- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1073-1074

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Selluloosasilkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1073

Selluloosasilkki—Selvitys- ja suoritustila

1074

on n. 80.000 tonnia. — Suurin osa s.-tehtaiden
tuotannosta tarvitaan kotimaan paperitehtaissa
paperin raaka-aineeksi, osa viedään ulkomaille.
Useiden suurten s.-tehtaiden suunnittelu on
meillä parhaillaan (1915) vireillä. J. A.

Selluloosasilkki ks. Keinotekoinen
silkki.

Selluloo&ateollisuus ks. Selluloosa.

Selluloosavanu (saks. Zellstoff),
puuselluloo-sasta valmistettu vanu, joka on huokeampaa kuin
puuvillavanu ja jota käytetään kirurgisiin
sidetarpeisiin, siivilöimiseen y. m. tarkoituksiin
samoinkuin tavallista vanua. Valmistettu v :sta 1913
alkaen Suomessakin Suomen vanutehtaassa
Jokelassa ja useissa paperitehtaissa; s:ua on myöskin
viety Venäjälle, jossa sitä väärin sanotaan
lignii-tiksi. J. A.

Selmeczbanya [säImätsbänjaJ (myös
Selmecz-és Bélabånya, saks. Schemnitz), Höntin
komi-taatiu pääkaupunki Luoteis-Unkarissa,
Sisä-Kar-paattien vuorimaahan kuuluvassa,
metallirik-kaassa S:n 1. Unkarin malmivuoristossa,
Tonavan mutkasta jokseenkin suoraan pohjoiseen;
15,185 as. (1910), joista slovakkeja 8.341,
unkarilaisia 6,340, uskonnoltaan roomal.-katolisia
12,375, evankelisia 2,102. -— S. on rakennettu
pengermäisesti samannimisen puron
kattilan-tapaiseen laaksoon; useita esikaupunkeja, joista
Bélabånya (Dilln) ennen oli vapaa
vuorikau-punki. Useita kirkkoja (muuan niistä
pyhiinvaelluspaikka), pari luostaria, vanha ja uusi
linna, vuoritoimen johtokunnan palatsi;
honvéd-muistopatsas. Maria Teresian perustamat (1760),
aikanaan kuuluisat vuorityö- ja metsäakatemiat,
ylälukio, lyseo, opettajanvalmistuslaitos.
Pääelinkeinona on vuorityö kuuluisissa S :n kaivoksissa
(nykyisiä käytetty jo 1300-luvulta alkaen;
käytävien pituus liki 400 km), joista saadaan
kultaa, hopeaa, vaskea ja lyijyä. Kaivoksista
valtio omistaa 2/3. Muita elinkeinonhaaroja:
puuteollisuus, pitsinnypläys, savipiippu jen
valmistus ; suuri tupakka- ja jalkinetelidas. — S. on
Unkarin vanhin vuorikaupunki. Jo roomalaisten
sanotaan harjoittaneen siellä vuorityötä.
Vapaakaupunki 1200-luvulla Béla IV :n aikana. -— S:n
läheisyydessä ovat Szklenön ja Vihnyen
suositut kylpylät. E. E. K.

Selmer, Christian August (1816-89),
norj. valtiomies, tuli Drammenin pormestariksi
1862, valittiin 1871 suurkäräjiin ja saavutti pian
johtavan aseman vanhoillisessa puolueessa ; v :sta
1874 hallituksen jäsen, v:sta 1880 pääministeri.
Kun S. oli joutunut suurkäräjäin kanssa
riitaan kuninkaan veto-oikeudesta ynnä muista
kysymyksistä, haastoivat suurkäräjät hänet
valtakunnanoikeuteen, joka v. 1884 tuomitsi hänet
menettämään virkansa; määrättiin kohta sen
jälkeen yliauditööriksi.

Selmer, Johan Peter (s. 1844), norj.
säveltäjä, Thomas’n oppilas. Sai 1879
taiteilijaeläkkeen. Johti 1883-86 Kristiaanian filharmonisia
konsertteja. On säveltänyt orkesteriteoksia
(»Suomalaisia juhlasointuja", »Prometheus" y. m.),
kuoroja a cappella ja orkesterin säestyksellä,
’soololauluja y. m. I. K.

Selo l-ö’] (ven.), kylä.

Selonskaja pjatina [-lof- -tl’-], »Selonan
viidennes", oli yksi Novgorodin vapaavallan vanhoja
alkuperäisiä hallintopiirejä ja käsitti Ilmajärveen

laskevan Selonajoen ympärillä olevan alueen.
Juhana III rupesi 1581, samaan aikaan kuin
otti Suomen suuriruhtinaan arvon, nimittämään
itseänsä myös S. p:n herraksi. K. G.

Selootti (kreik. zëlö’tës), intoilija, kiivailija
(varsinkin uskonasioissa), Luuk. 6i5, Ap. t. li3
erään Simonin liikanimi. Kun hänellä Mark. 318,
Matt, IO4 011 lisänimenä kananaios
(»kanaanilainen"), niin on se luultavasti vain zëlötës sanan
hepr. vastine qan’an (= kiivas). Ennen
liittymistään Jeesuksen opetuslapsiin hän on luultavasti
— siitä tuo lisänimi — kuulunut s:ien
puolueeseen, jonka n. v. 7 j. Ivr. perusti eräs
Juudas (Gaulanitiin maakunnasta) ja joka
intohimoisesti vihasi roomalaisia. Kapinaan
yllyttäjänä oli sillä varsinkin aikana ennen
Jerusalemin hävitystä (v. 70 j. Kr.) huomattava vaikutus.

A. F. P-o.

Selters [zeltors], kylä (Nieder-S.) Saksassa,
Preussissa, Wiesbadenin hallitusalueessa Emsin
varrella, Wiesbadenista pohjoiseen; 1,339 as.
(1900). Seltterilähde (ks. S e 111 e r i v e s i),
jonka vettä lähetetään suuret määrät muualle
Saksaan ja ulkomaille. -— Samanlaista
kivennäisvettä myödään S:n lähellä olevan Ober-S:n
ja Hessenin Oberliessenin provinssin
kaakkoisosassa olevan S:n lähteistä.

Seiti (ven. scldj), Vienanmeressä asustava
pienikokoinen sillirotu (ks. Silli).

Seltopusik (ven. 2eltopu’zik) (Ophisaurus 1.
Pseudopus apus), n. 1 m:n pituinen,
vaskikäär-meen heimoon kuuluva käärmeenmuotoinen
sisi-liskoeläin, jolta eturaajat kokonaan puuttuvat ja
takaraajat ovat surkastuneet pieniksi tyngiksi.
Väri päältä tav. punaisen ruskea, alta vaaleampi.
Asustaa Kaakkois-Euroopassa, Lounais-Aasiassa
ja Poh jois-Afrikassa. Käyttää ravinnokseen
hyönteisiä, pikkunisäkkäitä, käärmeitä y. m.
Puolustautuu ahdistettaessa ruiskuttamalla ulostuksiaan
ahdistajan päälle. 7. V-s.

Seltterivesi, Nieder-Seltersin terveyslähteen
(ks. Selters) luonnollinen kivennäisvesi, joka
viime vuosisadan loppupuolella tuli
maailmankuuluksi. Virtaa maan sisästä n. 12° :isena.
Sisältää litraa kohti 2,s g ruokasuolaa, 1.2 g
natrium-hydrokarbonaattia, 0,4 g
kalsiumhydrokarbonaat-tia, 0,3 g magnesiumhydrokarbonaattia, 0,os g
kaliumsulfaattia ja pienen määrän muita suoloja.
Sen hiilihaponpitoisuus 011 muihin
kivennäisvesiin verraten suuri. Lähteen vettä viedään
kaupaksi muutamia miljoonia pulloja vuosittain.
Keinotekoista s:tä valmistetaan liuottamalla
mainittuja suoloja veteen, johon lisäksi puristetaan
hiilihappoa. Käytetään pöytä- ja terveysjuomana
erinäisissä vatsataudeissa. S. S.

Seiväs ks. Brasilia, palsta 1226.

Selvittää 1. k 1 a r e e r a t a ks.
Suoriminen.

Selvitys. 1. Laivanselvitys 1.
klaree-raus ks. Suoriminen. — 2.
Pesänselvitys, varojen ja velkojen selville ottaminen ja
viimemainittujen maksaminen, ennenkuin
yhteistä omaisuutta voidaan ryhtyä jakamaan.
Tulee kysymykseen konkurssi-, - pesä- ja avioero-,
yhtiön purkamis-, perinnönjako- y. m. asioissa.

El. K.

Selvitys- ja suoritustila (ruots. TJtrcdning
ocli likvidoiion) on eräissä ulkomaalaisissa
lainsäädännöissä määrätty välitila sen seikan sei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0561.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free