- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1031-1032

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seinä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1031

Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rata—Seinäjoki

1032

Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten
rata. Pääraiteen pituus Seinäjoen aseman
läh-tövailiteesta Kristiinankaupungin asemakentän
loppupäähän 1 1 1,657 km ja Perälän aseman
lähtö-vaihteesta viimeiseen vaihteeseen Kaskisten
asemalla 25.«ei km (Perälän etäisyys Seinäjoelta 87
km) sekä pääraiteen jatko Kaskisten aseman
viimeisestä vaihteesta Kaskisten ulkosatamaan
1 .oas km; vht. 138,»57 km. Tienpinnan korkein
kohta 100,82 m yi. merenp. on 4 km Kauhajoen
asemalta länteen 477:nnellä km:llä Helsingistä;
tienpinnan alin kohta 1,8» m yi. merenp. on
529:nnellä km:llä Helsingistä. Rautatien tasosta
on penkereellä ja silloilla 115.133 km (=83,07%),
leikkauksissa 23,524 km (= 16,113’%); syvin
leikkaus 3,55 111 011 lähellä Kristiinankaupungin
asemaa. Penger kaikkialla, paitsi asemilla, tehty
yhtä raidetta varten. — Radalla (1913) 10
asemaa. 7 pysäkkiä. Huomattavimmat rautasillat
ovat: yksi jänteinen silta Seinäjoen poikki
(jänneväli 30,8 m), samoin yksi jänteinen Ilmajoen
poikki (jänneväli 56.o m), samoin yksi jänteinen
Närpiön joen poikki (jänneväli 45.o m),
kolmi-jäuteinen Teuvaujoen poikki (Perälän ja
Kristiinankaupungin välillä: jännevälit 30-fl2-(-12
m) ; muista rakenteista mainittakoon
rautabeto-ninen neli jänteinen maantiesilta
Kristiinankaupungin ratapihalla (jännevälit
7,858,03-j-8,114-7,85 m). — Valtiosäätyjen esityksen johdosta
annettiin armollinen määräys S.-K.-K. r:n
rakentamisesta 11 p. jouluk. 1906: ratasuunnitelma
tutkittiin lopullisesti kesällä 1907, jolloin
alkuperäinen kustannusarvio (11,500,000 mk.)
havaittiin riittämättömäksi ja uusi laskettiin 15.274,000
mk :ksi. Radan rakennustyöt aloitettiin lokak.
1909. S.-K.-K. r. avattiin yleiselle liikenteelle
1 p. elok. 1913; kustannukset tekivät silloin
16.484,000 mk. V:n 1913 lopussa oli radan
pääoma-arvo 16,487,000 mk. (= 118.600 mk.
ratakin: Itä). L. II-nen.

Seinäjoki. 1. K u n t a. Vaasan 1., Ilmajoen
kihlak., Ilmajoen-Seinäjoen nimismiesp.; kirkolle
Seinäjoen rautatieasemalta 4 km. Pinta-ala
124.2 km-, josta viljeltyä maata (1910) 3.171 ha.
Manttaalimäärä 131/2, talonsavuja 180,
torpan-savuja 55 ja muita savuja 321 (1907). 4.420 as.
(1914), joista ruotsinkielisiä 120; 562
ruokakuntaa. joista maanviljelys pääelinkeinona 265:llä
(1901). 454 hevosta, ’ 1.182 nautaa (1913).
Kansakouluja 6 (1915), joista 1 ruotsinkielinen.
Yhteiskoulu. Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Eläinlääkäri. — Teollisuuslaitoksia: Burudin saha:
Seinäjoen verkatehdas; Hakasen kangaskutomo;
Törnäväu mylly; Osuusmeijeri. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Turun arkkihiippak.,
Vaasan ylärovastik.; perust. kappeliksi Ilmajoen
emäseurakuntaan 1863 (keis. käskykirj. 10 p:ltä
helmik.), erotettu omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 28 p :ltä tammik. 1895 (ensimäinen khra
v :sta 1900). — Kirkko tiilestä, rak. 1862-63
entisestä (1827 rakennetusta) ruutimakasiinista.
3. Rautatieasema (II 1.) Vaasan radalla,
Oulun radan haarautumiskohdassa, Sydänmaan ja
Ylistaron asemien välillä, 74 km Vaasaan, 235 km
Ouluun, etäisyys Helsingistä 419 km. Asemalla
oli v. 1913 saapuvien matkustajain luku 34.083.
lähtevien 31,694; saapuvaa tavaraa sam. v.
14.262 ton. (suurimmat erät: puutavaroita 5.638
ton.. metalliteollisuuden tuotteita 1.188 ton., jau-

hoja ja ryynejä 1,048 ton.), lähtevää tavaraa
14.174 ton. (suurimmat erät: puutavaroita 8,931
ton., metalliteollisuuden tuotteita 1,233 ton., kau
roja 1,027 ton.). L. II-neri.

4. S : 11 rauta- ja r u u t i t e h t a a t sekä
maatila (ruots. Öster my ra). S: 11
rautatehtaan perusti silloiseen Ilmajoen pitäjän
Ala-Seinäjoen kylään (läh. nyk. S:n pitäjän kirkkoa)
179S saamansa lupakirjan nojalla, jossa
mainitaan kankirautapaja, nippuvasara, 2
naulavasaraa ja leikkaussakset, vaasalainen kauppias ja
raatimies Abraham Palander. V. 1804 hän sai
lisäksi toisen kaksiahjoisen kankirautapajan
perustamisluvan. Tehtaan, joka aluksi käytti
kotimaisia suo- ja järvimalmeja, mutta oli piak
koin pakotettu hankkimaan raaka-aineensa
maamme ulkopuolelta (etupäässä Ruotsin vuori
kaivoksista), taonta oli korkeimmillaan ollessaan
1840-luvulla vuosittain yli 1,500 kippuntaa
(valmistusarvo oli 1842 15,343 hopearuplaa), mutta
väheni sen jälkeen, kunnes tehdas 1878
kokonaan lakkautettiin. — Yllämainitun Falanderin
( joka 1808 aateloitiin nimellä Wasastjerna) poika
Gustaf Adolf Wasastjerna ryhtyi, lunastettuaan
1819 kanssaperillisiltään S: 11 tilan ja tehtaan.
1824 rakennuttamaan tilalle ruutitehdasta, joka
seur. v. sai privileginsä. Valtion kanssa tehdyn
sopimuksen mukaan valtio avusti sitä vuosittain
määrätyllä summalla (aluksi 5,000 ruplalla)
tehtaan sitoutuessa samalla hankkimaan valtiolle
sovitun määrän (aluksi 100.000 naulaa) ruutia
vuodessa. Uusi sitoumus hankinnasta tehtiin
Venäjän valtion kanssa 1841; samanlaisia
sitoumuksia uudistettiin sittemmin eri kertoja.
Valmistusarvo oli joinakuina vuosina 1840-luvulla
11. 40,000 ruplaa ja 1860-luvulla oli vuosivoitto
toisinaan 11. 40-50,000 mk. Tuotanto väheni
sitten vuosi vuodelta, kunnes tehdas 1890-luvulla
lakkautettiin. Mainittava on, että Saimaan
kanavan ja ensimäisten rautateittemme
rakennustöihin käytetty ruuti saatiin S:n tehtaasta. Vai
tion 1S27 tehtaan lähelle rakennuttama
ruuti-kellari on nyk. muodostettu S:n pitäjän kirkoksi.

S:n tehtaiden yhteydessä syntynyt maatila
kehittyi suurtilaksi ruutitehtaan perustajan
pojan, sittemmin maanviljelysneuvos Gustaf
August Wasastjernan aikana. Saatuaan tilan
haltuunsa 1849 hän lisäili sitä ostojen kautta,
niin että se lopulta käsitti verotaloja sekä S:n
että Peräseinäjoen pitäjissä yht. yli 4,000 ha ja
oli maamme ehdottomasti edistyneimpiä ja par
haiten hoidettuja tiloja. S. oli viimemainitun
Wasastjernan hallussa v:een 1865, jonka jälkeen
hän vielä hoiti sitä aluksi konkurssipesänsä ja
sitten poikansa Gustaf Albin Wasastjernan
puolesta, joka oli lunastanut sen.
Wasastjerna-suvulta tila joutui 1891 henkivakuutusyhtiö
Kalevalle, jonka hallussa se oli lyhyttä
väliaikaa lukuunottamatta v:een 1900. Vv. 1900-03
sen omisti eräs ruotsinmaalainen yhtiö, jonka
aikana osa tilasta myötiin. Jäljelle jäänyt o.sa
palstoitettiin 1903. Kartanon päärakennus
(v :lta 1806) ja siipirakennukset (v:lta 1834)
ovat Törnävä-nimisellä kantatilalla (4 km
etelään S :n asemalta); sen omistaa nyk. (1915)
hovioikeuden asessori K. Törnudd. Tilalla 011
vesimylly. Wasastjernain aikana oli tilalla myös
tiilitehdas, vesisaha ja oluttehdas (per. 1852).

.4. Es.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0540.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free