- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1041-1042

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seitsikko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1041

Seitsikko—Sekakielet

1042

1763). Mitään muutoksia ei tapahtunut, vaan
olot jäivät entiselleen: mutta Preussi oli
osoittanut tässä sodassa sellaista voimaa, että se nyt
täytyi tunnustaa suurvallaksi, vrt. Fredrik
II ja Preussi, [v. Ranke, „Der Ursprung des
Siebenjährigen Krieges"; M. Lehmann,
»Preus-sische und österreichische Akten zur
Vorge-schichte des Siebenjährigen Krieges" (74 :s nide
julkaisua „Publikationen aus den preussischen
Staatsarchiven"); Fredrik II, »Histoire de la
Guerre de sept ans"; A. Schäfer, „Geschiclite des
Siebenjährigen Krieges"; »Die Kriege Friedrichs
des Grossen", herausgegeben vom Grossen
Gene-ralstabe; Masslowski, »Der Siebenjährige Krieg
nach russischer Darstellung"; R. Waddington,
»La Guerre de sept ans").] K. O. L.

Seitsikko, mus., seitsenhenkinen soittokunta,
ks. Torviseitsikko.

Seitskari ks. Seiskari.

Seitskär ks. Seiskari.

Seivi ja S e i v i n lieittäymyssovinto
ks. Kainuu ja Gripenberg 1.

Seiväspuu ks. Puutavaralajit.

Seivästö (ruots. S t y r s u d cl), kylä Kuolema
järven pitäjässä merenrannikolla; harjoittaa
suurkalastusta. S:n kalastajain
avustus-s e u r a (liittyy paikallisosastona Suomenlahden
itäosan kalastajain avustusseuraan [ks. t..])
omistaa 2 pelastusasemaa, 4 venettä;
toimintavuotena 1913-14 pelastettu m. m. 8 ihmistä, 71
verkkoa (joiden arvo 715 mk.). — Ven.
loisto-majakka. L. H-nen.

Sejanus
ä’-J, Lucius Æ 1 i u s, synt. [-Vol-sinii’ssa n. 16 e. Kr» Rooman keisarin
Tibe-riuksen suosikki, henkivartiaväen päällikkö
(prce-fectus prcetorio). Nauttien Tiberiuksen rajatonta
luottamusta S. raivosi yksin hallitsijan
läheisim-piä omaisiakin vastaan raivatakseen itselleen
tietä valtaistuimelle. Myöskin Tiberiuksen oma
poika Drusus Cæsar (ks. t.) kuoli myrkystä
vaimonsa Livian ja S:n toimesta. S:n valta kohosi
korkeimmilleen, kun keisari v. 26 j. Kr. siirtyi
Roomasta Kampaniaan ja Capri’n saarelle. Mutta
Tiberius sai tietää S:n aikeet sekä toimitti
hänelle pikaisen lopun ja rankaisi kovasti hänen
kannattajiaan 31 j. Kr. [Fr. Abraham, »Tiberius
und Seianus" (1884).] K. J. II.

Sejm ks. Puola, palsta 1112.

Sejny, piirikunnankaupunki Länsi-Venäjällä,
Suvalki’n kuvernementissa, Mariha-joen varrella
26 km itään Suvalki’sta; 5,383 as. (1910). —
Roomal.-katolisen piispan istuin,
roomal.-katolinen hengellinen seminaari. — S:n tienoilla
taistelivat vaihtelevalla menestyksellä suurvaltain
sodan aikana kevättalvella 1915 von Eichhornin
johtamat saks. ja Sieversin komentamat ven.
joukot, kunnes vihdoin viimemainitut
peräytyivät.

Seka-asema ks. Maanjako, palsta 1458 ja
seur.

Seka-aviot, eri kirkkokuntaa tai eri
uskontoa olevien väliset avioliitot. Kun avioliitto
katolisessa kirkossa on sakramentti, ei katolinen
kirkko-oikeus hyväksy avioliittoa kastamattoman
kanssa, joten tällainen uskontojen eroavaisuus
(disparitas cultus) on n. s. erottava avioeste.
Katolisen avioliitto toiseen kristilliseen
tunnustukseen kuuluvan kanssa edellyttää oikeastaan
erivapautusta. Siitä, mihin tunnustukseen s:ssa

syntyvät lapset ovat kastettavat, y. m.
sellaisista seikoista on katolisella kirkolla omia
määräyksiään, joita eri maiden lainsäädäntö on eri
tavoin rajoittanut ja kumonnut.
Evankelisluterilaista uskoa ja kreikkalais-katolista uskoa
tunnustavan välisessä avioliitossa syntyneet
lapset ovat Suomen lain mukaan kastettavat isän
uskoon.

Sekainfektsioni, infektsioni (ks. t.), jossa
useampi mikro-organismilaji on osallisena tautia
synnyttämässä. Niinpä esim. kurkkumädässä voi
taudin ankara luonne riippua siitä, että
kurkku-mätäbasillien lisäksi jokin streptokokki on
päässyt taudin rasittamissa kudoksissa kehittymään ;
niinikään saattaa keuhkotaudissa myöskin jokin
kokkilaji saada jalansijaa tuberkelibasillin
rinnalla. M. O-B.

Sekajuna ks. J u n a.

Sekakaasu, d o w s o n-k a a s u, pääasiallisesti
kaasumoottoreissa käytetty kaasulajf, jota
valmistetaan johtamalla vuorotellen vesihöyryä ja
ilmaa hehkuvien hiilien yli. Sisältää vetyä
n. 15 tilavuus-%, hiilimonoksidia 30 %, typpeä
50 % ja hiilidioksidia 5 %. Kuutiometrin
polttoarvo on n. 1,300 kilogrammakaloria. S. S.

Sekakielet. Kaikki kielet ovat »sekakieliä"
siinä merkityksessä, että jokainen kieli on
»lainaamisen" 1. »kielensekaannuksen" kautta
toisista, enemmän tai vähemmän poikkeavista
kielistä omistanut kielivarastoa, ks. Lainat.
»Kielensekaannuksen" laadussa saattaa olla
monta astetta: 1) lainatun kielivarastou
runsauteen katsoen, 2) siihen tarkkuuteen katsoen,
jolla lainat noudattavat alkulähdettä (ne ovat
yleensä mukautuneet lainanottavan kielen omien
äänne- ja muiden olojen mukaan, mutta saattavat
eräissä tapauksissa, erittäin kielensekaannuksen
ollessa runsaan, pitää sangen tarkasti yhtä
lai-nanantavan kielen ominaisuuksien kanssa), sekä
3) siihen kielenelämän alaan katsoen, jolta
laina-varasto on (ne saattavat olla sanoja: ..laina
sanoja", äänneasun alalle kuuluvaa ainesta:
äänteitä ja äännejärjestelmää, muotojär jestelmän
aineksia tai myös »merkitys"- 1. »käännöslainoja",
s. o. kuulua n. s. »sisäisen kielimuodon" alalle,
ks. t.). Kaikista harvinaisinta on joka
tapauksessa niiden ainesten lainaaminen, jotka
kuuluvat kielen muotojärjestelmään; saattaa tapahtua,
että suurin osa kielen sanavarastoa on
lainatavaraa, että äännejärjestelmä on vieraan
vaikutuksen läpitunkema, että edelleen
merkitys-puoli on saanut voimakkaita vaikutuksia
vieraasta kielestä, mutta että siitä huolimatta
kielen muotorakenne, joka on ikäänkuin kielen
luurankona, on säilyttänyt tunnusmerkillisen
luonteensa (esim. englannin tai liivin kieli).
Tälläkään asteella olevaa kieltä ei näytä olevan syytä,
niinkuin useat tutkijat tekevät, katsoa
sekakie-leksi sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä
täten ei olisi mahdollista osoittaa mitään rajaa
s:n ja ei-s:n välillä; aivan ilman epäilystä on
— juuri muotorakenteensa ja historiallisen
kehityksensä perustalla — esim. englannin kieli
katsottava germaanilaiseksi kieleksi
(huolimatta sen erittäin runsaasta romaanilaisesta
kielivarastosta), samoin liivin kieli
suomalaisugrilaiseksi. vieläpä nimenomaan
itämerensuomalaiseksi kieleksi (vaikka se on ollut suunnattoman
lättiläisen vaikutuksen alaisena). Mutta koska

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free