Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Selkäydinhermo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1067
Selkäytimen pidentymä—Selluloosa
1068
selkäytimeen tai ulkoapäin puristaa sitä, niin
että yhteys katkeaa ja hermosäikeet osittain
surkastuvat. Paitsi että selkäydin voi haavoittua,
esim. miekanpiston tai ampumisen kautta,
saattaa sitä vahingoittaa välillisesti myös joku
selkärankaa kohdannut väkivalta. Sen katkeaminen
synnyttää pysyvän täydellisen halvautumisen ja
tunteettomuuden vioittumiskohdan alapuolella
olevissa ruumiinosissa. Osittainen turmeltuminen
aikaansaa epätäydellisen halvauksen ja
motorisia kiihotusoireita, vähäisiä tuntohäiriöitä sekä
kipuja. Selkäydintärähdyksestä (Commotio
spina-lis) saattaa seurata paitsi orgaanisia muutoksia
(verenvuotoja, pehmennyspesäkkeitä v. m.) myös
puhtaasti toiminnallisia häiriöitä neurastenian ja
hysterian muodossa. Aikaisemmin nimitettiin
tällaisia tärähdysnèurooseja nimellä
’„rail\vay-spine" senvuoksi, että niitä useimmiten
ilmestyi junaonnettomuuksien yhteydessä. — Entisten
tutkimustapojen lisäksi on viime aikoina tullut
spinaalifunktsioni, jonka kautta saadun
selkäydinnesteen tutkimisella on suuri merkitys
muutamien tautien, kuten meningitiksen, paralysian,
tabeksen ja aivosyfiliksen, diagnostiseeraamisessa
ja parantamisessa. Mikroskoopin avulla nähdään
nimittäin siinä olevat muodolliset elementit
(bakteerit, lymfosyytit v. m.) ja määrättyjen
reaktsionien tuloksia toisiinsa vertaamalla
voidaan tehdä tärkeitä johtopäätöksiä mainittujen
tautien suhteen. Ylimalkaan voidaan hyvin vähän
vaikuttaa s:n parantamiseksi; poikkeuksina ovat
kumminkin syfilis ja kasvannaiset, joista
edellisessä on sisällisellä ja jälkimäisessä operatiivisella
hoidolla saavutettu erinomaisia tuloksia.
E. Th-n.
Selkäytimen pidentymä 1. pidennetty
ydin (medulla oblonguta) on aivojen
takimai-nen osa, selkäytimen ja taka-aivojen välissä. Se
muistuttaa muodolleen suuresti selkäydintä,
johon se ilman näkyvää rajaa liittyy (vrt. Aivot).
Y. K.
Sell, Karl (s. 1845), saks. evank. teologi,
tuli 1891 professoriksi Bonniin. Teoksia: ,,Die
geschichtliche Entwiekelung der Kirche im 19.
Jahrhundert" (1887), ,,Philipp Melanchthon und
die deutsche Reformation bis 1531" (1897), „Die
Entwiekelung der katholischen Kirche im 19.
Jahrhundert" (1898). ,,Die Religion unserer
Klas-siker" (2:nen pain. 1910). ..Kirchengeschichte
des 19. Jahrliunderts" (1907), ,.Christentum und
Weltgeschichte" (1910).
Sella curulis
rü’-J (lat. sella = istuin, curulis
< ciivTus — vaunut), oik. vaununtuoli, [-norsunluinen, selkänojaton istuin, jota room. korkeammat
(,.kuruliset") virkamiehet (konsulit, prætorit,
kuruliset. ediilit, censorit, diktaattorit) sekä
sittemmin keisarit käyttivät. K. J. Tl.
Sellakka (saks. Schellack), kumilakasta
miedossa lipeässä kiehuttamalla (värin poistamisen
takia), sulattamalla ja siivilöimällä saatu,
pieniksi levyiksi muovailtu lakka. Hauraita,
vaaleankeltaisen tai ruskean värisiä,
kuumennettaessa hyvätuoksuisia levyjä, jotka liukenevat
helposti alkoholiin, booraksiliuokseen ja
ammoniakkiin. Soodaliuoksen kera keitettäessä s.
muuttuu sitkeäksi nesteeksi, juoksevaksi
s :ksi. Puhdistamalla ja valkaisemalla saadaan
valkoista s:aa. S. sisältää n. 90,5% amorfista
hartsia, väriaineita. 4% vahaa ja n. 3%
kasviliimaa. — S:aa käytetään spriilakkojen,
vernissojen, polituurin, sinettilakau,
ilotulitus-valmisteiden y. m. valmistamiseen. S. S.
Selleri, selleriä, ks. A p i u m g r a v e
o-1 e n s.
Selli (lat. celia), komero, koppi, kammio.
Sellinge ks. S ä 1 i n k ä ä.
Sellisti, sellotaituri.
Sello (it. violoncello = pieni
bassoviulu), viulun mallin mukainen
basso-soitin. S:oja alettiin rakentaa jo
16:nnella vuosis. ja niitä käytettiin
jo silloin sekä orkesteri- että
kamarimusiikissa bassosoittimina.
Mutta soolosoittimena s. vielä kauan oli
syrjäytetyssä asemassa viola di
gamban rinnalla. S:n viritys on
oktaavia matalampi kuin alttoviulun
(C G d a). Sen a-kielellä on kauas
kantava ja tunteellinen tenorisävy,
joka etenkin soveltuu soolokohtiin.
I. K.
Selloidiini on uit roselluloosaa,
joka liukenee eetterialkoholiliuokseen.
— S.-p a p e r i, valokuvauksessa
käytetty kopioimispaperi, jonka
valonherkän pinnan muodostaa
nitrosellu-loosan ja valonarkojen aineiden liuosseoksesta
haihduttamalla saatu kerros. S. S.
Selluloidi (lat. cellula = solu, ja eidos =
ulkonäkö), kem. valmiste, jota saadaan liuottamalla
selluloosaa väkevöidyn rikkihapon ja typpihapon
seokseen. Saatu kollodiumvilla pestään puhtaaksi,
lisätään kanverttia (ks. t.) 1 osa 2-3 osaa kohti
kollodiumvillaa. Alkoholia lisäämällä seos
muutetaan hvytelömäiseksi, puserretaan lämpimänä
möhkäleiksi, kuivataan ja puserretaan
kiillotettujen metallilevyjen välissä ja valmis s. saadaan
vaaleina, kiiltävinä, sarvimaisina levyinä. S:ia
voidaan helposti värjätä ja muovailla. Sitä
käytetään kampojen, harjojen, kahvojen, kehyksien,
filmien, koristeiden v. m. valmistukseen. S. palaa
herkästi, kuitenkin räjähtämättä. S.-esineet
tuntee helposti m. m. kanvertinhajusta, jonka saa
esille hankaamalla niitä villalapulla. J. A.
Selluloosa (lat. cellula = kenno, solu,
välien-nvsmuoto sanasta celia - kammio, kenno), kasvien
soluketon pääaine. Sen kem. kaava on (C6Hi0O6)n.
molekylipaiuo hyvin suuri. Se esiintyy harvoin
aivan puhtaassa muodossa, esim. puuvillakuiduissa
(siemenkarvoissa). Tav. siihen on sekoittunut eri-
(S H.) Kuva 1. Kiertltvä rikkiuuni. (Kone- ja
siltaraken-nus o.-y:n rakentama.)
(S.H.) Sello.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
