ (engl. Scilly isles),
saariryhmä Englannin kanaalin länsisuun
pohjoispuolella, 40 km Cornwallin läntisimmästä
kärjestä läiisi-lounaiseen; n. 40 saarta ja
lukemattomia kareja ja kallioita, kaikkiaan 14 km2.
Saarista vain 5, St Mary’s, Tresco, St Martin’s,
St Agnes ja Bryher asuttuja; 2.092 as. (1901).
— S. ovat kokonaan graniittia, Cornwallin
uloimpia tähteitä. Varsinaisia metsiä ei ole, mutta
tavattoman lauhkean ilmaston (kesän
keskilämpö -)-14,50C, talven +7,2°C) takia ulkosalla
kasvavat fuksiat, geraniumit, myrtit, saavuttaen
harvinaisen suuren koon ; vielä menestyvät aloet,
kaktukset, palmut y. m. etelämaiset kasvit.
Myrskyt yleisiä; ennen paljon haaksirikkoja.
Eläimistössä vetävät huomion puoleensa lintu- ja
kaniiniparvet. Pääelinkeinoina nyk.
kevätvihan-nesten ja kukkien viljely; lisäksi harjoitetaan
kalastusta ja rannikkoliikennettä Puhelin- ja
sähkölennätin johto mantereelle; samoin
höyry-laivayhteys. Pääkaupunki Hugli Town St
Ma-ry’s-saarella; hyvä satama. -— S :11a on
samanlaisia muinaisaikaisia muistomerkkejä kuin
Corn-wallilla. E. E. K.

Scincus ks. S k i n k k i s i s i 1 i s k o.

Scipio [-lf-], muin.-roomal. patriisisuku,
Cor-nelius-suvun haara. Sen jäsenistä mainittakoon:

1. Publius Cornelius S» konsulina 218
e. Kr» jolle Hannibal tuotti tappion Ticinus-joen
luona (218 e. Kr.). Yhdessä veljensä Gnæuksen
kanssa hän sitten taisteli onnellisesti
karthagolaisia vastaan Hispaniassa, kunnes molemmat
kärsivät täydellisen tappion ja saivat surmansa
212/11 e. Kr. [Frantz. ..Die Kriege der Scipionen
in Spanien" (1883).]

2. Publius Cornelius S. Africanus
m ai o r (n. 235-183 e. Kr.), edellisen poika,
lähetettiin isänsä ja setänsä kaaduttua 211 e. Kr.
His-paniaan, missä rohkealla hyökkäyksellä valloitti
Uuden-Karthagon, voitti seur. vuosina
karthagolaiset päälliköt ja pani 206 e. Kr. täydellisesti
toimeen Hispanian kukistuksen. Palattuaan
Hispa-niasta S. valittiin konsuliksi v:ksi 205 e. Kr. ja sai
toimekseen Afrikassa ahdistaa karthagolaisia.
Lopulla v. 204 e. Kr. hän nousi maihin Afrikassa,
voitti karthagolaiset 203 e. Kr. ja löi
Hanniba-lin ratkaisevasti Zaman taistelussa 202 e. Kr»
jonka jälkeen Karthago pakotettiin
rauhantekoon 201 e. Kr. Roomaan palattuaan hän
vietti voittokulkua ja sai lisänimen »Africanus".
Hän oli censorina 199, toisen kerran konsulina
194 ja otti 190 Lucius veljensä legaattina
huomattavalla tavalla osaa sotaan Syyrian Antiokhos
III:ta vastaan. Mutta kun sodan jälkeen häntä
syytettiin lahjusten otosta, niin hän
närkästyneenä vetäytyi pois Roomasta maatilalleen
Li-ternumiin, missä eli harrastaen kirjallisuutta.

3. Lucius Cornelius S. A s i a t i c u s (t.
Asiagenus), edellisen veli. taisteli legaattina
Hispaniassa, Sisiliassa ja Afrikassa, oli 190 e. Kr.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0523.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free