- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1045-1046

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sekarehu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1045

Sekasikiö

1046

Sekareliu, korsivilja- ja palkokasveja sekaisin
viljelemällä saatu rehu, jota ruokitaan eläimille
joko vihantana tai heinäksi kuivattuna.
Yleisimmin käytetään sekoituksessa kauraa ja
hernettä tai vikkeliä tai molempia viimeksi
maini-tuita (herne- ja vikkerikaura, juhannusruis,
y. m.). Ohraakin käytetään joskus kauran ohella.
Sitä pidetään karkeiden vihneidensä vuoksi
kuitenkin jonkun verran sopimattomana. Saia
voidaan edullisesti viljellä siemenen verraten
korkean hinnan vuoksi ainoastaan hyvässä
muok-kauskunnossa ja kasvuvoimassa olevalla maalla,
josta saadaan tarpeeksi runsas sato. Sopivissa
oloissa voi sitä viljellä kesannossa (puolikesanto)
ja vähentää näin kesannoimiskustannuksia. S.
sisältää suhteellisen paljon proteiiniaineita ja on
sen vuoksi arvokasta rehua kotieläimille. Missä
lypsykarjaa ruokitaan kesälläkin navetassa, siellä
on s:ii viljelys aivan välttämätön. J. F. S.

Sekarodut ikmiskunnass a. kahden t.
useamman ihmisrodun sekoituksesta syntyneet
ihmisryhmät, kansat t. suuremmat kansaryhmät.
Siihen katsoen, ettei yhtenäistä, selvää
rotu-jaoitelmaa ole voitu laatia (vrt. I h m i n e n) ja
ettei vielä paljoakaan varmaa tiedetä rotujen
alkuperästä, iästä ja. suhteesta toisiinsa, jää
enemmän t. vähemmän epäselväksi mitä kansoja
t. kansaryhmiä todellisuudessa 011 pidettävä
aikojen kuluessa jo vakiintuneiden rotujen
sekoituksesta syntyneinä. S. nimityksellä tarkoitetaan
sen vuoksi tavallisessa puheessa nykyisten
varsinaisten päärotujen (etenkin eri väristen)
sekaannuksesta syntyneitä t. syntyviä isompia t.
pienempiä ihmisryhmiä. Tällaisia sekamuotoja on
epäilemättä syntynyt kaikkialla, missä eri rodut
ovat joutuneet toistensa kanssa kosketuksiin,
ristisiitos on nim. osoittautunut mahdolliseksi
kaikkien ihmisrotujen välillä, ja syntyneet
sekasikiöt ovat lisääntymiskykyisiä. Lukumäärältään
huomattavimmat ovat valko ihoisten ja intiaanien
sekoituksesta syntyneet mestitsit (ks. t.) ja
valko ihoisten ja neekerien sekarotu, mulatit
(ks. t.). Valko ihoisten ja mulattien jälkeläiset
ovat terzeroneja, intiaanien ja neekerien
chinoja (Perüssa), neekerien ja mulattien
s a m b o j a, eurooppalaisten ja erinäisten aas.
kansojen euraasialaisia j. n. e.;
nimitykset vaihtelevat hyvin eri seuduissa. — S:n
ruumiillisista ja henkisistä ominaisuuksista ei
tietysti voi mitään yleistä sanoa. Usein esitetty
väite, että s:ssa erikoisesti yhdistyisivät
kanta-rotujen huonot ominaisuudet, ei sellaisenaan
pitäne paikkaansa. Nykyaikainen mendelistinen
perinnöllisyystutkimus on tosin ihmisrotuihin
nähden . vielä alussaan, mutta Mendelin
periy-tymissäännön paikkansapitäväisyys on kuitenkin
jo lukuisissa tapauksissa voitu todeta (vrt.
Perinnöllisyys). Ruumiillisiin
ominaisuuksiin nähden on näissä tutkimuksissa m. m. luultu
huomatun, että domineeraavat, vallitsevat
ominaisuudet ovat katsottavat ihmissuvun kehityksessä
alkuperäisemmiksi, vanhemmiksi, ja tämän
mukaisesti 011 väitetty, että ruskeaihoinen.
kihara- (villa-) tukkainen ihminen olisi
jonkinlainen ihmisen perustyyppi, (ks. muuten I h m
i-n e n.) — vrt. Perinnöllisyys,
Ristisiitos, Rotu ja Sekasikiö. (I. V-s.)

Sekasiitos = r i s t i siitos (ks. t.).

Sekasikiö 1. sekamuoto, bastardi,

h y b r i d i, ristisiitoksen tuloksena syntynyt
eliö. Sen mukaan, minkälaisiin eri
systemaattisiin ryhmiin s:n vanhempien katsotaan
kuuluvan, puhutaan sekalajista, sekarodusta,
sekamuunnoksesta j. n. e. S:iden
syntymisen mahdollisuudesta ks. Ristisiitos ja
Siitos. Vanhempien ominaisuuksien
esiintymistä s:issä ja näiden jälkeläisissä (etenkin
saman lajin rotujen t. muiden alaryhmäin
välisiin sekamuotoihin nähden) on etupäässä
mendelistinen tutkimus selvittänyt (ks.
Perinnöllisyys). Selvien lajien välisiä s:itä on
toistaiseksi tässä suhteessa tutkittu vähemmän.
Jatkuvia tutkimuksia vaikeuttaa suuresti se, että
laji-s:iden keskinäinen hedelmällisyys on yleensä
hyvin vähäinen, useimmiten nähtävästi kokonaan
puuttuva (tämän syistä ks. Siitos). Yleisempi
on hedelmällisyys s:ii ja kantalajien välillä.
Ulkopuolisiin ominaisuuksiin nähden laji-s:t yleensä
näyttävät olevan vanhempiensa keskivälillä, s. o.
näyttävät perivän jotenkin yhtä paljon
kummaltakin vanhemmalta. — Sen lisäksi, mitä s:istä
on esitetty artikkeleissa Perinnöllisyys,
Ristisiitos ja Siitos (ks. n.),
mainittakoon tässä vain esimerkkejä selvien lajien
välisistä s:istä.

Eläimet. Selkärangattomien keskuudessa
iuonnossa syntyneet s :t näyttävät olevan hyvin
harvinaisia. Kokeellisesti niitä sensijaan kyllä
on saatu aikaan, useasti esim. piikkinahkaisten,
m. m. eri merisiililajien, vieläpä merisiilien ja
meritähtienkin kesken, joskaan toukkia ei ole
voitu kehittää täysikasvuisiksi saakka. Samoin
on kokeellisesti saatu syntymään s:itä eräiden
nilviäislajien välillä, ja arvellaan niitä voivan
esiintyä luonnossakin. Niveljalkaisten
keskuudessa on luultu huomatun m. m. eräiden
Cyclops-äyriäisten välisiä s:itä, mutta kokeellisesti ei
tätä liene vielä todettu. Hyönteis-s: itä
tunnetaan luonnosta m. m. kahden verkkosiipisen
välillä; Ameriikassa näyttää niitä samoin
esiintyvän kahden heinäsirkkalajin välillä ja
Egyptissä luullaan tavallisen mehiläisen ja erään
toisen mehiläislajin risteytyvän. Parittelua eri
lajien välillä 011 luonnossa lisäksi huomattu m. m.
kovakuoriaisten ja sudenkorentojen keskuudessa,
mutta aivan varmoja s:itä ei toistaiseksi
tunneta. Perhoslajien s:itä sensijaan tunnetaan
runsaasti, ainakin yli 100, useimmat kyllä
kokeellisesti aikaansaatuja (meillä II. Federley).
Yleisemmin näyttää s:itä esiintyvän
selkärankaisten joukossa. Lukuisista, etenkin
kokeellisesti aikaansaaduista kala-s:istä mainittakoon
esim. taimenXnieriä (koiras tässä ja. seuraavassa
mainittu ensiksi), purolohi x nieriä, purolohix
merilohi (s:n munat kehittyivät
puhdassiitok-sessakin), kultakala x karppi, karppi X suutari,
kiiskixaliven (molempiin suuntiin; tavattu myös
luonnossa). Sammakkoeläinten keskuudessa on
s:itä saatu kehittymään m. m. kahden
Rana-lajin välillä. Matelijoista tunnetaan
Laccrta-s:itä. Lintujen joukosta tunnetaan runsaasti
s:itä, etenkin sorsa- ja kanalintujen ryhmistä.
Lintu-s :istä mainittakoon: tavixtelkkä (isää
muistuttava), isojoutsenx harmaa hanhi
(etupäässä äitiä muistuttava), kana (kukko)
xkalkkuna. riikinkukkoX helmikana, helmikana xkana
(molempiin suuntiin), riikinkukkoxkana,
koti-kukko X fasaani, fasaani Xteiri, teirix metso

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0547.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free