- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1015-1016

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sedes apostolica ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1015

pankki, per. 1772: oli alkuansa kauppayhtiö,
jolla oli tärkeitä monopolioikeuksia ulkomaan
kaupan alalla, m. m. yksinomainen oikeus
suola-kauppaan. J. F.

Seeland ks. Zeeland ja S j æ 1 1 a n d.

Seeley [sllij, Sir John Kobert (1834-95),
engl. historioitsija, v:sta 1869 uudemman ajan
historian professorina Cambridge’issä; teoksia:
„Eece homo; a survey of the life and v/ork of
Jesus Christ" (1865), „Natural religion" (1882),
,,The expansion of England" (1883), jolla hän
laski perustuksen imperialistiselle
ajatussuunnalle Englannissa, ..The grovvth of british poliey"
(1895). " ’ J. F’.

Seeliger fzëligar], Hugo Hans (s. 1849),
saks. tähtitieteilijä, v :sta 1882 tähtitieteen
professori ja Münchenin observatorin johtaja.
Tutkinut kaksoistähtiä, tähtiryhmiä, astronomista
optiikkaa, kiintotähtien jakautumista eri osiin
avaruutta y. m. ja julkaissut pitkän sarjan
teoksia kaikilta näiltä aloilta. H. R.

Seem, Noan kolmas poika, joka n. s.
kansain-taulussa (1 Moos. 10) mainitaan Hamin ja
Jafetin rinnalla. S :stä polveutuviin
seemiläisiin kansoihin luetaan 1 Moos. 1022 :ssa
,,Elam (elamilaiset), Assur (assyrialaiset),
Arpak-sad (éhkä = baby 1. Arbakisädu, neljänrannan maa
s. o. Babylonia), Lud (lyydialaiset) ja Aram
(aramealaiset)". ks. Seemiläiset.

A. F. P-o.

Seemiläiset on seemiläistä kieltä puhuvien
kansojen yhteisnimitys. Se tuli käytäntöön
saks. Schlözerin ehdotuksesta 1781 ja perustuu
1 Moos. 10 olevaan kansain jakoon, jonka mukaan
enimmät tähän ryhmään kuuluvat kansat
polveutuvat Noan pojasta Seemistä. Koska Raamatun
jako ei kumminkaan perustu kielellisiin eikä
kansatieteellisiin, vaan maantieteellisiin tai
valtiollisiin näkökohtiin, ei se vastaa nykyistä
jakoa, jonka mukaan seemiläisiin kuuluvat
assyrialaiset, babylonialaiset, kaldealaiset,
aramealaiset. kanaanilaiset, heprealaiset (juutalaiset),
foinikialaiset, arabialaiset ja etiopialaiset.
Seemiläisten alkukotina pidetään tavallisesti
Arabiaa (tai Itä-Afrikkaa). Heidän historiansa
varsinaisena näyttämönä oli se Etu-Aasian osa,
joka ulottuu Arabian merestä Armeenian rajoille
ja Zagros-vuorilta Välimereen. Todennäköisesti
kuuluivat muinaisegyptiläisetkin seemiläisten
ryhmään, ja juutalaiset sekä arabialaiset
levisivät myöhemmin kauas seemiläisten varsinaisen
alueen ulkopuolelle, vrt. Seemiläiset
kielet ja yksityisten kansain nimet. [Hommel,
,,Die semitischen Volker und Sprachen" (1883),
sama, ,,Grundriss der Geographie und Geschichte
des alten Orients" (1904); Winckler, „Die Volker
Vorderasiens" (2:nen pain. 1903).] K. T-t.

Seemiläiset kielet ovat saaneet nimensä Noan
pojasta Seemistä (vrt. Seemiläiset) ja
muodostavat jokseenkin yhtenäisen ja muista kielistä
helposti erotettavissa olevan kielikunnan, jonka
tärkeimpiä ominaisuuksia on lueteltu
artikkelissa Heprean kieli ja kirjallisuus.
Ottamatta lukuun muinaisegyptin kieltä, joka
aikaisin jouduttuansa erilleen muitten
seemiläisten kielten yhteydestä vieraan kansanrodun
vaikutuksesta kehittyi omaan suuntaan, seemiläinen
kielikunta jakautuu kolmeen pääryhmään, itä-,
länsi ja eteläseemiiäiseen. Itäseemiläinen ryhmä

1016

käsittää muinaisen babylonian ja assvrian kielet,
joitten keskinäiset eroavaisuudet eivät ole
suurempia kuin että niitä yhteisnimellä myös sanotaan
assyriaksi 1. akkadin kieleksi. Assyria otti
omakseen suuren joukon lainasanoja Babylonian
kulttuurin perustajilta sumerilaisilta ja kehittyi
kai-kistä s:stä k:stä ensimäisenä kirjakieleksi, jonka
nuolenpääkirjoituksessa säilyneet muistomerkit
ulottuvat ainakin 4:nneltä vuosituhannelta
viimeiseen vuosisataan e. Kr., vrt.
Nuolenpääkirjoitus. Länsiseemiläiseen ryhmään kuuluu
kanaani ja aramea. Kanaanin vanhimmat
näytteet esiintyvät lainasanoina ja selityksinä Teli
el Amarna-tauluissa ja ovat siis 1400-luvulta
e. Kr. (ks. A m a r n a ja vrt. Böhl, „Die Sprache
der Amarnabriefe", 1909). Lähinnä vanhimman
alkuperäisen kielennäytteen (800-luvulta) tarjoo
Moabista löydetty Mesa-kivi (ks. Mela).
Tärkein kanaanilainen murre on heprea eli V:n T:n
pääkieli (vrt. Heprean kieli ja
kirjallisuus). Neljännen kanaanilaisen murteen
muodostaa foinikia ynnä siitä kehittynyt puunilainen
murre (ks. Foinikian kieli). Aramea,
joka puhekielenä aikaisin tunkeutui assyrian ja
heprean sijaan ja persialaisten aikakaudella oli
virallisena kielenä Eufratin länsipuolella olevissa
maakunnissa, esiintyy ensin Kilammun,
Panam-mun ja Bar-Rkbin Senzirlistä sekä Zkrin
Ha-mathista löydetyissä piirtokirjoituksissa (800- ja
700-luvuilta) sekä kahdessa Nërabista
Damaskoksen läheisyydestä tavatussa muistomerkissä.
Nuoremmat aramealaiset murteet jakautuvat
länsi- ja itäaramealaisiin. Edellisissä verbin
pre-teritumin yksikön 3:s pers. mask. ja mon. 3 pers.
mask. ja fem. muodostetaan i prefiksillä
niinkuin muissa seemiläisissä kielissä ja n. s. status
emfatikuksen pääte -ä säilyttää determineeraavan
merkityksensä. Jälkimäisessä ryhmässä verbin
mainitut muodot muodostetaan n prefiksillä ja
nominin -ä pääte on vailla determineeraavaa
funktsionia. Länsiarameaan kuuluvat: 1.
egyp-tiläis-aramealainen murre, joka esiintyy
Assua-nista löydetyissä juutalaisten papyruksissa ja
asiakirjoissa vv:lta 471-411 e. Kr. ja Elefantinen
juutalaisten pyyntökirjoituksessa Juudan
persialaiselle maaherralle v:lta 408/7 (vrt.
Savce-Cowley, „Aramaic papyri discovered at Assuan".
1906; Staerk, ,.Die jüdisch-aramäisclien Papyri
von Assuan erklärt", 1907; Sachau, ,,Die
ara-mäischen Papyrusurkunden aus Elephantine".
1907 ; Ungnad, „Aramäische Papyrus aus
Elephantine", 1911); 2. juutalais-aramea, joka esiintyy
muutamissa Danielin ja Esran kirjojen osissa
(myös Jer. 10u ja useissa U:n T:n sanoissa ja
lauseissa) sekä Onkelos ja Jonathan nimisissä
tooran ja profeettain käännöksissä ja
jerusalemilaisissa targumeissa (vrt. Kautzschin. Martin
ja Strackin kielioppeja sekä Dalman.
..Gramma-tik des jüdischpalästinischen Aramäisch", 2. pain.
1905) ; 3. galilealais-aramea jerusalemilaisessa
Talmudissa, samarialaisten
pentateukkikäännök-sessä ja Palestiinan kristittyjen (melkiittain)
evankeliumikäännöksessä v. m. (vrt. Petermann.
,,Brevis linguæ samaritanæ grammatica". 1873;
Schulthess, ..Lexieon Syropalästinum", 1903):
4. Palmyran murre piirtokirjoituksissa ajalta
vähää ennen Kristuksen syntymää 3:nteen vuo
sis.; 5. nabatealaisten murre rahoissa ja
muistomerkeissä n. v:een 100 j. Kr. Muutamia länsi-

Seeland—Seemiläiset kielet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0532.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free