- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1035-1036

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seinäjakalä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1035

Seisahduslaituri—Seistan

1036

Esijäristys Pääjäristys Jälkijäristys

(S.H.) Seismogrammi Tyynenmeren rannikolla Kolumbiassa tammik. 31 p. 1U06 tapahtuneesta maanjäristyksestä, merkitty
Leipzigin seismologisella asemalla itserekisteröivälUt seismografilla. Numerot merkitsevät aikaa. Esijäristyksenä
ilmenevät järistysaallot ovat edenneet suoraa tietä läpi maan sisuksen, pääjäristys pitkin maankuorta.

ympäröiminä, tie lumoavalla laulullaan
houkuttelevat merenkulkijoita turmioon. Klassillisella
aikakaudella pystytettiin usein haudoille
marmoriset s., jotka lyyralla säestävät surulaulua.
Hellenistisen ajan hautapatsaissa taas on joskus
korkokuvia, joissa s. on kuvattu melkein
kokonaan ihmismuotoisiksi. Jo tämän ajan
kirjallisuudessa s. esiintyvät turmioon viettelevien
naisten vertauskuvina; vieläpä selitetään
tarujenkin s. hetairoiksi. Tämänsuuntainen käsitys on
päässyt valtaan uudemmankin runouden
kuvakielessä. O. E. T.

Seisahduslaituri, seisaussilta, s e
i-sontasilta, rautatieradan viereen
muodostettu tasainen, tav. myös kohotettu, maa-ala,
jonka viereen juna pysähtyy ottaakseen ja
pois-laskeakseen matkustajia. S :t tehdään joko puusta
tai maatäytteestä, jota radan puolelta rajoittaa
kivinen muuri, ja ovat joko matalia,
puolikorkeita t, korkeita, jolloin niiden pinta on
vaunu-sillan tasalla, ks. Rautatie. J. G-én.

Seisakhtheia
a’lch-J (kreik., < seiein [–pudistaa, akhthos = kuorma, rasitus), ..kuorman
poispudistaminen", ateenalaisen Solonin
toimeenpanema. kaikkien niiden velkasitoumusten
kumoaminen, joidenka vakuutena oli velallisen maa
tai hänen persoonansa. O. E. T.

Seisinki (ruots. sejsing), lyhyt nuora, jolla
aluksessa oleva purje, sitä kiinnitettäessä,
sidotaan esim. raakapuuhun tai puomiin, taikka
myös reivi-s., jolla reivattava osa purjeesta
sidotaan kiinni. F. W. L.

Seiskari (myös Seitskari ja Seis- 1.
Seitskaa rto: ruots. S e i t s k ä r), n. 4 km
pitkä, 1 km leveä merensaari Suomenlahden
itäosassa, n. 3 penink. Lavansaaresta itään ja 4 1/2
pe-nink. Koiviston kirkolta etelälounaaseen. S. 011
moreenisoran ja hiekan muodostama matalahko,
metsää kasvava saari, jonka huomattavimpana
luonnonominaisuutena mainittakoon valtavat
lontohiekkamuodostumat itä- ja
kaakkoisrannikolla. Lentohiekan siirtymisen pysähdyttämiseksi,
jottei se pääsisi pian jo uhkaamaan asutusta, on
viime vuosina kunnan ja valtion avustuksella
ryhdytty erikoisiin toimenpiteisiin. — S. muodostaa
läheisine, lännenpuolella sijaitseville
pikkusaarilleen (Kukkoui i, Kaassouri y. m.) oman kunnan
ja seurakunnan. 1. Kunta, Viipurin 1., Rannan
kihlak., Lavansaaren-Seiskarin nimismiesp.;
kirkolle Koiviston kirkolta 45 km. Pinta-ala 4 km2,
josta viljeltyä maata 137 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 73 ha). Manttaalimäärä 3,o-,
talon-savuja 99, torpansavuja 2. muita savuja 15 (1907).
881 as. (1914), 97 ruokakuntaa, joista k alas-

t u s pääelinkeinona 56 :11a, m e r e n k u 1 k u
26:11a (1901). 21 purjealusta (yht. 1.442 netto
rek.-ton.). 3 hevosta, 98 nautaa (1913). — 1
kansakoulu. — Muinaismuistoja: vanha, erittäin
mielenkiintoinen, kahdeksankulmainen puukirkko
rak. 1767 (luovutettu Seurasaaren ulkomuseoon
siirrettäväksi). — S:n saaren pohjoispäässä
loisto-majakka (venäläinen). — 2. S e u r a k u n t a.
Savonlinnan hiippak., Viipurin rovastik.;
muodostettiin oman saarnaajan hoitamaksi
itsenäiseksi seurakunnaksi keis. käskykirj. 22 p :ltii
ko-säk. 1896 (ensiraäinen saarnaaja v:sta 1897):
saarnaaja toimii samalla kansakoulunopettajana.

Kirkko puusta, rak. 1878. L. Ii nan.

Seisminen (kreik. seismo’s = järistys), maan
järistystä koskeva.

Seismiset viivat (kreik. seismo’s = järistys),
homoseistit, viivat, joilla on kartalla yhdistetty
ne paikat, missä jonkin maanjäristyksen
synnyttämä tärähdys tuntui samaan aikaan.

Seismografi (kreik. seismo’s = järistys, ja
graphein = piirtää) ks. Maanjäristys.

Seismogrammi (kreik. seismo’s = järistys, ja
graphein = piirtää) on itserekisteröivän
seismografin merkitsemä piirros, joka suorastaan
näyttää maanjäristysliikunnon ajan ja suuruuden
määrätyssä suunnassa. Lähellä havaintopaikkaa
tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttama s. on
muodoltaan yksinkertainen, mutta n. s.
kauko-järistysten s:t jakautuvat useihin osiin,
riippuen siitä, että itse järistysaalto etenee eri teitä,
osaksi pitkin maan kuorta, osaksi läpi sisuksen,
vrt. Maa, palsta 1423. P. E.

Seismologia (kreik. seismo’s = järistys, ja
logos - oppi), oppi maanjäristyksistä, ks. Maa
n-j ä r i s t y s.

Seismologinen asema (ks. Seismologia),
paikka, jossa seismografien avulla .tehdään
havaintoja maanjäristyksistä. Sellaisia on
nykyään useimmissa suurissa sivistysmaissa.

Seismometri = seismografi (ks. M a a n j ä r i
s-ty s).

Seisontasilta ks. Seisahduslaituri.

Seisova takila (ruots. stdcndc rigg), kaikki
aluksen takilaan kuuluvat kiinteät köydet, joko
ne sitten ovat hamppua tai rautaa, jotka pitävät
mastoja, tankoja, raakoja sekä muita pyöröpuita
ja takihun osia asemillaan. F. W. L.

Seistan (myös Sistan ja Scdzeslan, vanhan
ajan Sacastane ja Drangiana), vanha maakunta
Traanissa. Persian ja Afganistanin rajalla.
Hilmend-joen suun ympärillä, llamun-järven
tienoilla: n. 18,000 kni2, 200,000 as„ persialaisia ja
belutseja. S. on suurimmaksi osaksi aroa. vii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0542.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free