- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1051-1052

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sekkikuitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1051

sekä suoraan paikasta ,y että kahdesti kuvastuen
paikasta S’. Jos peilitasot ovat yhdensuuntaisia,
tulee kiikariin sama kuva sekä suoraan että
kahden kuvastumisen jälkeen. Muissa tapauksissa on
heijastuslain mukaan kulma niiden valonsäteiden
välillä, jotka eri teitä tullen yhtyvät kiikarin
näköpiirissä, kaksi kertaa se kulma, jonka peilien
tasot muodostavat keskenään. Kahden
taivaankappaleen välisen kulman määräämistä varten
tulee siis siirtää vartta n siten, että kiikarissa
molemmat taivaankappaleet yhtyvät. Kaarella
luettu kulma kaksinkertaisena (itse asiassa’ ovat
sekstantin kaaren jako-osat puolet tavallisista,
joten kertominen kahdella säästyy) ilmaisee
haetun kulman. S:ia käytetään etupäässä merellä
paikan- ja ajanmääräyksiin. — 3. Pieni
tähtikuvio eteläisellä taivaanpallopuoliskolla
Jalopeuran tähtikuviosta etelään. Loistavin tähti on
suuruutta 4,5. II. F.

Sekstetti (lat. sextus = kuudes), kuuden
solistin esitettävä (laulu- tahi soitin-) sävellys.

Seksti (lat. sextus = kuudes), mus. 1. Asteikon
6:s aste. — 2. Sävelsuhde, joka laajuudeltaan
vastaa suhdetta 1 :sen ja Gmnen asteen välillä.
Laadultaan s:t ovat „suuria", ,,pieniä" ja
»ylinousevia" (ks. Intervalli). — S.-sointu, ks. K ä ä
n-n ö s. I. K.

Sekstiljoona (lat. sex - kuusi), kymmenen 36:s
potenssi, siis luku, joka kirjoitetaan 1 :llä ja sen
perään liitetyllä 36 nollalla.

Sekstoli i. kuusi kas (lat. sex - kuusi),
mus., kuuteen samanpituiseen osaan jaettu
sävel-yksikkö, joka tämmöisessä muodossa tilapäisesti
esiintyy säännöllisen 4-jakoisuutensa ohella. S.

g

merkitään 6:n numerolla: S. ei ole = 2

* i J * i «

triolia (ks. t.), vaan se jakaantuu kolmeen
2-siive-liseen ryhmään. Sekaannuksen välttämiseksi tämä
erilaisuus joskus ilmaistaan myös nuottien
varsia yhdistävien väkäviivojen avulla seuraavasti:

3 3 £

2 triolia: FR"FR , sekstoli: fl H H<

JJJJJJ * » i i i »

I. K.

Seksuaalielimet = sukupuolielimet (ks. t.).

Seksuaalijärjestelmä (lat. sexus = sukupuoli),
siitin järjestelmä. ks. L i n n é n s i i t i n j ä
r-j e s t e 1 m ä.

Seksuaalinen (lat. sexus = sukupuoli),
sukupuolinen.

Seksuaalipsykologia ks. Sukupuoli p s
y-k o 1 o g i a.

Sekti (esp. vino seco = kuiva viini), väkevä,
imelä viini, valmistettu rypäleistä, jotka
kypsymisen jälkeen ovat saaneet jonkun aikaa riippua,
niin että niistä on haihtunut paljon vettä ja
niihin on muodostunut runsaasti rypälesokeria;
usein = samppanja.

Sekti (lat. seota = suunta, puolue, < sequi =
seurata), uskonlahko.

Sektori (lat. seeä’re = leikata) merkitsee
tavallisesti samaa kuin y m p yränsektor i, ks.
Ympyrä. Pall o-s. ks. Pall o.

Sektsioni (lat. sectio, < secä’rc = leikata),
lahko, aliosasto. Maton. Käyrän pinnan ja tason
leikkausviiva. Jos taso kulkee pinnan normaalin
(ks. t ) kautta, saadaan nor m ä a 1 i-s., muuten

1052

v i n o-s. Kartion ja sitä leikkaavan tason
leikkausviivaa sanotaan kartioieikk a ukseksi
1. koonilliseksi s:ksi (ks.
Kartioleik-k a u s).

Sekulaari (lat. sæcuhYris, < sæculum =
vuosisata), vuosisataa koskeva, vuosisatais-.

Sekularisatsioni (ransk. sécnlarisation),
maal-listuttaminen, kirkollisen alueen muuttaminen
maalliseksi (esim. luostarin lakkauttaminen).
Verbi: sekulariseerata.

Sekuli 1. sekavilja, kaksi t. useampia
viljakasvia yhdessä 1. sekaisin viljeltyinä.
Aika-semmin viljeltiin s:na enimmän ohraa (1/3) ja
kauraa P/3), käyttäen satoa sekä ihmisten
syömä-viljana että karjan väkirehuina. Myöhemmin 011
ruvettu kotoisen, valkuaisrikkaan väkirehun
saamiseksi viljelemään rehuherneitä sekaisin kauran
kanssa. S:n etuja on se että ilmastollisesti
epäedullisina vuosina toiset kasvilajit paremmin
kestävät kuiu toiset; haittana ou mainittava,
jos s. kypsytetään, että eri kasvilajit kypsyvät
eri aikoina.

Sekunda (lat. secu’nda, femiiniinimuoto sanasta
secundus - toinen), toisluokkainen (tavaralaji):
toinen luokka koulussa. — S.-vekseli. toinen
kappale vekselistä, jota 011 kirjoitettu useampia
kappaleita.

Sekundantti (lat. secundä’re = suosia, <
seeu’n-dus = toinen), välittäjä kaksintaistelussa (ks. t.).

Sekundavekseli ks. Sekunda.

Sekundeerata (lat. secuncUYre = suosia), olla
kaksintaistelussa sekundanttina (ks. t.). olla
osallisena, avullisena.

Sekundogenituuri (lat. secu’ndo = toisessa
sijassa, ja gcnitura = synty), „toissyntyisyys", toi
sena syntyneen suvunjäsenen ja hänestä
polveutuvan haaran etusija perintöoikeuteen tai
vallanperimykseen nähden. Niin oli esim.
Habsburg-lothringenilaisen suvun vallanperimyslaissa v:een
1859 säännös, että kun keisarin vanhimmalla
pojalla oli oikeus Itävallan kruunuun primogeni
tuurin (ks. t.) perusteella, kulki Toscanan
suurherttuakunnan vallanperimys s:ssa. J. F.

Sekundometri, sekuntimittari, kilpailuissa käy
tettävä, osasekuntejakin ilmaiseva ajanmittari;
ks. Kello ja Kronoskooppi.

Sekundääri (lat. secu’ndu.s = toinen),
toisarvoinen, toisessa sijassa oleva, myöhempi: aiemmin
syntyneistä muodostuksista kehittynyt.
toi-ikäinen.

Sekundääri-infektsioni, infektsioni. joka
esiintyy senjälkeen kuin toinen tartunta jo 011
saanut jalansijaa, niinkuin on laita esim.
tuhka-rokkoisen lapsen sairastuessa tulirokkoon,
ennenkuin hän on ehtinyt tuhkarokostaan
selviytyä. vrt. myöskin Sekainfektsioni.

Sekundääripari 1. elementt i ks. Akk
u-mulaattori.

Sekundäärirata (ks. S e k 11 n d ii ii r i).
pikku-rata, on pienertipää paikallista liikettä varten
rakennettu kapearaiteinen rautatie. Se
sijoitetaan joko omalle ratapenkereelleen taikka usein
maantielle upottamalla kiskot tiepinnan tasaan,
joskus myös maantieojan yli asetetuille
ratapölkyille. Sen laitteet ja varustukset ovat
yksinkertaisemmat kuin tav. rautateiden ja käyttökin
halvempi. Liikevoimana käytetään höyryä ta:
nykyään useimmiten sähköä, ks. Rautatie.

J. C-én.

Sekstetti—Sekundäärirata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0550.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free