- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1037-1038

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seita ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1037

jelyskelpoista vain jokilaaksoissa. Oli ennen
tärkeä ja kukoistava maakunta, mutta ei koskaan
ole vaurastunut sen jälkeen kuin Tamerlan sen
perinpohjin hävitti. Englannin toimesta Persia
1872 luovutti S :sta suurimman osan, n. 11,000 km2,
Afganistanille. Kauttakulkumaana Persian ja
Intian välillä S:lla 011 suuri merkitys Englannin
Intian-vallalle.

Seita (lap. sieidde), puupatsas t. kivi. jolle
lappalaiset ovat omistaneet jumalallista
kunnioitusta ja palvelusta. Kivijumalia heillä on ollut
määrätyissä pyhissä paikoissa.
Tunturilappalai-silla oli ,.pyhät kivensä" vuorilla,
kalastaja-lappalaisilla vuonojen, jokien ja järvien
rannoilla. Ne olivat joko irtonaisia, veden kalvamia
kiviä, pienemmistä kivistä kokoonladottuja
kivikasoja tai kokonsa ja muotonsa puolesta
huomiota herättäviä kallioita. Muodoltaan ne
saattoivat toisinaan hiukan muistuttaa eläintä tai
ihmistä. Muutamin paikoin oli samassa
pyhäkössä useampia s.-kiviä, joiden ajateltiin
muodostavan perheen. Kivikuvien ympärillä oleva
alue oli aina jollakin tavoin merkitty, joskus
aitauksellakin ympäröity. Kivi jr. malansa mieltä
lappalaiset tiedustivat esim. koettamalla
liika-huttaa sitä; jos kivi liikahti, oli vastaus
myönteinen, jollei, niin kielteinen. Kivelle uhraamalla
toivottiin kalansaaliin tai metsänriistan
lisääntyvän, poro-onnen paranevan tai toivottiin
niiden ainakin pysyvän entisellään. On seikkoja,
jotka viittaavat siilien, että kivijumalien
palvonta on vainajain palveluksesta kehittynyt. —
Puiset s :t 1. puujumalat olivat joko
kiintonai-sia kantoja tai maahan pystytettyjä paaluja;
ne saattoivat myöskin toisinaan olla
ihmisen-näköisiksi muovailtuja. Niitä lienee yleensä
pystytetty vain tilapäisesti, ehkä etäämpänä
sijaitsevassa pyhäkössä asuvan haltian kuvaksi. —
rrt. Lappalaisten mytologia. [Uno
Holmberg, »Lappalaisten uskonto".] Fr. Ä.

Seitenoikia, lähes 3 km pitkä, mutkikas
(»seitsenmutkainen") koski, E m p,- 1. K i e h
i-män joessa (ks. t.) n. 6 km Hyrynsalmen
kirkolta etelään, koko joen vaarallisimpia ja
vaikeimmin laskettavia koskia; put.-kork. 15,8 m.
vesimäärä keskiveden aikaan 107 m3 sek:ssa,
22,541 hevosvoimaa (vastaavat luvut korkean
veden aikaan: 455 m3, 95,853 lievos-v.;
matalan veden aikaan: 38 m3, 8,005 lievos-v.).

L. H-nen.

Seiti ks. Turskat.

Seitsemän ihmettä ks. Maailman
seitsemän i h m e 11 ä.

Seitsemän kukkulan kaupunki (lat. vrbs
seplicollis), vanhastaan Kooman kaupungista
käytetty nimitys sen seitsemän tärkeimmän
kukkulan (Palatinus, Capitolinus, Quirinalis,
Vimina-lis, Esquilinus, Cælius, Aventinus) takia. ks.
Rooma 1, 3, K. J. H.

Seitsemän kuolemansyntiä ks. K u o 1
e-mansynnit.

Seitsemän kymen maa (myös ,,kymmenen
k. m.") on joskus vanhoissa ven. kronikoissa
tavattava nimitys Pohjanmaan pohjoiselle, isojen
jokien halkaisemalle osalle. K. G.

Seitsemän viisasta miestä, kreik.
perintä-kertomuksen mukaan seitsemän 7:nnen ja
6:n-nen vuosis. vaihteessa e. Kr. elänyttä
merkkimiestä, joiden katsottiin edustavan ajan parasta

1038

viisautta ja joille kullekin annettiin
tunnuslauseeksi joku viisas elämänsääntö. Tarina näkyy
muodostuneen jo 6:nnen vuosis. kuluessa.
Vanhimman säilyneen (Platonin Protagoraassa
olevan) luettelon mukaan s. v. m. olivat:
miletolai-nen Thales, mytileneläinen Pittakos,
prieneläi-nen Bias, ateenalainen Solon, lindolainen
Kleo-bulos, khenolainen Myson ja lakedaimonilainen
Khilon (Kheilon). Mysonin sijalla esiintyy
myöhemmin korintholainen Periandros; muutkin
nimet vaihtelevat jossakin määrin. S:n v:n 111:11
tunnuslauseista mainittakoon Solonin : „ei mitään
liikaa"; Pittakoksen: »vaikea 011 olla jalo";
Biaan: »virka ilmaisee mielien kunnon";
Khilo-nin: »tunne itsesi" tai »takuun vieressä 011
vaurio". Tunnuslauseetkin kerrotaan eri lähteissä
eri tavoin. O. E. T.

Seitsenkehys, mus., 011 sävel rakenne, johon
kuuluu 7 kehysmuotoista sikermää.
Kokoonpanoltaan se 011 kolmikehykseu (ks. • t.)
laajennus. S:n kolmesta sivusikermästä ovat
ensimäi-nen ja viimeinen keskenään yhtäläiset,
keskimäi-nen erilainen. Niiden lomissa kertautuu
pää-sikermä aina uudelleen (samanlaisena tahi
muunnettuna) : A B A C A B A. S :tä 011 etenkin
Schumann käyttänyt sarjasävellystensä väliosissa.
Sen vaikuttavaisuuteen tarvitaan erityisen
kaunis ja tuore melodiikka. Senvuoksi s. onkin
harvinainen sävellysmuoto. I. K.

Seitsenluku 011 monen kansan
mielikuvituksessa, uskonnossa ja ajanlaskussa ollut hyvin
merkityksellinen. Babylonialaisten ja
assyrialaisten ylimpiä jumalia oli 7 ja mahtavimpia
pahoja henkiä niinikään 7. Kiinalaiset uskoivat
ihmisellä olevan 7 aineellista sielua, kolmen
henkisen sielun rinnalla. Egyptiläiset palvelivat 7
kiertotähtijumalaa, viikko oli jaettu 7 päivään;
7 vuotta muodosti yhden jakson. Kreikkalaiset
tiesivät 7 viisasta ja 7 maailman ihmetyötä.
Juutalaisten palvelusmenoissa s. esiintyy Jahven
pyhittämällä merkkilukuna; pääsiäisjuhla,
lehtimajan- y. 111. juhlat kestivät 7 päivää,
sabbatti-vuosi oli 7 vuotta, riemuvuosi 49 (7x7) vuotta.
Jumala loi mailman, lepopäivä siihen luettuna.
7 :ssä päivässä. Myöskin kristittyyn kirkkoon on
s:n pyhyys jättänyt jälkiä: katolisen kirkon
sakramentteja 011 7. pyhän hengen lahjoja 7,
Isä-meidän rukouksia 7, 7 011 hyvettä, mutta myös 7
kuolemansyntiä; 7 taivasta, 7 helvettiä.
Johanneksen ilmestyksessä puhutaan 7 sinetillä
suljetusta kirjakääröstä ja karitsasta, jolla on 7
sarvea ja 7 silmää (Job. ilm. 5), 7 enkelistä, joilla on
7 pasuunaa, 7 kultaista maljaa ja 7 »viimeistä
vitsausta" (Joh. ilm. 8 ja 15), merestä
nousevasta pedosta 7 päineen (Joh. ilm. 13 ja 17)
j. n. e. — Kansanrunoissamme annetaan usein
s :n avulla mielikuvitukselle lentoa ja
kertomukselle vilkkautta (joskaan se ei ole yhtä suosittu
kuin 3). Esim. sotka muni 7 munaa ilman immen
polvelle (Kalevalan 1 :nen runo), ukko uunilla
sanoo Väinämöisestä vuotavan »verta 7 venettä"
(9:s runo), saman määrän kuin Pohjolan
häiden-pito-härästä (20 :s runo), Ilmarinen pyytää me
hiläiseltä mettä .,7 heinän päästä" 9 :s runo),
Lemminkäisen äiti tuottaa pojalleen voidetta 7
selän takaa (15 :s runo), saman matkan päähän
kuuluu pojan laulu (42 :s runo), Pohjolan tupa
oli 7 syltä leveä ja Pohjolan häitä varten
pantiin olutta ..7 humalan päästä" (20 :s 111110), Lem-

Seita—Seitsenluku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0543.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free