Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sekundääriset sukupuolieroavaisuudet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
Sekundääriset sukupuolieroavaisuudet—Seldzukit
1054
Sekundääriset sukupuolieroavaisuudet 1.
-tuntomerkit ks. Sukupuol i.
Sekundäärivirta (lat. secu’ndus - toinen
järjestyksessä), induktsionivirran nimitys
erotukseksi primääri- 1. päävirras t a.
Sekunti (lat. secu’ndus = toinen järjestyksessä),
aikaminuutin tai kaariminuutin 60 :s osa.
Aika-sekuntia merkitään s, esim. 20* ja kaarisekuntia
", esim. 20". vrt. M i n u u 11 i. U. S :n.
Mus. 1. Asteikon 2:nen aste. — 2. Sävelsuhde,
joka laajuudeltaan vastaa suhdetta kahden
peräkkäisen asteen välillä. Laadultaan s:t ovat
»suuria" (= kokoaskel), »pieniä" (= puoliaskel) ja
ylinousevia (ks. Intervalli). — S.-s o i n t u,
nelisoinnun käännös, jossa soinnun septimi on
bassossa. Nimitys johtuu bassosävelen ja
varsinaisen polijasävelen s.-suhteesta. I. K.
Sekuntiheiluri, heiluri, jonka heilahdusaika
on täsmälleen 1 sek. S:ii pituus l = \2, kun g
merkitsee painovoiman kiihtyväisyyttä. U. 8:n.
Sekvaanit (lat. sequani), kelttiläinen heimo,
joka asui Juran ja Saönen välillä. N. v. 70 e.
Kr. s. kutsuivat avukseen naapuriheimoa eeduita
vastaan germ. Ariovistuksen, joka laskikin
heidät itsensä valtansa alle, kunnes Caesar 58
kar-koitti hänet, jolloin s. joutuivat Rooman
valtaan. J. F.
Sekvenssi (lat, sequens = seuraava, < sequi =
seurata). Mus. 1. Säveljakso, jossa samat aiheet
ja sama sointuryhmitys kertautuvat
yhdenmukaisessa jäljittelyssä asteikon eri asteilla. S. on
tärkeä ja mukava kehittelykeino, jonka liiallinen
käyttäminen kuitenkin helposti ehkäisee
sävellyksen välitöntä innoitusta. — 2. Gregoriaanisen
graduaalin (ks. t.) pitkä sanaton
loppukolora-tuuri. Tästä s.-nimitys sitten siirtyi niihin
runomittaisiin virsiin, joita 9:nnellä vuosis. alettiin
sepittää ja säveltää koloratuurien tilalle.
S.-virsissä oli yksinkertainen säkeistörakenne (tav.
3-tahi 4-säkeinen), mutta sävelmä oli aina vain
kahdessa säkeistössä yhteinen ja vaihteli
säkeistö-parista toiseen, käyttäen pohjanaan entisten
koloratuurien pitkältä jatkuvia sävelkulkuja. S:t
olivat yleisesti suosittuja ; niitä sepitettiin
kirkkovuoden juhliin sekä paikallispyhimysten
merkkipäiviksi (Suomessakin Pyhän Henrikin
muistoksi). Keskiajan loppupuolella s.-sävelmät
muuttuivat tavallisten virsien kaltaisiksi. V. 1568
rajoitettiin s:ien lukumäärä muutamiin harvoihin,
jotka ovat jääneet tähänkin asti käytäntöön
(»Stabat mater", »Dies iræ" y. m.). S:t olivat
kautta koko keskiajan tärkeänä kansanomaisen
kirkkolaulun edustajana ja raivasivat siten tietä
evankeliselle virsilaululle. I. K.
Sekvesteri (ransk. séquestre, < lat, seqne’ster
= välittäjä), takavarikko.
Sela /-ä-7 (hepr.), useissa psalmeissa esiintyvä,
luultavasti musikaalinen taidetermi. Sen
merkitystä ei ole onnistuttu tyydyttävästi selittämään.
Tavallisimman otaksuman mukaan se johtuu
rungosta sälal (= korottaa) ja merkitsee »ylös",
»korkeuteen", ollen merkkinä laulua säestävälle
musiikille sillä kohden koventamaan esitystään
tai alkamaan soittonsa. A. F. P-o.
Selache ks. Jättiläishai.
Selachia ks. Haikalat ja R u s t o k a 1 a t.
Seladoni-vihreä (Céladon, ransk. H. d’Urfér.
»Astrée" nimisessä romaanissa esiintyvä paimen),
eräs vaaleanvihreä väri. —
Seladonipos-1 i i n i, vanhin meille tunnettu kiinal. posliini.
S. on erittäin kovaa ainetta, melkein
läpikuulta-mattoman, punertavanliarmaan tai vihertävän
emaljin peittämä, koristeltu kukilla, pilvillä,
kultakaloilla, meandereilla j. n. e.
Selaginella ks. M ä li k ä.
Selam 1. s ai am [-lä’m] (arab.), hyvinvointi,
ruumiin ja sielun puolesta; tervehdyssanana =
»terve". K. T-t.
Selamlik (turk.), huone missä turkkilainen
ottaa vastaan ja tervehtii vieraita; myös
sulttaanin juhlallinen lähtö perjantairukouksellemos
keiaan, mihin liittyy kunniaparaati. A". T-t.
Seland [sëlan], II a n s (s. 1867), norj. kirjailija.
Julkaistuaan runokokoelman ja pari kertomasta
S. teki nimensä varsinaisesti tunnetuksi
humoristisilla teoksillaan »Ilikstorier" (1893) ja »Seiande
segner" (1900). Hänen muista teoksistaan
mainittakoon: »Soren Lande" (1895), »Trældomens
kaar" (1896), „Eikeli" (1900), »Svnkvervd"
(1902), „0ygarden" (1905), »Steinar ’ Aasiand"
(1906), »Bureising" (1909). S. 011 etevä kertoja,
joka myötätunnolla kuvailee norj. kansan
arkielämää. H. Kr-n.
Selatiini 1. gelatiini (lat. gelä’re =
jähme-tyttää), puhtain liimalaji, jota muodostuu
eläinten sidekudoksien munanvalkuaisaineesta,
albumi-noideihin luokkaan kuuluvasta kollageenista, kun
sidekudoksia sisältäviä eläinkudoksia kiehutetaan
vedessä. Kaupassa se on tav. ohuina,
läpikuultavina, värittöminä, hajuttomina, mauttomina,
hauraina levyinä, jotka liukenevat kuumaan veteen
muodostaen jäähtyessään hyytelön. Etikkahapossa
ja kuumassa miedossa typpihapossa käsiteltynä
se menettää hyytelöitymiskykynsä muodostaen
juoksevaa liimaa. Tavallinen liima voidaan
myös-muuttaa s:ksi etikkahappokäsittelyn, pesemisen
ja sulattamise-.i avulla. S:ia käytetään taloudessa
hyytelöitä valmistettaessa, valokuvauslevyjen,
lääkekapselien y. m. s. valmistukseen, alustana
bakteereja viijeltäessä, ruiskeena verta
tyrehdyttämään j. n. e. vrt. L i i m a. S. S.
Selatiinikapseli 1. gelatiinikapseli (ks.
Selatiini ja Kapseli), selatiinista 1. 1 ii
vakosta valmistettu pieni kotelontapainen kuori
pahanmakuisten lääkkeiden nauttimisen
helpottamiseksi.
Seldsukit ks. Seldzukit.
Seldzukit, Bukharasta kotoisin oleva
turkki-laisheimo, jonka Seldzuk (k. 1030) käänsi islamin
uskoon. Seldzukin poika ja pojanpojat
kukistivat gasnavidien valtakunnan ja valloittivat Tu
raanin ja Iraanin. Viimemainituista Toghrilbev
(Togrulbeg, k. 1063) tuli kalifin Emir ai omra’ksi
1. henkivartioston päälliköksi saaden varsinaisen
hallitusvallan kalifin valtakunnassa. Hänen
hal-lintopaikakseen tiili Ispahan. Toghrilbeyn veljen
poika ja seuraaja Alp Arslan (1063-72) valloitti
Syyrian ja Vähän-Aasian. Alp Arslanin poika
Melik sali (1072-92) laajensi valtaansa
Aigeian-merestä Indukseen sekä Persian-lahdesta
Jak-sartes-jokeen; hän suosi myös tieteitä. Hänen
kuoltuaan valtakunta hajosi; 1194 kovaresmit
kukistivat sen itäisen osan. Nuoremmat
hallitsi jasuvmi haarat tai luopuneet emiirit perustivat
erikoisia ruhtinaskuntia Länsi-Aasiassa; näitä
olivat Ikoniumin seldzukkilaisvaltakunta
Vähässä-Aasiassa, sekä Antiokian, Damaskoksen, Aleppou.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
