- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1083-1084

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sementtikupari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

108.3

tetty yksinomaan kaupunkikoulujen mukaiseksi;
siinä oli kuusi vuosiluokkaa, joista kaksi
ensimäistä vastasi alempaa ja neljä viimeistä
ylempää kansakoulua. Sittemmin on kaikkiin s:eihin
järjestetty myöskin neliosastoinen koulu, joka
järjestykseltään vastaa maalaiskuntien
yksiopetta-jaista (neliosastoista) kausakoulua.

S :eillamme on myöskin oma puutarha jä ansari,
joita viime aikoina on alkuperäisen suunnitelman
mukaan ruvettu järjestämään silmälläpitäen
pääasiallisesti opetustarkoituksia. Aikaisemmin
liittyi s:eihin myöskin n. s. ,,lastenseimi", jossa
kokelaat saivat harjoitella pienten lasten hoitoa;
nykyään ei sitä enää ole yhdessäkään s :ssa.
Vanhimmilla s:eillamme on sitävastoin säilynyt
asuma- eli sisäoppilaslaitos, jossa osa oppilaita
saa verrattain vähäisestä maksusta asunnon ja
ruuan; uudemmissa ei tätä laitosta ole. .1/. /S.

Seminarium lapponicum [sëminä’- -pö’-J,
maaliskuun 24 p. 1752 Trondhjemiin perustettu
ja marraskuun 3 p. 1774 lakkautettu lappalainen
opettajaseminaari, jossa lappalaisille
valmistettiin lapinkielisiä opettajia. Seminaarin johtaja
oli Knud Leem (ks. t.). V:sta 1825
seminaari-rahaston tuloja on käytetty Tromsan
opettajaseminaarin tarpeihin. Samantapainen seminaari
oli olemassa jo lappalaislähetyksen vanlrmpina
aikoina: sen perusti »lappalaisten apostoli"
Thomas von Westen.

Seminolit (int., alkuaan simanoli = karkurit),
muscogee-kansaan kuuluva intiaaniheimo, joka
alkuaan kuului creek-intiaanien liittoon, mutta
1700-luvun alussa luopui siitä (josta nimi) ja
otti haltuunsa suurimman osan Floridaa. S.
hätyyttivät sieltä käsin Georgian ja Alabaman
valko-ihoisia, josta syystä kenraali Andrew
Jackson 1817-18 teki sotaretken heitä vastaan. Kun
heitä myöhemmin tahdottiin ruveta siirtämään
uusille asuinsijoille Mississippi’n taakse,
asettuivat he vastarintaan. Siitä johtuva sota. 1835-42,
oli verisin ja sitkein intiaanisota Yhdysvaltain
historiassa. Vihdoin s. näännytettyinä
kukistettiin ja jätteet siirrettiin suurimmaksi osaksi
Arkansiin. Asuvat nyk. Oklahomassa n. s.
»sivistyneenä heimona"; harvoja tähteitä on
Floridassa. E. E. K.

Semipalatinsk [-ti’-]. 1.
Arokenraalikuverne-menttiin kuuluva provinssi (ven. Semipalatinskaja
oblastj) Venäjän Keski-Aasian pohjoisosassa.
Länsi-Siperian ja Mongolian rajalla,
Balkas-jär-vestä pohjoiseen Irtysin ympärillä: 511,950 km2,
862,000 as. (arv. 1913), 1,7 km2:llä. — Idästä
päin S:iin ulottuvat Altai’n (korkein huippu
S:ssa n. 3,300 m) ja sen eteläpuolella
Tarba-gatai’n haarakkeet, jättäen väliinsä Zaisannorin
tasaisen aron. Ensinmain. vuoriston uloimpia
etuvartioita on Kalbinskija gory Irtysin
eteläpuolella, jälkimäisestä jatkuu Tsingiztau
vuoriston kautta S:n keskiosissa vain n. 1.500 m
korkea, hajanainen vuoritienoo. Sen pohjoispuolella
on Irtysin heinä-aro, eteläpuolella Zaisannorin
aron tapainen, saksani-pensaita, tamariskeja y. m.
s. kasvava, paikoittain erämaanluontoinen
Balka-sin aro. Vuoristojen rinteillä on vähäisen metsiä.
Pääjokea Irtvsiä voidaan kulkea pienemmillä
aluksilla koko matkan S :n rajojen sisällä. Järviä:
Zaisannor ja Balkas (vain osaksi S:ssa) sekä
suuri joukko pienempiä arojärviä. Ilmasto
mantereinen, talvet kovin kylmiä (S: n kaupungissa

1084

tammik:n keskilämpö —17,.i°C), kesät kuumia
(heinäk:n keskilämpö -j-22,2°C; v:n keskilämpö
vain -f 2,5° C, Frankfurt ain Mainin
leveysasteella). Sataa vähän (S:n kaupungissa vain
181 mm v:ssa), vuoristojen juurella hieman
enemmän (Ustj-Kamenogorskissa Kalbinskija goryn
juurella 426 mm v:ssa). — Asukkaista oli 1897
89,» % kirgiisejä, kaikki paimentolaisia,
venäläisiä oli 10%. Uskonnoltaan muhamettilaisia
89,7 %. Lukutaitoisia 5,» %. Maataloutta (s. o.
karjanhoitoa) harjoittaa 89,i %, käsi- ja
tehdasteollisuutta 3,4 %, kauppaa ja liikennettä 2.7 %.
Maanviljelys tuottaa vehnää (140,500 ton. 1913),
kauraa, hirssiä, ohraa, hedelmiä y. m.; kastelu
välttämätön. Pääelinkeinon karjanhoidon
tilastotiedot : hevosia 682.800, täysikasvuista
nautakarjaa 640.200. lampaita ja vuohia 2.122.700.
kameleja n. 60,000, sikoja 16,300 kpl. (1913). —
Vuoristojen rikkauksia käytetään vain vähässä
mäii-lässä; tärkein on kulta, jota 1907 saatiin 574 kg.
Lisäksi louhitaan vähän lyijyä, kivihiiltä ja
saadaan n. 1/2 milj. ton. suolaa. Tehtaissa
työskenteli 1910 kaikkiaan 1.479 henkeä; aksiisista
vapaiden tehtaiden valmistusarvo oli sam. v.

10 milj. mk. — Rautatietä S:n alueella ei ole
lainkaan. — Kansakouluja 192 (opp. 10,791),
keskikouluja 3 (opp. 877), ammatillisia
keski-ja alempia kouluja 6 (opp. 201; 1912).
Sairaaloita 10, lääkäreitä 24 (1911). — S. jakaantuu
5 piirikuntaan. — 2. Edellämain. provinssin
pääkaupunki, Irtysin oik. rannalla. S.-nimisen puron
varrella; 35,121 as. (1909). — Muutamia kouluja,
museo, kirjasto, sairaala y. m. Sekalaista
teollisuutta. S :n ulkopuolella on seitsemän ison
kivirakennuksen (niistä ven. nimi S» = »seitsemän
palatsia") jätteet, joista on löydetty
tunguusin-kielisiä kirjoituksia. — S. per. linnoitukseksi
1718. Provinssin pääkaupunki v:sta 1854.

E. E. K.

Semipelagiolaisuus, jumaluusopillinen
oppisuunta, joka yritti olla pelagiolaisuuden ja
Augustinuksen välittäjänä. Sittenkuin pelagiolaisuus

011 hyljätty useissa kirkolliskokouksissa, viimeksi
Efesoksessa 431. muodostui länsimaisessa kirkossa
välittävä suunta, jota keskiajalla ruvettiin
nimittämään s:ksi. Sen pääpaikka oli Etelä-Gallia,
jossa luostariapotti Joh. C a s s i a n u s (k. n. 435)
sitä edusti. Ihminen, sanoi liä-n, ei ole
hengellisesti terve (Pelagius) eikä kuollut (Augustinus),
vaan hän on sairas. Ihmisen tahto ei ole
ehdottomasti kykenemätön hyvään, vaan heikko.
Ihminen ei voi itseään auttaa, mutta hän voi
ikävöidä pelastusta. — Tämä oppisuunta saavutti
Etelä-Galliassa suurta kannatusta. Useiden
mielestä Augustinuksen armonvalitsemisoppi
poikkesi liiaksi katolisesta traditsionista, jonka juuri
näihin aikoihin (430) Vincentius Lerinumista
Commonitorium-kirjassaan oli määritellyt siksi,
..mitä kaikkialla, aina ja yleisesti on uskottu".
Tältä kannalta katsoen oli mainittu oppi
pelättävä uutuus. Tähän käsitykseen yhtyi Reji’n
piispa F a u s t u s, s:n pääedustaja. Mutta toista
mieltä oli Arelaten arkkipiispa Cæsarius.
Hänen johtamansa Orangen synodi hylkäsi v. 529
s:n ja omisti »vanhain isien" opin.
Armonvalit-semisesta kokous kuitenkin vaikeni, joten
käsitys Augustinuksen pääopista jäi hämäräksi. Kun
paavi hyväksyi Orangen synodin päätöksen, oli
s. muodollisesti hyljätty. Mutta siitä huolimatta

Seminarium lapponicum—Semipelagiolaisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0566.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free