Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ségur ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1025
myös esp. boleron (ks. t.) tapaista hurjaa
tanssia, jota säestetään kastanjeteilla, laululla tai
kitaransoitolla. II. Kr-n.
Ségur I-gy’rJ, Philippe Paul de
(1780-1873). kreivi, ransk. sotilas ja historioitsija, otti
osaa Napoleonin sotiin; tuli 1831
kenraaliluutnantiksi ja pääriksi; kirjoittanut m. m. ,,Histoire de
Napoleon et de la grande armée pendant 1812"
(1824), „Histoire et mémoires période de 1789 à
1848" (1873), siitä lyhennetty laitos nimellä „Un
aide de camp de Napoléon". Hänen isänsä Louis
Philippe de S. d’Aguesseau (1753-1830), joka
m. m. toimi diplomaattina ja Napoleonin
ylisere-moniamestarina, esiintyi niinikään kirjailijana,
runoilijana ja historioitsijana. J. F.
Segura [-il’-] (vanhan ajan Tader), joki
Kaak-kois-Espanjassa, alkaa Sierra de S:lta, virtaa
mutkitellen itäistä pääsuuntaa, laskee
Guarda-marin pohjoispuolella Välimereeu; 240 km. Sen
vettä käytetään Murcian ja Orihuelan huertojen
kastelemiseen. Tulvat toisinaan tuhoisia.
Suurimmat lisäjoet Mundo vas., Caravaca, Guipar
ja Sangonera oik.
Sehested, tansk. aatelissuku, tunnettu 16
:n-nelta vuosis. asti. Sen huomattavin jäsen on
Hannibal S. (1609-66), joka oli Kristian
IV :n luottamusmiehiä ja nai hänen tyttärensä
Kristianen. S. tuli neuvoskunnan jäseneksi ja
1642 Norjan maaherraksi. Siellä hän
kehittäessään maan elinkeinoja, osoitti kykyänsä, mutta
myös omanvoitonpyyntöä; hän pyrki Norjassa
itsenäiseen asemaan, mutta 1651 hänen
vihamiehensä saivat hänet kukistetuksi. S. oleskeli
sitten ulkomailla, lähestyi Ruotsin sodan aikana
arveluttavassa määrin Kaarle X Kustaata, mutta
palasi 1660 Tanskan palvelukseen. Fredrik III :n
vallankumousta hän edisti ja otti seuraavanakin
aikana huomattavaa osaa valtioasioihin. [Thyra
S., »Hannibal S."] G. K.
Sehlstedt [sëlstetj, Elias (1808-74), ruots.
runoilija, tullivirkamies. Ylioppilaana S. julkaisi
nimimerkillä -d t joukon lyyrillisiä runoja eri
sanomalehdissä sekä 1832 runokokoelman
»Norr-landsblommor"; myöhemmin »Knäppar på lyran"
(1850), »Småplock på vers" ja „Fiskmåsen"
(1853). S:n sävyisää huumoria ja elämäniloa
huokuvat pikkurunot saavuttivat paljon suosiota.
II. Kr-n.
Seianus ks. S e j a n u s.
Seiches [sès] ks. G e n è v e-j ä r v i ja S e
e-b ä r.
Seidel [zäidal], Heinrich" (1842-1906), saks.
kirjailija. S. saavutti humoristisilla, Fritz
Reuterin teoksia muistuttavilla kansankuvauksillaan
suurta suosiota. Niistä mainittakoon:
»Vor-stadtsgeschichten" (1880, siinä m. m. tunnetuin
hänen kertomuksistaan »Leberecht Hühnchen",
suom. ,,Sasu Kananen"), »Wintermärchen" (1885),
»Neues von Leberecht Hühnchen" (1888),
»Lebe-recht Hühnchen als Grossvater’’ (1890),
satukokoelma »Mären, Geschichten und Schnurren"
sekä elämäkerrallinen teos „Von Periin nach
Berlin" (1894). II. Kr-n.
Seideli (saks. ja ruots. seidel, itäv. Seitel, lat.
situla = vesiastia), vanha, suuruudeltaan paikan
mukaan vaihteleva nestemitta. Baierissa S. oli =
0,535 1, Gotliassa = 0,606 1, Itävallassa = 0,354 1,
Unkarissa = 0,428 1 ; nyk. suurehko, korvallinen
olutlasi t. savituoppi. U. 8:n.
33. VIII. Painettu 16.
1026
Seidl [zäidl]. 1. Gabriel v o n S. (1848-1913),
müncheniläinen arkkitehti, Saksan etevimpiä
uudella ajalla, opiskeli ensin insinööriksi ja
Ranskan sodasta palattuaan rakennustaidetta,
taidemaalari Seitzin ja kuvanveistäjä Gedonin
innostamana ryhtyen kehittämään kotimaisia
rene-sanssitraditsioneja S. antoi ensi kerran tälle
pyrkimykselleen muodon aikanaan ilmestyksen
tapai-sesti vaikuttaneessa, Münchenin näyttelyä 1876
varten sisustamassaan »Deutsclies Zimmer"issä.
S:llä oli harvinainen kyky luoda uutta
menneisyyden pohjalle pohja- ja sisäsommituksissaan
uuden ajan vaatimuksia täydellisesti
noudattamalla. S:n pääalana olivat erilaiset asuin-ja
julki-rakennukset, raatihuoneet, kirkot, liikehuoneet,
ravintolat (eritoten olutravintolat), esim.
Ingol-stadtin (1882), Wormsin (1884) ja Bremenin
raatihuoneet, Rüdesheimin ja Reptenin linnat,
Anna-kirkko (1888-92), uusi Baierin kansallismuseo
(1894-1900), Kiinstlerhaus (1896-1900), suuri
Saksan museo, Lehnbachin ja Kaulbachin huvilat,
Karlsthor Rondel y. m. huoneryhmät ja talot
Münchenissä. S. oli ,,Isarthal-Verein"in
perustaja. — 2. Emanuel S. (s. 1856), saks.
arkkitehti, edellisen veli, prof., huomattava luova kyky :
huviloita, linnoja, palatseja, julkisia
rakennuksia; etenkin sisäsommituksistaan ja
näyttelyjen järjestäjänä eteväksi tunnustettu. U-o N.
Seidl [zäidl], Johann Gabriel (1804-75|,
itäv. runoilija. Runokokoelmillaan »Bifolien"
(1836) ja »Gedichte in niederösterreicher
Mund-art" (1844) y. m. S. voitti suurta suosiota.
Myöskin kertomuksia ja novelleja on lähtenyt hänen
kynästään. S:n sepittämä on itäv. kansallislaulu :
»Gott erhalte Franz den Kaiser". H. Kr-n.
Seiffert [zäifart], Max (s. 1868), saks.
musiikintutkija, julkaissut »Pianomusiikin
historian" (I, 1899), Sweelinckin kootut teokset (12 os.)
ynnä muita vanhoja sävellyskokoelmia, etenkin
urku-, piano- ja kamarimusiikkiteoksia. Toimitti
1904-14 aikakauskirjaa »Sammelbände der
Inter-nationalen Musikgesellschaft". O11 jatkanut
Chrysanderin (ks. t.) työtä Händelin teosten
esille saattamiseksi oikeassa historiallisessa
asussa. I. K.
Seignettisuola [senjetti-] (tartras
natrico-ka-licus), viinihapon natriumkaliumsuola; veteenliu
kenevia värittömiä kiteitä. Käytetään m. m.
Fehlingin liuoksen valmistamiseen sekä lääk
keenä. S. S.
Seigneur [senjo’r] (ransk., < lat. senior =
vanhempi), ennen vanhaan kuninkaallisen läänin
herra; käytetään nykyään jumalasta ja
hallitsevista henkilöistä. — Grand s. [grä], ylhäinen,
suuri herra.
Seignobos [senjobo’s], Charles (s. 1854),
ransk. historioitsija, v:sta 1883 professorina
Pariisissa; julkaissut, paitsi oppikirjoja, m. 111.
»Histoire politique de 1’Europe contemporaine"
(1897), »Introduction aux études historiques"
(1898, yhdessä Ch. V. Langlois’n kanssa), »La
méthode historique appliquée aux sciences
socia-les" (1901). J. F.
Seijid (arab., = »herra"), Muhammedin
jälkeläisten arvonimi; puhuttelussa sidi s. o.
»herrani". vrt. C i d. K. T-t.
Seikh-ul-dzibal (arab., = »vuorten vanhus" eli
»herra"), assassiinien päällikön liikanimi, ks.
A s s a s s i i 11 i t. K. T-t.
Ségur— Seikh-ul-dzibal
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
