- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1027-1028

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ségur ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1027

Seikh-ul-isläm—Seine

1028

Seikh-ul-isläm (arab., = ..islamin päällikkö"),
Turkin korkein hengellinen ja lainopillinen
virkamies. vrt. M u f t i. K. T-t.

Seikkailuromaani, romaanin (ks. t.) laji. joka
kuvailee ihmeellisiä seikkailuja merillä, vieraissa
maissa t. 111. s. S. syntyi 1600-luvulla
Espanjassa ja levisi sittemmin muihinkin maihin.
S:eista mainittakoon m. m. Le Sagen ,,Gil Blas"
(1715-35) sekä Daniel De Foe’n ..Robinson
Crusoe" (1719). II. Kr-n.

Seikkasana = adverbi (ks. t.).

Seikki (arab. seikh), vanhus, opettaja,
professori. päämies.

Seikku ks. R o s e n 1 e \v & C :o.

Seilenos[-lcno’s], S i 1 e n o s, kreik. tarustossa
luonnonlialtia, alkuaan luultavasti jonkunmoinen

(S H.) Seilenos kahden satyrin tukemana. (\V. Kunebergin
veistos Ateneumin kokoelmissa Helsingissä.)

vetehinen. Viisaana läliteenlialtiana hän esiintyy
thraakialais-fryygialaisessa M idas-t arassa, jossa
hän Midaalle ilmaisee ihmiselämän arvoituksen
(ks. M i d a s) ; myöskin
thraakialais-fryygia-laista joenhaltiaa Marsyasta (ks. t.) kuvaillaan
S:n laatuiseksi. Kreikassa S:ta kuvataan
saty-rienkaltaiseksi olennoksi, jolla on hevosen
korvat. häntä ja takajalat; hänestä tulee
satyri-joukkion vanha, kaljupää, möhömahainen johtaja,
yhtä rivo ja viinille ahnas kuin satyritkin.
Saty-rien kumppanina S. kuuluu Dionysoksen saatto
joukkoon. Välistä hänet kuvataan
Dionysos-lapsen hoitajaksi ja kasvattajaksi. Joskus
nähdään taideteoksissa kokonainen parvi S:ia. eikä
yleensä voi vetää tarkkaa rajaa S:n ja satyrien
välille (ks. Satyri). Välistä S. kuvataan koko
ruumis pörröisen karvan peitossa; sellaisena hän
on nimeltään Papposeilenos. — S:ta esittävistä
taideteoksista mainittakoon W. Runebergin
kuva-patsasryhmä: juopunut S. kahden nuoren satyrin
tukemana (Helsingin Ateneumissa). 0. E. T.

Seili (ruots. Sjählö), saari Nauvon pitäjässä.
Saarella on S :n turvalaitos
parantumattomia naispuolisia mielisairaita varten, sijoitettuna

valtion omistamaan S:ii (virallinen nimi
Sjählö-Fogdeby) hospitaalitaloon (1 manttaali, 282,9- ha:
nyk. laitoksen taloudenhoitajan virkatalona).
Laitoksessa, joka. on valtion, on tilaa 52 :lle
hoidokille. Paitsi lääkäriä, joka samalla on Nauvon
kunnanlääkäri, on henkilökunta 15 henkeä.
Meno-sääntö (1914) Smk. 36,310:97. Laitoksen
yhteydessä on mielisairassiirtola, Nauvon
talonpoikaistaloihin eläteiksi sijoitettuja mielisairaita, joiden
luku 1915 oli 17 henkeä; siirtolan menot 1914
olivat Smk. 6,942: 11. — S:n hospitaali oli alkuaan
spitaali- 1. leprasairaala, joka perustettiin
Kustaa II Aadolfin 1619 antaman määräyksen mukaan
ja joka aloitti toimintansa n. 1622. Sittenkuin
Gloskärin (ks. t.) 1672 lakkautetun
leprasairaa-lau potilaat oli siirretty tänne, oli laitoksessa
olevien leprasairaiden lukumäärä korkeimmillaan
ollessaan yli 70 henkeä (1679 77 henkeä). Tämän
ohella hoidettiin S :ssä myös mielisairaita ja
ruumiillisesti vajavaisia henkilöitä, joiden luku, kun
laitos oltuaan Ison vihan aikana rappiolla oli
jälleen saatu kuntoon, alkoi olla enemmistönä.
V. 1755 määrättiinkin, että S:ssä oli
pääasiallisesti hoidettava mielenvikaisia; viimeinen laitok
sen leprasairas kuoli 1785. Vrsta 1840 alkaen on
laitokseen otettu ainoastaan parantumattomia
mielisairaita ja v:sta 1889 vain naispuolisia.
Oman lääkärin S. sai vasta 1899. — Sairaalalla
oli oma pappinsa 1627-1840. Nyk. pidetään S:n
kirkossa (puusta; rak. 1633) neljästi vuodessa
jumalanpalvelus. Laitoksen kivirakennukset ovat
vv :lta 1801-03 ja 1841. [L. W. Fagerlund,
„Fin-lands leprosorier" I (Bidrag tili kännedom af
Fin-lands natur o. folk. XLIII siv. 129-245 ja
LVI-LXXXYII); Arthur Dahl, ,,Ur Sjählö hospitals
historia" (Album utgiv. av Nagu
ungdomsföre-ning I. siv. 51-71, 1915).] ’ ’ A. Es.

Seilin houruinlioitolaitos ks. Seili.

Seillière [sejä’r], Ernest Antoine A i m é
Léon de (s. 1866), parooni, ransk. sosiologi:
julkaisuja: ..Études sur Ferdinand Lassalle"
(1897), „Littérature et niorale dans le parti
soeialiste allemand" (1898), „La philosoph ie de
rimpérialisme" (1903 ja seur.), „Introduction
à la philosophie de rimpérialisme" (1911), ,,Les
mystiques du néoromantisme" (1911). ./. F.

Seimelän turvakoti, yksityinen, valtion
avustusta nauttiva alaikäisten, riittävän
kotikasvatuksen puutteessa olevien tyttölasten
kasvatuslaitos Vihdissä, Niuhalan kylässä, per. 1898.

Seine [sën] (vanhan ajan Sequana), joki
Pohjois-Ranskassa, pituudeltaan maan kolmas,
liikennemerkitykseltään ensimäinen virta. Lähtee
Cöte d’Orilta (vain 471 m yi. merenp.). virtaa
ylä- ja keski juoksullaan luoteiseen, länteen ja
taas luoteiseen, pitäen viimeistä pääsuuntaa
myöskin Pariisin luona alkavalla alajuoksullaan, mutta
tehden pitkin matkaa Pariisista mereen asti
lukuisia jyrkkiä mutkia, laskee pitkän, Havren ja
Ilonfleurin kohdalla 10 km leveän,
suppilonmuo-toi^en sinilahden kautta Englannin Kanaaliin.
Pituus 776 km. vaikka etäisyys lähteiltä suuhun
suorassa viivassa on vain 400 km; vesialue
77,769 km2, melkein aivan kokonaan Ranskassa.
S. on juoksultaan tyvenempi ja vesimäärältään
tasaisempi kuin muut Ranskan suuret virrat ;
Pariisin luona (jossa leveys on 100-150 m) siinä
sek :ssa virtaa keskimäärin 130-170 m3 (suussa
300 m3). Vesimäärä kuitenkin voi alentua

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0538.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free