- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1009-1010

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Secco ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

Secco—Sederholm

1010

observatorin johtaja. Toimi monella
käytännöllisen astronomian, meteorologian ja geofysiikan
eri alalla, antautui kuitenkin etupäässä
astrofysiikan tutkimiseen. Laati ensimäisen
kiintotäh-tieu spektriluokittelun; myöskin S:n
auringon-fysiikkaa koskevilla tutkimuksilla (m. m. teos
„Le Soleil") on pysyväistä arvoa. II. R.

Secco /sekko] ks. Resitatiivi.

Secco [sekko] (it.), kuiva. Maalata ai s.
merkitsee kivennäisväreillä maalaamista kuivalle
kalkkipohjalle (vastakohtana on ai
fresco-maa-laus, ks. F r e s k o m a a 1 a u s). Keskiajan
kalkki-maalaukset ovat suureksi osaksi ai s.-töitä; kun
värit niissä helposti lohkeilevat ja karisevat pois,
tuli tämän maalausta van sijaan ennenpitkää
freskomaalaus suurempaan käytäntöön. vrt.
Seinämaalaus.

Secessionistit ks. Sesessionistit.

Secher, Vilhelm Adolf (s. 1851), tansk.
oikeushistorian tutkija ja arkistomies;
toimittuaan jo aikaisemmin arkistoalalla tuli 190:5
valtioarkistonhoitajaksi; julkaissut m. m. „Det,
danske fyrvæsens historie" ja useita Tanskan
vanhojen oikeuslähteiden laitoksia, esim. ,,Danske
lov" (1891). J. F.

Sechium, kurkkukasvien heimoon
(Cucurbita-ccæ) kuuluva kiipeilevä, karhea ruohokasvi, jonka
ison, uurteisen, usein piikkisen hedelmän ainoa
siemen itää jo hedelmän sisässä. Ainoa laji,
ch ay ote (8. editle), kasvaa Ameriikan
lämpi-mämmissä osissa ja oli jo aztekien keskuudessa
suosittu viljelyskasvi. Nykyään sitä viljellään
yhä lisääntyvässä määrässä sekä Ameriikassa
(etenkin Meksikossa) että muissakin maanosissa,
m. m. Algeriassa ja Etelä-Espanjassa. 600-700 g
painavat hedelmät säilyvät hyvin, ja monin tavoin
ruuaksi valmistettuina käytetään niitä jo
Pariisissa ja Lontoossakin. Myös nuoret versot ovat
syötäviä (parsan tavoin) ja tärkkelysrikkaita
juuria voidaan käyttää sekä ihmis- että kotieläin
-ravinnoksi. (I. V-s.)

Seckendorff [zekan-J, Veit Ludwig
(1629-92), saks. valtiotieteellinen kirjailija; oli
v:sta 1664 Gothan, vista 1691 Hallen yliopiston
kanslerina; hänen teoksistansa on mainittavin
„Teutscher Fürstenstaat" (1656), jossa hän hyl;
kää henkiveron, mutta puoltaa aksiisia ja
kulutusveroja, samoin vientikieltoja; vastustaa
koron-kiskomista, monopoleja ja ammattipakkoa.

J. F.

Secondo /-ko’n-] (it., = toinen), mus.,
nelikäti-sessä pianonsoitossa bassonpuolisen soittajan osa
(vrt. Primo). ’/. K.

Second sight [sekond sait], engl., ks.
Clairvoyance.

Secrétan /-/«’/, Charles (1815-95),
sveits.-ransk. filosofinen kirjailija, synt. Lausannessa,
opiskeli syntymäkaupungissaan sekä myöskin
Münchenissä Sehellingin kuuntelijana, vaikutti
professorina Lausannessa 1838-46, Neuchfitelissa
1850-66, v:sta 1866 taas Lausannessa. Esitti
omaperäistä, kristillismielistä filosofista
maailmankatsomustaan teoksissaan ,,Philosophie de la
li-herté" (1849), jota pidetään hänen etevimpänä
teoksenaan, ,,La raison et le christianisme"
(1863), „Principe de la morale" (1884), „La
ci-vilisation et la croyance" (1887), ,,Mon utopie"
(1892) y. m. [Piilon, „La philosophie de S."
(,,Re-vue philos." 1897 ja eri kirjana)]. A. Gr.

Sectio aurea ks. Kultainen leikkaus.

Sectio cæsarea ks. Keisarileikkaus.

Section [seksn], austr. pintamitta = 80 acres
= 32,874 ha; Poh jois-Ameriikassa = 640 acres =
259 ha.

Seculum 1. s asculum [së’-J (lat.), ikäkausi,
-luokka, nimenomaan vuosisata, myöh. aikakausi,
maallisuus, maallinen elämä, henki tai valta.

K. J. H.

Secunda ks. Secund u s.

Secundus [-u’n-] (lat.), toinen; femin. ja
neutrin monikko secunda, ks. Sekunda.

Sedaine [sddfn], Michel Jean (1719-97),
ransk. kirjailija, tunnettu varsinkin
näytelmästään ,,Le philosophe sans le savoir" (1765), joka.
on parhaita ransk. porvarillisia huvinäytelmiä
18:nnella vuosis. Hän on kirjoittanut myös
koomillisia oopperatekstejä (yli 20) ja sepittänyt
joukon runoja. II. Kr-n.

Sedän [sodä’], arrondissementin pääkaupunki
Koillis-Ranskassa, Ardennes departementissa
Maasin oik. rannalla lähellä Belgian rajaa, Itäradan
ratahaarauksessa; 19,516 as. (1911). — Pari
kirkkoa, synagoga, sitadellin rauniot, Turennen
(synt. S :ssa) muistopatsas; pari lukioa, museo,
kirjasto. Melkoista verka- ja koneteollisuutta,
kauppaa. — Oli v;een 1875 linnoitettu. Tunnettu
saksalais-ranskalaisen sodan merkillisimmästä
taistelusta 1 p. syysk. 1870. jonka jälkeen koko
ransk. armeian (päällikkönä Wimpffen) 80,000
miestä, ja sen mukana olleen keisari Napoleon
lll:n oli pakko ehdoitta antautua saksalaisille.
S:n taistelusta välittömänä .seurauksena oli
Ranskan keisarivallan kukistuminen. —
Suurvaltain sodassa ranskalaiset taisteluiden jälkeen 31 p.
elok. 1914 peräytyivät von Hansenin johtamain
saksalaisten tieltä S:n luota, jättäen Maasin
rannat saksalaisten haltuun. J. F. <£- E. E. K.

Sedativa (lat. sedä’re = rauhoittaa).
rauhoittavat, tuskia lieventävät lääkkeet, esim. morfiini,
bromivalmisteet, y. m. S. S.

Seddon [sedän], Richard John (1845-1906).
uusseelantilainen politikko ja
yhteiskuntarefor-maattori; lähti 1863 Englannista Austraaliaan
toimien siellä ensin kullankaivajana, sittemmin
insinöörinä; tuli 1879 Uuden Seelannin
parlamenttiin ja vähää myöhemmin hallitukseen, jossa
hän ajoi perille suuren joukon
yhteiskunnallisia, osittain valtiososialistista luonnetta olevia
uudistuksia; 1893-1906 hän pääministerinä toimi
miltei diktaattorin vallalla — hän saikin nimen
»saarivaltion kruunaamaton kuningas". S.
kannatti Chamberlainin imperialismia ja lähemmän
yhteyden aikaansaamista emämaan ja
siirtomaiden kesken.

Sedekia, Juudan viimeinen kuningas (597-586
e. Kr.), Josian poika. Nebukadnesar, viedessään
osan juutalaisia Babylonian vankeuteen, asetti
hänet maahan jätettyjen kuninkaaksi ja muutti
hänen nimensä Maitanjasta S:ksi (2 Kun. 24i?).
Kiihkokansallisten ainesten painostamana ja
Egyptin apuun toivoen S. nousi kapinaan (vrt.
Jer. 27 seur.). Sitä seuraavan Jerusalemin
piirityksen aikana hän koetti paeta, mutta saatiin
kiinni Jerikon lähellä, vietiin Nebukadnesarin
päämajaan Iliblaan, soaistiin ja lähetettiin
vankina Baabeliin, missä kuoli (2 Kun. 25e seur.,
Jer. 52n). vrt. Jeremia. A. F. P-o.

Sederholm [si-]. 1. Johan S. (1722-1805),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0529.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free