- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1021-1022

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seesjärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1021

Seesjärvi—Segelcke

1022

tyneitä luutumia, tavallisesti pieniä pyöreitä
luita. Sellaisia tavataan etenkin käsissä ja jaloissa
(sormien ja varpaiden jänteissä) ja kurkunpäässä.
Suurin seesamluu ihmisruumiissa on polvilumpio
(patella). S:n tehtävänä on helpottaa jänteen
liukumista alustana olevan luun yli. Se yhtyykin
paikoin nivelellä allaolevaan luuhun. Y. K.

Seesjärvi (1. Siesjärvi; ven. Segozero),
Äänisjärven jälkeen Aunuksen läänin suurin
järvi, muodoltaan neliömäinen, suurin pit.
n. 45 km, suurin lev. n. 40’ km, pinta-ala
n. 1,245 km2, pohjoisrannikolla syv. vaihtelee
50-90 m (syvin kohta luoteisosassa 99 m),
eteläpuoli on huomattavasti matalampaa; vedenpinnan
korkeus n. 117 m yi. merenp. Rannikot yleensä
tunnetut luonnonihanuudestaan (ks. Paaden).
— S. laskee Segehenjokea myöten Uikujärveen
j. n. e. Vienanmereen. L. H-nen.

Seesta 1. Seestaa (S esta), maatila
Nastolan pitäjässä kauniilla paikalla pienen
Kivijärven rannalla 15 km Lahden kaupungista
koilliseen, käsittää nyk. 4 1/2 manttaalia (josta 2
manttaalia ratsuvelvollista säteriä, loput verotiloja),
n. 3,500 ha. Vesimylly ja saha; blokkitehdas,
jonka omistaa Aktiebolaget Kaukas fabrik. — S:n
omisti 1700-luvun jälkipuoliskolla
everstiluutnantti Lorentz Glansenstjerna (k. 1774), jolta
sen peri hänen vävynsä, kenraali Yrjö Maunu
Sprengtporten. Kun tämä oli siirtynyt Venäjälle
ja Turun hovioikeus 1790 oli tuominnut m. m.
kaikki hänen tiluksensa menetetyiksi, myötiin S.
1791 julkisella huutokaupalla, jolloin sen osti
kenraalimajuri C. G. Ehrnrooth (k. 1817). Tila
on siitä alkaen ollut Ehrnrooth-suvulla, jonka
jäsenien kesken se on useamman kerran oston
kautta vaihtanut omistajaa. Vv. 1883-1902 se oli
•ministerivaltiosihteeri Johan Casimir Ehrnroothin
hallussa. Nyk. omistaja (1915) varatuomari G. C.
Ehrnrooth. — Puinen päärakennus on v:ltal822.

A. Es.

Seet. ensimäisen ihmisparin kolmas poika,
syntynyt Abelin murhan jälkeen (1 Moos. 425 seur.).
S:n täydellinen (pappiskirjaan kuuluva)
sukuluettelo (1 Moos. 5) on alkuaan luultavasti ollut
identtinen Kainin (ks. t.) sukuluettelon (1 Moos.
4i7 seur.) kanssa (edellinen sisältää sarjan : Adam.
Seet, Enos, Kenan, Mahalaleel, Jered, Heenok,
Metusala, Lamek, Noa; jälkimäinen nimet: Adam,
Kain, Heenok, Irad, Mahujael, Metusala, Lamek)
ja perustunut vanhempaan babylonilaiseen
luetteloon (vrt. Metusala). Sen mukaan S. on
ajateltu Adamin ainoaksi pojaksi ja Kainia
(Ke-nania) kahta polvea vanhemmaksi. Sitävastoin
jah-vistinen (enemmän heprealainen) traditsioni, josta
1 Moos. 425 seur. ja 529 muodostavat kappaleen,
on siirtänyt S:n Kainin jälkeen. S:n jälkeläisiä
sanotaan seetiläisiksi. A. F. P-o.

Seeteri ks. Setri.

Seeteriöljy ks. Setriöljy.

Seetiläiset ks. S e e t.

Sefanja, yhdeksäs n. s. pienistä profeetoista,
vaikutti Juudassa n. v:n 630 paikoilla ennen
Jo-sian (ks. t.) reformia. Hän näyttää polveutuneen
kuningas Hiskiasta (Sef. li). S:ii kirjan
pääaineena on Jahven päivä, joka on oleva kauhea
vihan ja pimeyden ja hävityksen päivä (lu seur.)
ja kohtaava Israelia ja kaikkia kansoja.
Ulkonaisena aiheena näihin ennustuksiin lienevät
olleet S:n aikana Vähää-Aasiaa hävittävät skyyt-

talaisretket. [K. Marti, ,,Dodekapropheton" (1904);
W. Nowack, ,,Die kleinen Propheten" (2:nenpain.
1903).] A. F. P-o.

Sefid Kuh ks. H i n d u k u s ja
Afganistan.

Sefiiri (kreik. zephyros = länsituuli) on kevyt,
kaksiniitinen puuvillakangas, joka kudotaan
hyvistä puuvillalangoista tavallisimmin
pitkinrai-taiseksi, joskus ristiraitaiseksi. S:iä käytetään
paita- ja pukukankaiksi. E. J. S.

Sefiirilangat ovat verrattain pehmeästä
villasta kehrättyjä, lieväkierteisiä ja kerrattuja
kampalankoja. Käytetään melkein yksinomaan
neuloma- 1. trikotaasiteollisuudessa. E. J. S.

Sefyri (kreik. zephyros), länsituuli, vrt.
Sefiiri.

Segantini [-V-], Giovanni (1858-99), it.
taidemaalari; syntynyt kansanlapsena Areossa
Etelä-Tirolissa. S. vietti nuoruudessaan
seikkailevaa elämää, nautti lyhyen ajan taideopetusta
Milanon akatemiassa ja asettui asumaan yksinäiseen
vuoriseutuun Brianzaan, sittemmin Savogninoon,
Malojaan ja Soglioon. Siellä hän maalasi
alppimaisemia, usein maalaiskansaa esittävien
henkilökuvien yhteydessä. Hänen tunnetuimpia
taulujaan ovat esim. „Ave Maria" (sai kultamitalin
Amsterdamin näyttelyssä 1883), »Juottopaikka"
(kultamitali Pariisissa 1889), »Lammastarhassa",
»Kyntäminen Engadinissa" (1890, Münchenissä)
ja »Kotiinpaluu" (1895, Berliinissä).
Aiheen-käsittelyltään monet hänen tauluistaan läheisesti
liittyvät J. F. Millefn suuntaan, jonka vuoksi
hän ou saanut liikanimen »Alppien Millet".
Vuoriston kirkasta ilmaa ja valovaikutuksia
kuvatessaan S. käytti pointillismin tapaan
sekoittamattomia värejä ja mosaiikkimaista viiva- ja
täplä-maalausta. Hän on myös tehnyt
vertauskuvallisia maalauksia ja muotokuvia. [Elämäkert, kirj.
m. m. L. Villari (1901), Fred (1901), Servaes
(1902), Martersteig (1904), Montandon (1904) ja
Locatelli (1906).] E. R-r.

Segelcke [s?-], Thomas Riise (1831-1902),
Tanskan ja koko pohjoismaisen meijeritalouden
luoja ja kehittäjä. Suoritettuaan polvteknillisen
kanditaattitutkinnon 1854 S. opiskeli Tanskan,
Saksan ja Englannin tunnetuimmissa
koelaitoksissa ja tutki varsinkin maidon fysikaalisia ja
kemiallisia ominaisuuksia sekä tieteellisesti että
käytännöllisesti. Juurtajaksain perehtyäkseen
meijeritoimeen hän työskenteli jonkun aikaa
eräässä hyväksi tunnetussa meijerissä, jonka
jälkeen hän tultuaan 1860 Tanskan
Maatalousseuran ensimäiseksi meijerikonsulentiksi, josta
virasta hän 1880 siirtyi sisäasiainministerin
konsulentiksi, omisti koko elämänsä
meijeritalouden käytännöllisen ja tietopuolisen
opettaja-toimen hyväksi. V. 1871 S. tuli
»Landbohöj-skolen"in meijeriopin ja maatalouskir janpidon
dosentiksi ja 1880 samojen aineiden lehtoriksi,
jossa toimessa oli kuolemaansa saakka. S:n työ
oli alallaan uranuurtavaa, tieteen saattamista
käytännön palvelukseen ja kovaa taistelua
vanhoja tapoja vastaan. S. kohotti
maitotalouden-hoidon vähäpätöisestä kotoisesta askartelusta
tärkeäksi, järjestelmälliseksi ammatinhaaraksi. S:n
ohjaava ja kasvattava vaikutus ulottui sangen
laajalle hänen kotimaassaan, jopa kaikkiin
pohjoismaihin, joista hänellä oli paljon oppilaita
(Suomesta n. 100). E. v. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0535.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free