- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1049-1050

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sekkikuitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1049

Sekkikuitti—Sekstantti

1050

,,ettei maksu ole oikeassa ajassa tapahtunut", esim.
esittämällä juoksevan s:ii niin myöhään, että
antajan tili on väliajalla ehtinyt tyhjentyä. S. on
meillä selvä luoton, ei maksun väline, kuten se
saattaa olla siellä, missä sillä on ankara
§.-voima, joten s:n antaja tai siirtäjä vapautuu
vastuusta vasta kun esittäjä on siitä saanut
maksun. Saatavan kuittaaminen s:n nojalla on
niinmuodoin ennenaikaista, vrt. Pankki. El. K.

Sekkikuitti, painetusta kuittilomakekirjasta
irtirevittävä kuitti, jonka kanta jää
kuitinanta-jalle.

Sekoituskone ks. L a a s t i n s e k o i t u s k o n e.

Sekoituslasku ks. A 1 1 i g a t s i o n i 1 a s k u.

Sekoitusviljelys, maan viljeleminen
sekoittamalla siihen toisia maalajeja tarkoituksella
parantaa sen fysikaalisia ja kemiallisia
ominaisuuksia. Nimitystä käytetään erityisesti
merkitsemään suon viljelemistä polttamatta, mutta
sekoittamalla siihen savea tai hiekkaa maan
parannusaineeksi. J. F. S.

Sekovarsi (tliallus), kasvullinen osa niillä
kasveilla, joilla ei voida kasvitieteellisesti
erottaa 3 :ea morfologista pääelintä: vartta, lehtiä
ja juuria. S. on levillä, sienillä, jäkälillä ja
eräillä maksasammalilla. Sammalien itiöpolvi ja
sanikkaisten suvullinen polvi ovat samaten aina
s:n muodostamat. Alempienkin kasvien (levien)
joukossa on jo muotoja, joilla voi puhua
varresta, lehdistä j. n. e. Samaten on korkeampia
kasveja, joilla surkastumisilmiönä on s. K. L.

Sekovartiset (Tliallophyta), kasvit, joilla on
sekovarsi. vrt. C o r m o p h y t a. K. L.

Sekreetti (lat. sëcr&tus < sëce’rnere - erottaa),
salainen; salainen sinetti; ruhtinaan
yksityis-sinetti; lääJcet., erite (esim. mahaneste).

Sekreetti-deputatsioni (ks. Sekreetti),
Ruotsissa vapaudenajalla esiintynyt
valtiopäivä-valiokunta, asetettu ensi kerran 1723, jäseniä 30.
Aluksi s:n asiana oli tarkastaa kaikki
neu-vosto- ja kabinettipöytäkirjat, ulkopolitiikkaa
koskevat yhdessä sekreettivaliokunnan kanssa,
sittemmin sen tehtäväksi tuli käsitellä
virkanimitysasioita, m. m. virkaliakemuksia ja
-valituksia. K. W. R.

Sekreettivaliokunta (ks. Sekreetti) 1.
salainen valiokunta, tärkeimpiä, salaisina
pidetyitä asioita käsittelevä
valtiopäivävalio-kunta Ruotsissa aikaisempina aikoina. S. oli
alkuisin jo 1600-luvun ensi vuosikymmeniltä.
Aluksi sillä oli pohdittavana ulkopoliittisia,
mutta sittemmin myös sisäpoliittisia asioita.
Hallitus jätti sille esityksiä ja neuvotteli sen
kanssa, ja sen päätöksillä oli sama pätevyys kuin
valtiopäiväpäätöksillä. Jäsenet valittiin tav.
kolmesta ylemmästä säädystä, mutta joskus oli
niiden joukossa talonpoikiakin. Itsevaltiuden ajalla
s. tuli varsinaiseksi valtiopäivätyön keskustaksi,
ja vapauden ajalla se sai vielä tärkeämmän
aseman. Paitsi että sillä oli monissa tapauksissa
päätäntöoikeus, se teki toisinaan päätöksiä
valtuuksiensa ulkopuolellakin olevissa asioissa
säätyjen antamista ohjeista välittämättä.
Tavallisesti s. myös kokoonpani valtiopäiväpäätökset.
Sen jäsenluku oli hyvin suuri, niin että se
vastasi kolmea neljää myöhemmän ajan
valtiopäivä-valiokuntaa. K. W. R.

Sekretariaatti (ransk. secrétaire = sihteeri,
ks. t.), sihteeristö, sihteeri n virasto.

Sekretsioni (lat. sëcrë/tus = erotettu, <
sëce’r-nere = erottaa), eritys (ks. t.).

Sekretsionicysta (ks. Sekretsioni ja
C y s t. a) ks. A t e r o m i.

Sekretääri (ransk. secrétaire), kirjoituspöytä.

Seksa (ruots. sexa), ravintolassa syöty
pienehkön seuran ilta-ateria.

Seksagesima (lat. sexagë’simus =
kuudeskym-menes), kahdeksas sunnuntai ennen pääsiäistä.

Seksagesimaalinen jako (lat. sexagë’simus =
kuudeskymmenes), kokonaisen jakaminen 60
yhtä-suureen osaan, näiden jako jälleen 60 aliosaan
j. n. e. — Laskutaidon kehittymättömyys pakotti
muinaiskansoja laskujen helpottamiseksi
järjestämään mittojensa ja rahojensa jaon niin
havainnolliseksi kuin suinkin ja sovelluttamaan
jakamiseen yhtenäistä menettelytapaa. Valittiin joku
sopiva, jaollinen luku (4; 12; 60), jonka tuli
ilmaista, moneenko osaan mitan ja sen osien jako
kulloinkin oli suoritettava." Niin ovat menetelleet,
assyrialaiset, kaldealaiset ja babylonialaiset.
Viimemain. kansa on keksinyt
seikkaperäisim-rriän ja harkituimman s;n j :n. Jaettiin ei
ainoastaan mitat ja rahat, vaan myöskin tähtitieteel
lisiä tutkimuksia varten asteet taivaalla ja tunnit
sekä niiden osat, vieläpä historialliset
ajanjaksotkin tämän periaatteen mukaan. Murto-osat
lausuttiin samoin seksagesimaalisesti. Esim.
murtoluvut 1/2, Vs, V4. Vb ■ • • merkittiin luvuilla 30, 20,
15, 12 . .. Ptolemaios oli ensimäinen kreik.
tähtitieteilijä, joka opittuaan itämaalaisten
seksa-gesimaalisen murtolukulaskun, johdonmukaisesti
käytti sitä tähtitieteellisiin laskelmiin. Siitä
pitäen seksagesimaalimurtolukujen käyttö,
huolimatta monimutkaisuudestaan ja hankaluudestaan,
vallitsi matemaatikkojen ja tähtitieteilijöiden
laskelmissa 16:nnelle vuosis. asti, jolloin Stevinin
keksimät kymmenmurtoluvut tulivat niiden sijalle.

U. S :n.

Seksna [-ä’]t joki Venäjällä, Novgorodin ja
Jaroslavin kuvernementeissa, Volgan lisäjoki vas..
alkaa Valgetjärvestä, virtaa eteläistä
pääsuuntaa, laskee Volgaan vastapäätä Rybinskiä; 434
km. Leveys vaihtelee 80-250 m. Ylempänä
rannat laakeita, heinää kasvavia, alempana
korkeampia, metsäisiä. Perkauksilla ja sulkujen avulla
tehty kuljettavaksi pitkin pituuttaan; tärkeä
osa Marian kanavan (ks. t.) vesitieverkossa;
jäässä 5 kk. vuodessa. Suurimmat,
kulkukelpoiset lisäjoet: Vostotsnaja Kovza, Suda oik.,
So-goza vas. — S:n ja sen lisäjokien varsilla
liar-ioitetaan huomattavaa puulaivarakennusta.

E. E. K.

Sekstantti (lat. sextus = kuudes). 1. Ympyrän
6 :s osa. — 2. Kuvastinkoje, p e i 1 i-s., koje
kulmamittausta varten. Ympyränsektorin
muotoisella, 60° :n kaaren sisältävällä laitteella on
kiinteä kiikari (f) ja
kiinteä peili (s). Toista
peiliä (s’) voidaan
kiertää kärkipisteen ympäri,
kiertymisen suuruus
luetaan varren n päässä
olevan noonion avulla
aste-osiin jaetulla kaarella.
Peilissä s on ainoastaan
alapuoli kuvastava,
yläpuoli on läpinäkyvä.
Kii-kariin tulee valonsäteitä (s.H.) Sekstantti.



\

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0549.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free