- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1043-1044

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seitsikko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1043

kuitenkin muotorakenteeseenkin kuuluvain asiain
lainaamista on tapahtunut, niin on teoreettisesti
mahdollista, että muotorakenteen lainaaminen
jatkuu aina sille asteelle, että muotojärjestelmä
jo puoleksi tai olennaiseksi osaksi on
muuttanut alkuperäisen luonteensa ja saanut vieraan
leiman. Jos kerran muotorakenne on
kielisukulaisuuden ratkaisevin todistin, niin siis
mainitulle asteelle ehtinyttä kieltä olisi sanottava
seka-kieleksi sanan varsinaisessa merkityksessä; s:n
periaatteellista mahdollisuutta siis ei saattane
kieltää, niinkuin monesti 011 tehty. Vaikeampi
on osoittaa s:stä varmoja tosiasiallisia
esimerkkejä. jotka selvästi eroisivat sellaisista
runsaasti vierasta ainesta sisältävistä kielistä, joilla
kuitenkin 011 varma ominaisleimansa.
Todennäköisesti ovat tämmöisiksi esimerkeiksi
katsottavat Taka-Intian yksitavuiset kielet, jotka
osoittavat ihmeellistä yhtäläisyyttä aivan toista
rakennetta olevien Etu-Intian khervari- eli
kolari-kielten kanssa; huomattava on, että s:n
syntyminen onkin erikoisesti mahdollinen juuri
yksi-tavuisuusasteella, missä varsinaisesti n. s.
ulkonaista kielimuotoa puuttuu. S :inä pidettävät ovat
myös eri lajit n. s. kreolin kieltä, jotka ovat
syntyneet romaanilaisten kielten (etenkin portugalin)
tai myös hollannin tai englannin ja aasialaisten,
afrikkalaisten tai ameriikkalaisten alkuasukasten
kielen sekoituksesta. Omituisen lajin s:iä
jota viimeksimainitut kielet lähenevät —
muodostavat sellaiset, jotka eri kieltä puhuvien
kesken ovat syntyneet keskinäisen ymmärtämisen
välttämättömyydestä, ja joita käytetään
välitys-kielinä mutta eivät ole minkään varsinaisen
kieliyhteisön omaisuutena, esim. pidgin- 1.
pigeon-englanti Itä-Aasiassa, joka on sekoitusta
englannin sekä kiinan ja muista aasialaisista
kielistä (ks. t.), ,,ehinook-kauppakieli" Oregonissa
j. n. e. [Kirjallisuutta: ks. Lainat; vrt.
lisäksi: H. Sehuchardt, ..Kreolische Studion"
I-IX (1882-91) ; Setälä, „Zur frage naeh der
verwandtsch. der finn.-ugr. u. samojed. sprachen"
(siv. 6-18).J E. N. S.

Sekakuoro 011 laulukunta, johon kuuluu sekä
nais- että mieslaulajia. Kumpaisetkin
ryhmittyvät 2 ääneen : sopraanot ja altot, tenorit ja
bassot (ks. n.). Paitsi 4-äänistä s.-laulua tavataan
myös 5-äänistä (16:nnella vuosis. eniten käytetty
muoto) ja 6-äänistä, harvoin 3-äänistä. Jos
äänten lukumäärä 011 8 tahi sitäkin suurempi,
muuttuu esitys tav. kaksikuoroiseksi.
S.-kirjallisuuteen kuuluu runsaat määrät mitä arvokkaimpia
sävelteoksia. I. K.

Sekalaji ks. Sekasikiö.

Sekalanta ks. K o m p o s t i.

Sekaluku, kokonaisluvun ja murtoluvun
summa. Esim. 3-(-4/5, merkitään 3 4/5 ja
lausutaan : kolme kokonaista ja neljä viidennestä
(viidettä osaa).

• Sekamarjat ks. Tutti frutti.

Sekametsä, metsä, jonka muodostaa kaksi tai
useampia puulajeja, vastakohtana puhtaalle
metsälle, jonka muodostaa ainoastaan yksi
puulaji. Luonnonmetsät, jotka ovat säilyneet
ihmiskäden koskematta, ovat karulla maaperällä ja
ankarassa ilmastossa miltei poikkeuksetta
puhtaita metsiä; mitä suotuisammat sitävastoin
ilmasto- ja maaperäsuhteet ovat metsänkasvulle.
sitä vallitsevammat ja myös lajirikkaammat

1044

ovat s:t. Tyypillisimpiä s:iä ovat kuuman
ilmanalan sadeseutujen metsät, n. s. aarniometsät,
joissa vähäisellä alalla voidaan tavata satojakin
eri puulajeja (vrt. Metsä sekä liitekuva
Metsä ja metsätalous TI). Meidän
maassamme. kuten yleensäkin pohjoisessa, ovat
puhtaat metsät ennen olleet vallitsevina, mutta
sen-jälkeen kuin ihmiskäsi on sekaantunut luonnon
talouteen, ovat metsät vähitellen muuttuneet
s:iksi, niin että täysin puhtaita metsiä 011 enää
pääasiallisesti vain kaikkein karuimmilla
kasvupaikoilla. Alkuperäisesti s:iä ovat meillä
luultavasti ainoastaan lihavimpien lehtomaiden metsät.

Metsätaloudessa suosittiin ennen enimmäkseen
puhtaita metsiä, kunnes mielipiteet 1880-luvulla.
etupäässä saks. metsänhoitomiehen K. Gayerin
julkaiseman teoksen ,.Der gemischte Wald"
vaikutuksesta, alkoivat kääntyä s:ien puolelle.
Niitä pidettiin luonnonmukaisempina kuin
puhtaita metsiä ja väitettiin, että ne tuottavat
suuremman puumäärän ja monipuolisempaa sekä
teknillisesti arvokkaampaa tavaraa, että ne
säilyvät paremmin sieni-, hyönteis-, kulo- y. m.
vahingoilta, että ne ovat taloudellisesti
varmempia j. n. e. Myöhemmin 011 tultu huomaamaan,
että s:ien etuja on melkoisesti liioiteltu ja että
s:illä on huomattavat varjopuolensakin, mutta
vhä edelleenkin niillä 011 paljon puoltajia.
Ollakseen tuottava s:n-kasvatus vaatii hyvää
maaperää ja huolellista sekä taitavaa hoitoa.
Meillä, missä metsämaa suurimmaksi osaksi on
karua ja metsätalous vielä ekstensiivistä, ei s: 11
-kasvatuksella sentähden ole suuria edellytyksiä.
S:ia 011 maassamme kuitenkin enemmän kuin
puhtaita metsiä. Yleisin s.-muoto meillä on
männyn, kuusen, koivun ja harmaan lepän
muodostama; varsinkin hakamaiden metsät ovat
juuri tällaisia s:iä. Miltei kaikkialla ne ovat
huonosti hoidettuja ja tuottavat siitä syystä
hyvin vähän. Verraten yleinen on kuusen ja
koivun s., joka on edullisempi kuin puhdas
koivumetsä. ja vielä yleisempi männyn ja
kuusen s., joka, männyn ollessa pääpuulajina ja
kuusen alikasvuna, hyvällä maaperällä tuottaa
parempaa mäntypuuta ja suuremman puumäärän
kuin puhdas männikkö. Hyviä tuloksia näyttää
antavan myöskin sellainen lehtikuusen ja
kuusen s., jossa lehtikuusi on pääpuulajina ja kuusi
alikasvuna. Seuduilla, missä kulovalkea,
hyönteiset tai joku muu vaara erikoisesti uhkaa metsää,
voidaan tätä vaaraa vähentää sekoittamalla
metsään vaaralle vähemmän altista puulajia.
Pientilallisille, joiden tulee saada useinkin sangen
vähäisestä metsästään kaikenlaatuista
tarvepuuta. ovat s:t sopivampia kuin puhtaat metsät.
[A. K. Cajander, ..Onko metsää kasvatettava
sekametsänä?" (Metsätaloudell. aikakausk. 1914).]

L. I-o.

Sekamielisyys vastaa sellaisia
mielisairaus-tiloja, jotka psykiatriassa tunnetaan a m e
11-t i a n ja deliriumin nimellä (ks. n.).

(E. Th-n.)

Sekamuoto ks. Sekasikiö.

Sekantti (lat. secä’re = leikata) 1.
leikkaaja, suora viiva, joka leikkaa käyrää viivaa
kahdessa tai useammassa pisteessä. Kahden
sellaisen pisteen välistä janaa sanotaan j ä
n-teeksi. Trigonometriassa sanotaan cosinin
inverssiarvoa s:ksi.

Sekakuoro—Sekantti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0546.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free