Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seinä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1029
50 m3:iin ja nousta 1,700 ms:iin sek:ssa.
Tällöin maan pieni kaltevuus ja joen monet suuret
mutkat hidastuttaen veden virtaamista
synnyttävät aika ajoin tuhoisia tulvia. Sellaisesta Pariisi
joutui kärsimään viimeksi tammik:ssa 1910,
jolloin vesi S:ssä nousi 7 m yli normaalipinnan.
S. on kuljettava Marcilly’sta (jonka luona siilien
laskee Aube) alkaen (jonne ylempää, Troyes’ta
tuleva, S :n vartta kulkeva 44 km pitkä kanava
päättyy) ; Pariisiin asti pääsevät 3 m syvällä
kulkevat alukset, ja Rouen’iin (jossa
vuorovesi-liike vielä tuntuu) on väylä syvennetty, niin
että 6 m syvällä kulkevat merialukset pääsevät
-inne asti. Useat S:n lisäjoista (suurimmat Aube,
Marne, Oise, Epte oik., Yonne, Loing, Essonne,
Eure, Rille vas.) ovat myöskin pitkät matkat
kuljettavia, ja osaksi niistä, osaksi suoraan S:stä,
lähtee taaja kanavaverkko naapurivesistöihin,
Somilleen. Scheldeen, Maasiin, Reiniin, Rhöneen,
Saöneen ja Loireen. Koska S :n vesialue käsittää
Ranskan väki- ja tuoterikkaimman osan. on S:n
merkitys liikenteelle arvaamattoman suuri. S:n
alanteen liydrografiseen keskipisteeseen, jonne
kaikki alanteen liikenneväylät luonnostaan
kal-tautuvat, on syntynyt Ranskan pääkaupunki,
Pariisi (ks. t.), ja S:n suuhun on kasvanut ennen
Ranskan ensimäinen, muuttuneiden
ulkopoliittisten suhteiden takia nyk. toinen merikaupunki
Havre. — Useat departementeista, ioiden kautta
S. virtaa, ovat saaneet, nimensä kokonaan tai
osittain siitä: S., S.-Inférieure, S.-et-Marne,
S.-et-Oise. E. E. K.
Seinä, tilaa rajoittava pinta;
rakennustaiteessa huonetilan rajoitukset sivuillepäin,
käytettävän, asuttavan tilan ulkotilasta tai vierekkäin
olevat tilat toisistaan erottava, erilaisista aineista,
puusta, tiilestä ja, kivestä (m u u r i) valmistettu
laite (uiko-, sisä-, väli- v. m. s:t).
Vaakasuoria osia. kattoja, holveja kannattavina
rakennuksen s:in asento normaalitapauksissa on
pystysuora; paksuuden määräävät m. m.:
s:in tarkoitus (suojaava; lämpöä, ääntä, valoa
eristävä), korkeus, aineen kestävyys,
rakenteellisuus, monumentaalinen arvo y. m. näkökohdat
ja vaatimukset. Ulkomuodon (fasadin)
esteettisiä tekijöitä ovat: rakennuksen tarkoitusta
vastaava luonne ja tunnelma; käytetty aine, sen
arvo, sisäinen rakenne (struktuuri), väritys v.
m. ominaisuudet; s:n kokoonpano sen
rakenteellisista alkuosista, hirsistä, tiilistä, harkoista
(esim. karkean rustiikan luoma alkeellisen
voimakas s.-vaikutus); s.-aukkojen, ovien ja
ik-kunain koko. muoto, luku, asento ja kehystys
(esim. korkea, rakennuksen ylimpäin ikkunain
päällinen eheä seinäpinta tekee monumentaalisen
vaikutuksen); s :n j ä s e n n ö i m i n e n,
käsitteleminen elimellisenä kokonaisuutena, jolla,
jalkaa, runkoa, päätä vastaavina, on sokkelinsa,
s.-pintansa, kattolistansa t. hammastava
pysty-päätteensä; s.-pinnan elvyttäminen erilaisin
työtavoin (pintakäsittely) t. koholyivan
tapaisin, valo- ja varjovaikutuksia luovin, s:n
sisäistä elämää esilletuovin plastillisin keinoin,
erottavia ja jakavia muotoaineksia. listoja,
sims-sejä, liseenejä, gallerioja, nissejä vieläpä s:lle
siirretyitä palkistorakenteen aiheitakin
käyttämällä; pysty- t. vaakaSuorain viivain
tehostaminen; kuvapatsailla, korkokuvilla, ornamenteilla,
mosaiikeilla, sgraffitoilla koristaminen y. m. -
1030
Kaikki ulkopuolinen, katsojaan kääntyvä
s:n-käsittely tarkoittaa rakennuksen ja samalla
myöskin sen omistajan arvon ja merkityksen esille
tuomista — rakentaja 011 s:n taustana.
Sisäpuolisen s:n käsittely suuremmissa esittelyhuoneissa,
vestibyleissä y. m. ei pääpiirteissään eroa
ulkopuolisesta. Toisin on laita tavallisissa
asuinhuoneissa, vaikka näissäkin s:n luontainen
kolmijako sokkeliin 1. paneliin, seinäpintaan, friisi- t.
simssipäätökseen usein pysytetään. Mutta koska
sisä-s. on ikäänkuin asujan taustana, on hänen
vaistomaisena pyrkimyksenään tämän silmää
likellä olevan, päälle tunkevan, vankilamaisen
karkean sisä-s:n voittaminen, kätkeminen ja
jalostaminen (eri aikoina eri keinoin) yleensä
arkki-tektonisen raskaasta vähitellen
tasapintaisem-paan, rauhallisempaan käsittelyyn siirtyen.
Kehityksen pääpiirteitä ovat: a) s. pysyy
paikoillaan, mutta sen karkea pinta tasoitetaan tai
peitetään kokonaan verhoilla, kudoksilla ja
tapeteilla (ks. t.), marmori-, puu- y. m. vuorauksilla,
maalauksilla ja ornamenteilla (renesanssi),
b) s. siirretään ulommaksi, sen pintaa
kajoitta-villa, huonetta väljentävillä,
arkkitektonis-perspektiivisillä maalauksilla (Pompeji) tai. kuten
barokin ja rokokon peilisaleissa usein oli tapana,
peileillä, c) s:n pintaa käsitellään, sille
kiinnitettyjen taulujen y. m. esineiden taustana,
neut-raalisesti, joko murretun-yksivärisenä tai
kohtuullisen kokonaisilla kuoseilla koristeltuna, kuten
meidän aikanamme on tavallista. [O. Bie. ..Die
Wand und ihre künstlerisclie Behandlung".]
S:n karkeata ydintä pystytettäessä seuraavat
työtavat ovat olleet ja vieläkin ovat käytännössä:
a) S. ladotaan yhtä- t. erisuurista,
säännöllisistä. tai säännöttömistä, luonnollisista tai
keinotekoisista aineista valmistetuista kappaleista
(hirsistä, harkoista, tiilistä) yhteenliittämällä, siteinä
laastia ja tarpeen mukaan ankkureita (puusta,
kivestä, metallista) käyttämällä, b) S.
vale-t a a n paikalla yhtenäiseksi saumattomaksi
kappaleeksi kahden irtoseinän väliin tai rapataan
yhtä sellaista taustana käyttämällä betonista
t. m. s. sekotuksista, joissa sementin, saven,
kipsin täytteeksi käytetään kivipalasia, hiekkaa,
sahajauhoja, kuonaa, silppuja y. m. aineita
(betoni-, rautabetoni-, luggino- y. m. sentapaiset
s:t). c) Ristikkorakenteessa koossa
pitävänä, sitovana luustona 011 puinen, kivinen,
rautainen ristikko, jonka väleissä seinää
muodostava aine (tiilit v. m.) 011 vain täytteenä tai
päälle kiinnitetty levypeite seinäpintaa
muodostavana. — Vuorauksilla (reveteerauksilla),
lauta-, laasti-, tiili-, paanu- y. m. seinänpeitteillä
on kaikkina aikoina pyritty s.-n kestävyyttä ja
taiteellista arvoakin lisäämään ja muotoilua
helpottamaan. Että egyptiläisten ja kreikkalaisten
oli tapana peittää rosopintaiset
kalkkikivitemp-pelinsä hienolla kalkki- t. marmorirappauksella
kuulostaa oudolta, mutta alustana polykromialle
se on ymmärrettävissä ja on nykyaikaankin
tällainen menettelytapa helposti rapaantuvan ja
suurkaupunkien savussa mustuvan
hiekkakivi-seinän suojaksi ja tasoitukseksi saanut
puoltajiansa ja. käytäntöönkin tullut, vrt. Betoni,
Muuri, M u u r i 1 i i t o s, Puuliitokset,
Puut y y li. Ra p p a u s, Rappausarkk
i-t e h t u u r i, R e v e t e e r a u s,
Ristikkorakenne. l7-o N.
Seinä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
