- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1071-1072

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Selluloosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1065)

Selluloosa

1071

(S.H.) Kuva 4. Sulfaattiselluloosan keittokattila (Kone- ja
siltarakennus o.-y:n rakentama). Oikealla täyttoaukko,
keskellä näkyy toinen tapeista, joiden varassa kattila kiertää.

"Muin »CM

(SH.)

’^Sik

Kuva 5. Solmusihti (tasapintainen). (Kone- ja
silta-rakennus o.-y:n rakentama).

s:aa kahta toisistaan poikkeavaa menetelmää
(niin. s u 1 f i i t t i ja sulfaattimenetelmää)
seuraten : sulfiitti- ja s u 1 f a a tt i-s: aa.

S u 1 f i i 11 i-s.-teollisuus käyttää raaka-aineena
pääasiallisesti kuusipuuta.
Sulfaatti-s.-teollisuudessa kelpaa ala-arvoisempi puu (myöskin mänty)
ja tavallisesti käytetään sahojen rimajätteitä.
Siitä syystä sijaitsevat sulfaatti-s.-tehtaat
tavallisesti sahalaitosten lähellä (ks. Sivutuote).
S.-tehtaille tuodut puut kuoritaan ja puhdistetaan
samoinkuin puuhiomoissa (ks. t.). Puhdas puu
pienennetään 16-20 mm:n pituisiksi lastuiksi
h a k k u u k o n e i s s a. Lastut johdetaan
metalliverkolla päällystettyyn lajittelu rumpu u n,
jossa sahajauhot ja suuremmat puukappaleet
erotetaan. Valmiiksi lajitellut, tasasuuret lastut
johdetaan n. s. k e i t t o h u o n e e n ylisille
säiliöön. Tämän jälkeen lastut keitetään
keittokat-tiloissa sopivilla liuottimilla, jolloin ligniinit
liukenevat niistä. Sulfiitt i-s :a a k e i t e t ä ä n
happamalla keittohapolla n. s.
kalsiumbisulfiitti-liuoksella (ks. Kaisi umbisulfiitti). Tämä
valmistetaan polttamalla rikkiä
rikkiuu-neissa ja johtamalla syntynyt
rikkidioksidikaasu kalkkikivillä täytettyihin puutor
neiti i n alhaalta ylöspäin. Tornin yläpäästä tippuu
vettä alaspäin, jolloin rikkidioksidikaasusta (ks.
Rikkidioksidi), vedestä ja kalkkikivestä
kemiallisen reaktsionin kautta syntyy haluttu
keittohappo, joka tornin pohjasta pumputaan
säiliöihin. Lastut ja keittohappo lasketaan
keittokattiloihin. Nämä ovat tav. pysty-

asennossa olevia kiinteitä, lieriön muotoisia,
molemmista päistä suippenevia, umpinaisia
rautaisia kattiloita, joiden sisäpinta on vuorattu
ha-ponkestävillä tiileillä, tilavuus n. 100-200 m3.
Täytyttyään kattila suljetaan ja siihen
johdetaan höyryä, paine saa nousta n. 5 ilmakehään
ja n. 12-18 tunnin kuluttua s. on valmiiksi
kypsynyt.

S n 1 f a a 11. i-s :a a keitetään emäksisellä
keittolipeällä, joka keiton jälkeen otetaan talteen,
haihdutetaan kuiviin ja hehkutetaan n. s.
sooda-huoneessa. Siinä s:n pesusta kertynyt
musta-lipeä johdetaan (kuva 3) ensin harppoihin,
sieltä kiertävään soodauuniin, jossa se jo
haihtuu kuiviin, ja lapioidaan sulatusuuniin.
Täältä suolaseos hehkuvana sulana massana
juoksee vedellä täytettyyn liuottajaan. —
Soodan jälleensaannissa syntynyt lipeänhäviö
korvataan lisäämällä sulatusuuniin glaubersuolaa 1.
natriumsulfaattia (ks. t.), josta menettelytapa on
saanut sulfaattimenetelmäu nimen.
Keitto-lipeässä olevat suolat muuttuvat
kemiallisten prosessien kautta soodahuoneen
sulatusuunissa. Saatu liuos käsitellään jälestäpäin
kalkilla miksari huoneessa, jolloin
saadaan keittolipeä, joka valmiina sisältää soodaa,
syöpää natronia ja natriumsulfidia.
Keittokatti-lat, jotka ovat samanmuotoisia kuin
sulfiitti-s.-teollisuudessa. voidaan tapin varassa panna
kiertävään liikkeeseen, tilavuus n. 28-30 m3 (kuva
4). Höyrynpaine on n. 10 ilmakehää, keittoaika
n. 4 tuntia.

Molemmissa menetelmissä on s:n loppukäsittely
melkein sama. Keiton jälkeen paine saa laskeutua
ja s. puhalletaan keittohappoineen kattilasta
loppu-paineen avulla pois. Liuenneet ligniinit pestään
pois ja s. lajitellaan solmu sihdeillä kuten
puuvanuke (ks. F ti u hi o m o). Kuivatus tapahtuu
kuivauskoneilla, jotka muistuttavat
yksinkertaisia paperikoneita (ks. Paperi).
Tämän jälkeen on liitetty leikkauskone.
Tämä leikkaa s:n arkeiksi t. rullako ne
kiertää sen rullille. Ulkomaille vietäessä on s.
tullin takia reijitettävä.

Sulfiitti-s. on kovempaa ja niin valkoista, että
sitä ilman erikoista valkaisua voidaan käyttää
halvempien valkoisten paperien, esim.
sanomalehtipaperin, valmistukseen. Sulfaatti-s. on
harmaan ruskeahkoa ja on aina valkaistava, kun
sitä aiotaan käyttää valkoisten paperien
valmistukseen. Valkaisu tapahtuu
valkaisuhol-lantereissa (ks. Paperi ja H o 1 1 a
n-t e r i) kloorikalkista valmistetulla liuoksella. —
Ilmakuiva s. saa sisältää 10% (Venäjälle
vietäessä 12 <y0) vettä. Hinnat: valkaisematon
sulfiitti-s. n. 18-20 penniä kg. valkaistu 26-30 p.
kg. Valkaisematon sulfaatti-s. n. 16-18 p. kg,
valkaistu n. 24-27 p. kg.

S.-teollisuudella 011 suuri merkitys Suomessa.
Sulfaatti-s :aa valmistetaan Suomessa nykyään
(1015) 7:ssä tehtaassa (Valkiakosken, Hallan.
Gutzeitin, Kotkan, Pulpin, Lahden ja Lohjan
selluloosatehtaissa). Ne ovat tunnetut
ympäristöönsä levittämistään pahanhajuisista kaasuista.
Vuosituotanto on n. 70,000 tonnia. — Sulfiitti*
s:aa valmistetaan 12:ssa tehtaassa (Nokian.
Mäntän, Valkiakosken. Lielahden, Porvoon, Voikan,
Kymin, Kuusankosken, Kajaanin. Kaukaan,
Nurmin ja Tornatorin s.-tehtaissa). Vuosituotanto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0560.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free