- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1069-1070

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Selluloosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1065)

(S.H.)
Kuva 2.

Selluloosa

1070

Sulfiittiselluloosatelitaan läpileikkaus. A rikkiuuni, B happotorni, C happosäiliö, D keittohuone
kattiloineen, E lajiiteluosasto solmusihteiueen, F kokoushuone.

(S H ,

Kuva 3. Sulfaattiselluloosatehtaan soodahuoneen läpileikkaus. A harppa, B kiertävä soodauuni,

C sulatusuuni (alempana), D liuottaja.

laatuisia muita aineita. Nimi s. on oikeastaan
useiden s.-lajien ryhmänimi. Nämä ovat
kokoomukseltaan monimutkaisia hiilihydraatteja,
polysakkarideja, jotka, useita välituloksia
muodostaen, lopuksi hydrolysoituvat yksinkertaisemmiksi
hiilihydraateiksi. S. liukenee paisuen väkevään
rikkihappoon muodostaen liisterin tapaisen
aineen, joka miedossa rikkihapossa keitettäessä
hajaantuu muodostaen rypälesokeria. Liimaamaton
paperi, joka on puhdasta s:aa, muuttuu
perga-menttipaperiksi, kun se ensin kostutetaan
väkevällä rikkihapolla ja sitten heti huuhdotaan
vedellä. S. on tällöin muuttunut n. s. a m y 1
o-idiksi, tärkkelyksen tapaiseksi aineeksi.
Suolahappo muuttaa s:n veteenliukenemattomaksi,
mutta alkalien vaikutuksesta liukenevaksi
hydro-s:ksi. Typpihappo muodostaa nitro-s.-lajeja (ks.
Nitro selluloosa, Silkki, Selluloidi).
Mietojen alkalien vaikutusta s. kestää jotenkin
hyvin. Väkevä natriumhydraattiliuos muuttaa s :n,
esim. puuvillakuidut, läpinäkyviksi, paisuneiksi,
„mercerisoiden" ne. Näin saatu massa yhtyy
rikkihiileen s.-ksantaatiksi, veteenliukenevaksi
hyytelömassaksi, josta rikkihiilen poistuttua
voidaan puristaen muovailla erilaatuisia esineitä.
S. liukenee Sclivveizerin reagenssiin,
vaskioksidi-aminoniakkiiu, saostuen hapoilla hyytelöksi.
Väkevä sinkkikloridiliuos liuottaa myös s :aa. Jos
saatu liuos johdetaan hienona suihkuna
alkoholiin, niin saadaan sinkkioksidi-s :aa hienona
lankana, josta, sittenkuin sitä ensin on käsitelty
suolahapolla, saadaan hiillytettäessä
hiilisäi-keitä sähkölamppuihin. Muutamat bakteerilajit
aiheuttavat n. s. s.-k ä y m i s e n, jonka hajaan-

tumisen lopputuloksena on m. m. hiilidioksidia,
metaania ja etikkahappoa. Tavalliset
hapetusai-neet vaikuttavat s:aan hyvin vähän. Voimakas
hapettaminen muuttaa sen n. s. o k s y-s:ksi, joka
happojen vaikutuksesta hydrolysoituu muodostaen
pentooseja, m. m. ksyloosia. Puussa ja
puutuneissa kasvikudoksissa esim. juuttikuiduissa, on
ligno-s:aa, joka on s:n ja ligniinin (ks.
Puuaine) yhdistys. Pellavakuidut sisältävät p e k t
o-s:aa, joka hydrolysoituu mietojen happojen
vaikutuksesta muodostaen n. s. pektiinihappoja ja
s :aa. Kasviosien pintakerrokset ovat usein
peittyneet k u t o-s :11a. Korkkiaine on
monimutkainen sekoitus eri s.-lajeja ja niiden
yhdistyksiä. Muutamien kasvien, esim. taatelin
siemenissä, on vararavintona liemi-s:aa, joka
hydrolysoituessaan muodostaa pääasiallisesti
man-noosia. Vaippaeläinten (Tunicata) vaipassa on s :n
tapaista ainetta, tunisiinia. 8. S.

S:n puhtain luonnossa esiintyvä muoto on
puuvilla. Käytännössä tulevat kysymykseen esim.
puuvilla, pellava, hamppu, olki ja puu. Puuvilla,
pellava ja hamppu ovat tärkeitä raaka-aineita
kutomateollisuudessa. Olki- ja varsinkin puu-s.
ovat paperin (ks. t.) raaka-aineita. Puu sisältää
kuivana 66-88% s:aa.

Paperin raaka-aineeksi soveltuvaa s:aa
valmistetaan puusta liuottamalla inkrusteeraavat aineet
(ligniinit, hartsit, kumi, sokeri y. m.)
sopivilla liuottimilla. — Aikaisemmin tuli
käytäntöön natron- 1. s o o d a m e n e 11 e 1 y, jossa
liuottimena käytettiin syöpää natronia 1.
natrium-hydroksidia (ks. Natrium h ydraatti) tai
soodaa (t. molempia). Suomessa valmistetaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0559.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free