- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1011-1012

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Secco ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

Secco—Sederholm

1011

kauppaneuvos; aloitti erään toisen henkilön
kanssa 1748 kauppaliikkeen Helsingissä;
harjoitti sittemmin suurta laivanvarustusliikettä ja
omisti Helsingin laivatelakan. Helsingin
ulkopuolella olevalle kämpille hän 1774 perusti
hurstitehtaan ja omistamalleen Hertonäsin tilalle
kaakeli- ja savenvalajatehtaan; oli Helsingin
edustajana valtiopäivillä 1769, 1778, jolloin m. m.
sai kunnian olla Kustaa (IV) Aadolfin kummina
ja 1789. [A. Cederholm, ,,Johan Sederholms hus"
(1912).]

2. Karl S. (1789-1867),
uskonnollisfilosofi-nen kirjailija, edellisen pojanpoika, s.
Tuusulassa Kellokosken kartanossa, ylioppilas 1807;
läksi 1810 kotoa karkuretkelle Viipuriin, koska
hänen isänsä tahtoi pakottaa hänet
maanviljelijäksi. Muutti 1811 Venäjälle, missä
sittemmin toimi evankelisena pappina. V. 1818
Pietarin evankelinen konsistori selitti erään S:n
julkaiseman oppikirjan (,,Ivleiner Katechismus")
vääräoppiseksi ja erotti hänet sentähden
papinvirasta. S. lähti Moskovaan, sai 1823-50 taas
toimittaa papinvirkaa saks. seurakunnissa eri
paikoissa Venäjällä, oli ajoittain myöskin opettajana
Moskovan kadettiopistossa ja lääket. akatemiassa.
V. 1825 hän tuli fil. tohtoriksi, esitettyään
Kö-nigsbergin yliopistolle latinankielisen filosofisen
tutkielman. V. 1850 hänet taas erotettiin
papinvirasta, koska oli puhunut sitä käännytystointa
vastaan, jota venäläiset harjoittivat etenkin
Viron evankelisuskoisten keskuudessa. Eli
loppuikänsä, pienehköä maanviljelystä harjoittaen,
vävynsä maatilalla Tulan kuvernementissa. —
S. oli Turussa ollut G. I. Hartmanin (ks. t.)
oppilaana ja on esittänyt opettajansa elämää
sekä filosofiaa kirjassaan. ,,Studien I" (1830).
Koko elinaikanansa S. antautui innokkaasti ja
huomattavalla kyvyllä uskonnonfilosofisiin
mie-tiskelyihin, joiden tuloksia hän julkaisi ensiksi
kirjassaan ,,t’’ber die Möglichkeit und die
Bedin-gungen einer Religionsphilosophie" (1829) sekä
sitten, yhä uudelleen muovaillen aatteitaan
täydelli-sempään muotoon, teoksissa ,.Die Weltansicht"
(1836), »Die ewigen Thatsachen" (1845; sen
alkuosa »Noetiikka", ilmestyi »kokonaan uudistetussa"
laitoksessa 1850),,.Der geistige Kosmos.
EineWelt-anschauung der Versöhnung" (1859; tämän
lopullisen esityksen ensi osastoksi on katsottava
äsken-mainittu ,.Noetiikan" toinen laitos). Julkaisi vielä
teoksen »Der Urstoff und der Weltäther" (1864).
S:n filosofisen ajattelun tarkoituksena on
rakentaa sovinto kristinuskon ja filosofian välillä; se
nojautuu osaksi G. 1. Hartmanin filosofiaan, osaksi
myöskin Schellingin pyrkimyksiin »positiivisen",
uskonnollismielisen filosofian perustamiseen. —
Sitäpaitsi S. esiintyi saksankielisenä runoilijana
yhtenäisellä, 12:een »näkyyn" (..Gesicht")
jaetulla runoelmalla ..Die Erlösun?" (1833) ynnä
runokokoelmilla »Gedichte" (1828) ja »Zum
An-denken" (1866); julkaisi uskonopillisia teoksia,
m. m. »Evangelisehes Erbauungsbuch" (1835,
2:nen pain. 1842) ja »Leitfaden der evangelischen
Glaubens- und Sittenlehre" (1865),
venäjänkielisiä oppikirjoja eri aineissa ynnä saksannoksia
slaav. kaunokirjallisuuden tuotteista. — Eräs S:n
poika rupesi venäläiseksi munkiksi, pahoittaen
sillä kovasti isän mieltä. [Finsk tidskrift 1879).]

A. Gr.

3. Carl Robert S. (1818-1903), sotilasinsi-

nööri. edellisen veljenpoika, toimi
linnoitusten-rakentajana Mustanmeren rannalla ja
Etelä-Venäjällä, joutui sotavangiksi itämaisessa sodassa.
Sai vapaaksi päästyään tehtäväkseen
Ivertsin-salmen ja Asovan-meren rannikon
linnoittamisen. jossa työssä toimeenpani suunnittelemiaan
tärke-tii uudistuksia linnoitustaidon alalla, kohosi
Kertsin komendantiksi ja Itä-Krimin
puolustajaksi pysyen tässä toimessa v:een 1883. Palasi
Suomeen Venäjän insinöörikunnan suom.
osaston päälliköksi. Toimensa ohella S. harrasti
uskonnonfilosofiaa julkaisten teoksia tältä alalta.
Niistä mainittakoon: »Andens eller det rena
förnuftets religion" (1883), »Buddha den
upp-lyste och hans liira" (1886), »Kristendomen och
därmed öfverensstämmande religioner och
filo-sofemer" (1888), »Den moderna spiritualismen,
dess filosofi och ethik" (1889), »Kort utkast tili
en världsåskådning och därpå grundad idealets
religion" (1902), »Samvetets religion" (1903).
Elämänsä loppuaikoina hän puuhun
leikkaamalla valmisti pienoisjäljennöksiä eri kansain
huomattavimmista rakennustaiteen tuotteista,
joista hän julkaisi selittävän luettelon.

4. Carl Adolf Theodor S. (1824-1911),
senaattori, aateloituna Cederholm, tuli 1869
prokuraattorin apulaiseksi, 1873 senaattoriksi,
1877 prokuraattoriksi ja 1882 jälleen
senaattoriksi toimien kuitenkin aluksi, v:een 1888,
jäsenenä Suomen asiain komiteassa Pietarissa, tuli
1898 oikeusosaston varapuheenjohtajaksi ja erosi
1900. Korotettiin 1886 aatelissäätyyn.

5. Claes Theodor S. (1832-81), kirjailija,
ylioppilas 1851, yliopiston konsistorin
amanuenssi 1863, antautui kirjallisiin yrityksiin,
julkaisi 1860-61 naisille tarkoitettua lehteä »Från
närä och fjerran", 18(68-73 lastenlehteä
»Troll-sländan", kertomuskokoelman »I Finland" (3
vihkoa, 1863-67), y. m.

6. Jakob Johannes S. (s. 1863), geologi,
edellisen poika, yliopp. 1882, fil. kand. 1885, fil.
lis. 1892, tuli valtion geologiksi 1888 ja
Geologisen toimiston johtajaksi 1893. Tässä toimessa
S. on pannut käytäntöön nykyaikaiset
tutkimustavat sekä suunnitellut ja johtanut Suonien
geologista tutkimusta siten, että maamme on
nykyään sekä kvartäärigeologiansa että
alkuvuo-rensa puolesta parhaiten tunnettuja maailmassa.
S:n erikoisala on alkuvuorigeologia. Teoksia:
»Ueber archäische Eruptivgesteiiie aus dem
süd-westlichen Finland" (1891), »über eine archäische
Sedimentformation im südwestlichen Finnland"
(1899), joissa S. osoittaa mitä selvimmin n. s.
ak-tualistisen prinsiipin paikkansapitäväisyyden
al-kuvuoreenkin nähden (vrt. Aktualismi).
Yhtä tärkeä on S :n ja hänen työtoveriensa
aikaansaama Suomen prekambrisen vuoriperän
ja-oittelu eri muodostumiin, jota geologisessa
kartoituksessa on voitu sovelluttaa yli koko maan
(Suomen kartasto 1910 ; ks. myös
Fennoskandia). »Om granit och gneiss"-teoksessa (1907)
S. esittää suurta huomiota herättäneitä tutki
muksiaan niistä ilmiöistä, jotka johtuvat
gra-niittimagmojen tunkeutumisesta vanhempiin
vuori-lajeihin (vrt. Graniitti). — Tiedemiehenä
S-on saavuttanut suurta tunnustusta ulkomaillakin,
hänet on m. m. vihitty kunniatohtoriksi
Kris-tiaaniassa ja Torontossa. V. 1910 S. sai ylim.
professorin arvonimen. S. on ottanut osaa myöskin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0530.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free