- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1075-1076

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Selluloosasilkki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1075

villesaamiseksi, onko välttämätöntä, että jokin
omaisuus luovutetaan konkurssiin; omaisuuden
hoito ei tänä aikana yleensä ole uskottu
velkojille, vaan valtion viranomaisille. Meilläkin 011
nostettu kysymys tällaisen välitilan
määräämisen tarpeellisuudesta eräiden pankki- ja
vakuutusyhtiöiden vararikko- ja purkamisasiain
yhteydessä. El. K.

Selviö ks. A k s i o m i.

Selväsiittiöt, i 1 m i s i i 11 i ö t, fanerogaamit
(Phanerogamce), kaikki n. s. korkeammat kasvit,
joilla vastakohtana salasiittiöille (s.-nimityksen
merkityksestä y. m. ks. Salasiittiöt) on
hede- ja emilehdet. Ominaisia niille ovat myös
kukka (kukkakasvit) ja siemenet (siemenkasvit).
S:n 2 pääryhmää ovat paljas- ja koppisiemeniset.

K. L.

Selänpää, rautatieasema (IV 1.) Savon
radalla, Kouvolan-Mikkelin rataosalla, 23 km
Kouvolasta. 90 km Mikkeliin; etäisyys
Helsingistä 215 km.

Sem ks. S e e 111.

Semafori (kreik. sèma = merkki, ja pherein =
kuljettaa), merkinantolaitos (esim. rautateillä),
ks. Signaalit, Vaihde, vrt. Rautatie.

Seraalia (myös Samahi), piirikunnankaupunki
Venäjällä, Taka-Kaukaasiassa, Bakun
kuverne-mentissa, Bakusta itään Pirsagatin laaksossa;
23,041 as. (1909), joista n. 4/s tataareja. —
Harjoitetaan puutarhanhoitoa, silkkiteollisuutta ja
kauppaa. — S. on vanha kaupunki,
Ptolemaioksen Samekhia, tuli tataari-kliaanien
pääkaupungiksi. 1734 persialaiset sen hävittivät, mutta
tataarit rakensivat sen uudestaan.
Maanjäristykset tuhosivat S:n perinpohjin 1858 (jonka
johdosta kuvernementin hallinto muutettiin Bakuun)
.ja 1902.

Semasiologia ks. Merkitysoppi.

Sembit, Semlandin eli Sanilandin (ks. t.)
asukkaat keskiajalla; varmaankin liettualainen
t. preussilainen heimo. K. G.

Sembramänty ks. M ä n t y, palsta 942.

Sembricli [zembrihj], Marcelia (oik.
Pra-xede Mareelline K o c h a n s k a, s. 1858), puol.
laulajatar, tunnettu myös pianon- ja
viulunsoittajana. Esiintyi Dresdenin oopperassa 1878-80,
sitten Lontoossa 1880-83 ja Yhdysvalloissa 1883-84.
Asettui senjälkeen Berliiniin, tehden sieltä käsin
konserttimatkoja eri tahoille. I. K.

Semeemi (kreik. scma = merkki, sèmainö
-merkitsen), Noreenin („Vårt språk" V 6-7)
muodostama termi, tarkoittaa jotakin idea- 1.
mielle-aineksista kokonaisuutta, ilmaistuna jollakin
kielellisellä muodolla 1. morfeemilla (ks. t.). Esim.
Helsinki on sama s. kuin Suomen nykyinen
pää-kaupunki, mutta Sampo, joka merkitsee erästä
jäänmurtajalaivaa, 011 eri s. kuin Sampo, joka
merkitsee Kalevalassa mainittua Ilmarisen
ihmeteosta; meressä, merestä, mereen, merenä, merta
ja meren ovat myös eri s:ejä, vaikka niissä onkin
sama ominaismerkitys. S:ejä ovat 111.111. johto- ja
taivutuspäätteet (-ssä, -stä, -nä, -n y. m.), etu- ja
jälkiliitteet. S:einä käsittelee kieltä merkitysoppi
(ks. t.; vrt. myös Morfeemi). — S:t ovat joko
itsenäisiä (s. o. eheän ajatuksen t. aj at us jakson
kielellisiä ilmaisuja) 1. lauseita (ks. Lause) tai
epäitsenäisiä 1. glossia (ks. t.). E. A. T.

Semeikka, suomenkarjalainen kreikanuskoinen
runolaulajasuku, tarinan mukaan muut-

1076

tanut kolmattasataa vuotta sitten
Pokjois-Aunuk-sesta Tolvajärvien ja Loimolanjärven välisille
asumattomille maille Korpiselän, Suojärven
jaSuis-tamon pitäjän kulmauksessa. Suvun nimi oli
alkujaan II o s k o n e n, mutta Suomen puolella
ruvettiin sitä sekä sen asuinpaikkaa nimittämään S:ksi
paikalle ensiksi saapuneen miehen, Semanan
mukaan. Semanalla oli poika Miihkali, jonka
pojasta Hilipasta suku jakautui kahteen haaraan.
Juakoi ja Iivana Ililipanpojan sukuihin.
Myöhemmistä S:oista ovat tunnetuimmat:

1. P e d r i Iivananpoika S» 11. s.
»Mysys-vaaran Pedri" (1817 t. 1819-1915), Iivana
Ililipanpojan sukuhaaraa, muutti aluksi Suistamon
Kondroon. siitä Korpiselille Mysysvaaraan ja
vihdoin 1890-luvun lopulla Ilomantsiin, nyk.
Tuupovaaran pitäjän öllölänkylän Ristivaaraan,
missä kuoli. oli rohkea metsänkävijä, kaatoi
karhuja 30:een, peuroja sataluvuin; jurona ja
yksivakaisena hän lauleli etupäässä lyhyitä,
jylhiä loitsuja, joiden lisäksi muutamia eepillisten
runojen katkelmia, yhteensä kolmatta kymmentä.
Oli 1896 laulajana ’Sortavalan ja 1900
Helsingin laulujuhlissa.

2. Iivana J e h k i n p o i k a S., n. s.
,Rehkin Iivana" (1841-1911), S:n toisen sukuhaaran
viimeinen huomattava jäsen, asui Suistamon
Muu-annossa, kävi lopulla ikäänsä useissa suom.
laulu-y. m. juhlissa sekä muutenkin laulujaan
esittämässä. Sellaisella matkalla ollessaan kuoli
Helsingissä. — Oli nuorempana uljas metsämies,
vanhempana herttainen laulaja, kanteleensoittaja ja
sadunkertoja. Laulujen lukumäärä ja laatu
jotenkin sama kuin Pedri S:n. Samoinkuin tämä antoi
hänkin aihetta moneen kuvaukseen. [Hj. Basilier,
,,Shemeikäiset" (Virittäjä II, 1886); J. Krohn,
„Europæuksen runonkeräykset" (Valvoja 1887)
sama* »Kalevalan toisinnot" (jälkim. sarja, 1 :nen
vihko, 1888) ; O. A. Forsström, ..Kuvia
Raja-lvarjalasta" (1894); Juhani Sjöström, »Korpien
povessa" (1896); Eliel Wartiainen, ..Metsämiehen
muistelmia karhunkaatoretkiltä" (1907) ; livo
Härkönen, »Suomen Karjalan runolaulajat"
(Karjalan kirja, 1910); sama, »Runojen ja metsäin
Karjala" (1914) ; sama, »Pedri Shemeikka" (Otava
1915) ; Lauri Hannikainen, »Pedri Shemeikka"
(Kansanvalistusseuran kalenteri 1916).]

I. II-nen.

Semele [-me’lé], kreik. tarustossa Dionysos
jumalan äiti. Yleisimmän tarun mukaan hän on
Theban kuninkaan Kadmoksen ja Harmonian
tytär. Kun S. 011 joutunut lemmenliittoon Zeuksen
kanssa, houkuttelee tämän mustasukkainen
puoliso Hera hänet vaatimaan Zeusta ilmestymään
hänelle koko mahtavuudessaan ukkosen jumalana.
Seurauksena on, että ukkosen tuli polttaa hänet
tuhaksi. Zeus ehtii kuitenkin pelastamaan
keskeneräisen sikiön, joka sitten saa kasvaa
täysiaikaiseksi hänen omassa reidessään. — Alkuaan S.
luultavasti on ollut maaemo, jonka taivas
ukkosilmassa hedelmöittää. Nimi S. 011 nähtävästi
thraakialais-fryygialaista alkuperää (vrt. myös
slaav. zemlja = maa). O. E. T.

Semen [sc-J (lat.), siemen.

Semenov-Tiansanskij [-m jo’- -sa’-]. Pe tr
Petrovits (1827-1914), ven. maantieteilijä
ja yhteiskunnallinen merkkihenkilö, opiskeli
Pietarin yliopistossa luonnontieteitä ja 1853-55 Karl
Ritterin y. m. johdolla Berliinissä maantiedettä

Selviö—Semenov-Tiansanskij

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0562.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free