- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1047-1048

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sekarehu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1017

Sekatartunta—Sekki

1048

(korpinietso; ks. t.), leiri x riekko (riekkoteiri,
ks. R i e k k o m e t s o), metsoX riekko
(riekko-metso, ks. t.). metsäpvyxriekko (riekkopyy, ks.
R i e k k o r» e t s o), teirix metsä pyy (pyyteiri, ei
varmasti meillä tavattu), teirixkana (s:iden
väitetään olevan keskenään hedelmällisiä) ;
vanhempien tietojen mukaan olisi ankan ja
kanankin ristisiitos onnistunut, ja muuten ankkaa
muistuttavalla s:llä oli ollut kanan jalat (tieto
kaivannee tarkistusta). Nisäkkäiden joukosta
tunnetaan lukuisia laji-s:itä, ei kuitenkaan
läheskään kaikista ryhmistä, esimerkkejä: aasix
seebra (ja päinvastoin), hevonen x aasi
(muuli-aasi, ks. t.) ja aasix hevonen (muuli, ks. t.;
poikkeaa huomattavasti muuliaasista), seebrax
hevonen (ja päinvastoin), myös hevosen ja aasix
seeb-ran ristisiitos on onnistunut (tritogeninen s.),
kameli x dromedari (1- ja 2-kyttyräisiä poikasia),
gemssi x vuohi, vuohi x lammas, jänis x kani ini
(ja päinvastoin, s:iden, leporidien väitetään
olevan lisääntymiskykyisiä keskenään), tavallinen
jänis Xrusakkojänis (myös luonnossa)’, jääkarhu
Xmaakarhu (muistuttaa molempia): koiran
ristisiitoksessa suden, sakaalin ja ketun kanssa
syntyneet s:t ovat lisääntymiskykyisiä, mutta
mainitut villieläimet lienevät kaikki koirarotujen
esivanhempiin luettavia, joten ei ole
kysymyksessä varsinainen eri lajien välinen ristisiitos;
leijonaxtükeri (m. m. Hagenbeckin eläintarhassa,
vanhempiaan suurempia, ominaisuuksiltaan
molempia muistuttavia) ; myös useiden apinalajien
s : itä tunnetaan eläintarhoista. [Przibram,
»Expe-rimental-Zoologie. Phylogenese" (1910).] I.V-s.

Kasvit. Ristisiitos on kasveilla
vapaassakin luonnossa verraten yleinen ilmiö ja saadaan
monessa suvussa kokeellisesti helposti aikaan.
Varsinkin suvut Salix (meilläkin hyvin usein),
Dianthus, Viola, Uieracium y. m. ovat
tunnettuja niissä yleisistä s:istä. Eri sukujen kesken
s :t ovat harvinaisia. Kuitenkin tunnetaan esim.
s:itä Silén e X Ly ch nia, TriticumxElymtis,
Triti-cumxSecale. Triticum X Ægilops, samoin
muutamista kämmekkäissuvuista. Eri heimojen kesken
ei s:itä ole huomattu. Toiset s:istä ovat
siitokseen kyvyttömiä, toiset kykeneviä, jopa voivat
eräät risteytyä toisten vieraiden s:iden kanssa,
joten syntyy monenkertaisia s :itä (pajuilla
keinotekoisesti 6:stakin kantalajista). Sanikkaisilla,
sammalilla ja levillä tavataan joskus s:itä.
Luonnontieteellisen • alueemme putkilokasvistosta
tunnetaan noin 150 s:ötä. — Ymppäy
«sekasikiö fPfropfhybrid) on s:ötä muistuttava,
kahden eri kasvilajin kasvullinen yhdistys, joka
eräillä kasveilla joskus sattumalta syntyy
ymp-pävshaavassa. Tunnettu esimerkki on Cytisus
Adami. Osa kasvista helposti palautuu milloin
toiseksi milloin toiseksi kantalajeista. Mikään
todellinen s. se ei ole. Seikkaa ei ole vielä
täydellisesti voitu ymmärtää, mutta voidaan jo
useissa tapauksissa parhaiten selittää
otaksumalla, että kasvit ovat ymppäys-s :ssä aivan kuin
sisäkkäin, synnyttäen yhteisesti molempien
välimuodon. joka ulkonaisesti muistuttaa s:ötä ja
jolla toisinaan sattumalta joku elin, jonka
syntymiseen vain toinen kantakasveista antaa
soluja, kuuluukin vain toiselle lajille. Siemenestä
kasvaa vain toinen kantalajeista. (K. L.)

Sekatartunta ks. Sekainfektsioni.

Sekavilja ks. S e k u 1 i.

Sekeli 1. sikli (liepr. seqel), paino ja raha.
Täyspainoinen s. sisälsi 20 geraa ja 50 s.
muodostivat miinen (Hes. 45i2). Tämä s. on laskettu
16,s? g:ksi, jotavastoin tavallinen hopea-s. painoi
vain 14,55 g. Paitsi 1 s:n oli myös */a ja s:n
rahoja (1 Moos. 2 422, 1 Sam. 98). 2 Sam. 142,i
mainittu »kuninkaallinen s." on babyl. paino ja
vastannee täyspainoista s:iä; samoin 2 Moos. 30l3
mainittu ,.pyhä s." 3,000 s:iä muodosti talentin
(2 Moos. 3805 seur.). S. vastannee 11. 3 Smk:aa.

A. F. P-o.

Sekhmet (egypt., = »mahtava"), Memfiksessä
palveltu leijonanpäinen sodan jumalatar. K.T-t.

Sekki (ransk. cheque), osoitus, maksuosoitus,
etenkin pankkiosoitus. Useimmissa sivistysmaissa
on annettu erityisiä s.-lakeja, jotka keskenään
ovat suuresti eriäviä. Niiden mukaan s- eroaa
tavallisesta maksuosoituksesta paitsi siinä, että
s:lle 011 annettu vekselioikeutta lähentelevä voima,
tavallisesti ehdolla, että s. ennen lyhyen
juoksuajan päättymistä esitetään lunastettavaksi,
jolloin s: 11 saajalla on s:n antajaa vastaan
vekseli-velkojan oikeutta muistuttava ankara s.-oikeus.
toisinaan siinäkin, että s:ii voi kirjoittaa
ainoastaan rahalaitoksen lunastettavaksi (varsinainen
pankkiosoitus 1. -sekki), toisinaan sillä
lisämäii-räyksellä, että on säädetty rangaistus, jos s:n
antaja trasseeraa s:llä, vaikka hänellä sillä haa
vaa ei ole käytettävissä varoja siellä, missä
s-011 maksettavaksi kirjoitettu, sekä monessa muussa
suhteessa. S. saattaa olla maksettava käteisellä
esittäjälle, tai on sen määrästä ainoastaan hyvi
tettävä hänen tiliään siinä laitoksessa, jossa se
esitetään. Viimemainitussa tapauksessa ei s:iä
toisinaan voi siirtää muuta kuin kerran toiselle
rahalaitokselle, jonka perittäväksi se jätetään.
Englannissa hyvitetään aina tiliä s:stä, jonka
poikki vinoon etupuolella on vedetty kaksi
yhdensuuntaista viivaa ja niiden väliin kirjoitettu
joko pelkästään sanat: and Company t. & Co.
jolloin mikä rahalaitos hyvänsä voi periä rahat, tai
pankin nimi ynnä samat sanat, jolloin s:stä
hyvitetään ainoastaan tuon pankin tiliä. Käytäntö
on sallinut peruuttaa hyvitysmääräyksen s:iin
kirjoitetulla ja allekirjoitetulla
maksumääräyksellä, josta on ollut seurauksena monilukuisia
kirjevarkauksia ja väärennyksiä. Saksan valta
kunnanpankin valkoiset s :t sisältävät
maksumääräyksen. punaiset hyvitysmääräyksen, mutta
merkinnällä nnr zur Verrechnung (ainoastaan
hyvitettäväksi) voi edellisenkin muuttaa tilillä
hyvitettäväksi. — Meidän lakimme ei tee mitään
eroa pankkiosoituksen ja muun m a k s 11 o s o
i-t uksen välillä. S:n voi meillä siirtää kuinka
monta kertaa tahansa, mutta jos esittäjä ei saa
maksua assignataarilta, ei hänellä s:n nojalla ole
takautumisoikeutta muihin kuin osoituksen
antajaan (Ulosottolain voimaanpanoasetuksen 14§).
Eri asia on sitten, onko viimeisellä
siirronsaajalla siirron perusteena olevan oikeussuhteen
nojalla oikeus pitäytyä edeltäjäänsä. Juoksuaikaa
ei ole määrätty eikä rajoitettu, joten täytyy
katsoa s:n vanhenevan vasta tavallisen
vanhentumisajan. 10 vuoden, kuluttua. S:n käsitteeseen
yleensä kuuluu, että se on kirjoitettava
esitettäessä lunastettavaksi, mutta meillä ei tässäkään
suhteessa ole nimenomaista määräystä. Jos s:iä
ei lunasteta, juoksee sille kuuden prosentin korko,
paitsi jos osoituskirjan saaja on syypää siihen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0548.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free