Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Semiramiin riippuvat puutarhat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1085
s. tuli vallitsevaksi keskiajan kirkossa, vrt.
Augustinus ja P e 1 a g i o 1 a i s u u s.
E. K-a.
Semiramiin riippuvat puutarhat olivat
klassillisten kirjailijain kertomusten mukaan vanhan
ajan, ihmeellisin puutarhalaitos, jonka
Nebukad-nesar muka rakennutti Eufratin länsirannalle
Babyloniin Meediasta olevan lempivaimonsa
mieliksi. Mitään noita kertomuksia vastaavaa
laitosta ei ole tavattu Babylonin raunioita
tutkittaessa eikä varmuudella liioin babylonialaisista
kuvaesityksistä. K. T-t.
Semiramis [-mi’-], Herodotoksen mukaan
Babylonissa viisi miespolvea ennen Nitokrista
hallinnut kuningatar, joka valleilla suojeli kaupunkia
Eufratin tulvilta. Ktesias sanoo S:ta Derketo
(Atargatis) jumalattaren tyttäreksi, joka ensin
oltuansa naimisissa erään Syyrian maaherran
kanssa tuli kuningas Ninoksen puolisoksi, tämän
kuoltua poikansa Ninyaan puolesta hoiti
hallitusta, perusti Babylonin ja kävi sotaa Persiassa,
Intiassa ja Egyptissä. S. vietti hekumallista
elämää ja hänellä oli tapana salaa murhata
rakastajansa. Lopulta hän surmasi itsensä tai hävisi
kyyhkysen muodossa, minkä perästä häntä
palveltiin jumalattarena. Ktesiaan kertomuksen
mukaan S. siis on aivan tarumainen henkilö, jolle
osaksi on annettu Istar jumalattaren piirteitä.
Kun Herodotos mainitsee Babylonissa olleen S:n
nimisen portin, tarkoitetaan sillä ehkä kuuluisaa
Istarin porttia. Rabbinilaisen perintätiedon
mukaan S. oli Nebukadnesarin puoliso.
Armeenias-sakin muutamat paikannimet, Samiramgert (S:n
linna) ja Samiramsue (S:n kanava) säilyttävät
S:n nimen. Tarun S:n esikuvana on ehkä
pidettävä Assyrian kuninkaan Samsi-Adad V:n
puoliso, Adad-nirari IV :n äiti Sämmurämat, jolle
Assurissa oli pystytetty vielä säilynyt
kirjapat-sas. vrt. Semiramiin riippuvat
puutarhat. [Lehmann-Haupt, „Die liistorische
Semiramis und ihre Zeit" (1910).] K. T-t.
Semiretäensk
re’-J, Turkestanin [-kenraali-kuvernementtiin kuuluva provinssi (ven.
Semiret-senskaja oblastj) Venäjän Keski-Aasiassa, Kiinan
Turkestanin ja Dzungarian rajalla, Balkas-järven
eteläpuolella; 381,530 km2, 1,256,900 as. (1913),
3,3 km2:llä. — S:n eteläosan täyttävät Tiansanin
mahtavat vuorijonot (Semenov-huippu S :ssä
4.680 m yi. merenp.) ja idästä tunkeutuu saman
vuoriston Borohoro niminen haarake S :n alueelle;
pohjoisrajalla on Tarbagatai. Balkas-järven ja
vuoristojen välinen tasanko on aroa ja
hiekkaerämaata (Saryisikatrau Ili’n oik. ja Taukum
sen vas. puolella). Vuoristojen välissä on laajoja,
aromaisia jokilaaksotasankoja (Ili’n laakso
Boro-horon ja eteläisen Tiansanin välissä). Metsiä on
vuoristojen rinteillä. Pääjoki Iii laskee
seitsen-haaraisena (josta ven. nimi S., = »seitsemän
virran maa") suureen Balkas-järveen, johon tulee
vielä useita muita arojokia. Tiansanin
vuoristossa virtaavat Tsu ja Naryn. Balkas-järvi on
vain puoleksi S:ii alueella; kokonaan S:ssä ovat
Issyk-kul ja Ala-kul. Ilmasto mantereinen,
varsinkin aroilla; eteläisissä vuoristolaaksoissa sää
on suojaisempaa. Vernyjssä, Tiansanin juurella
(Bordeaux’n leveysasteella) v:n keskilämpö
+ 7,4° C, tammik:n —8,4° C, heinäk:n -f 23,5° C.
Sademäärä alhainen (Vernyjssä sataa v:ssa
•540 mm, pohjoisempana arolla vain 131 mm). —
108G
Asukkaista turkkilaistataarilaisia kansoja
(kirgiisejä, vähän tarantseja, dungaaneja y. m.) 1897
oli 88,5 %, venäläisiä vain 9,7 fc. Uskonnoltaan
muhamettilaisia oli 90,2 %. Lukutaitoisia 4,2 %.
Maataloutta harjoittaa 91,2 %, käsi- ja
tehdasteollisuutta 2,5 %, kauppaa ja liikennettä 2,6 %.
Maanviljelys tuottaa vehnää 320,000 ton.,
kauraa 112,000 ton. (1913), ohraa, ruista ja hirssiä
(yleensä jonkun verran yli oman tarpeen) sekä
erilaisia öljysiemeniä ja puutarhantuotteita;
kastelu välttämätön. Pääelinkeinona karjanhoito;
1913 pidettiin 927,700 hevosta, 729,100 lehmää
(täyskasvuista), 4,580,600 lammasta ja vuohta
(asukasta kohden paljo enemmän kuin missään
muussa Venäjän kuvernementissa tai
provinssissa), 35,900 sikaa. Vuoristojen rikkauksia
(kivihiiltä y. m.) ei juuri ollenkaan käytetä.
Tehtaissa 1910 työskenteli kaikkiaan vain 575 henkeä.
Rautatietä S:n alueella ei ole. — Kansakouluja
194 (opp. 12,997), keskikouluja 3 (opp. 831),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 6 (opp. 89 ;
1912). — Sairaaloita 22, lääkäreitä 32 (1911).
— S. jakaantuu 6 piirikuntaan. Pääkaupunki
V e r n y j. E. E. K.
Semitismi, seemiläisten, etenkin juutalaisten,
kansanheimon ja sille luonteenomaisiksi
katsottujen ominaisuuksien yhteisnimitys, vrt.
Antisemiitti. K. T-t.
Semler [zemlor], Johann Salomo (1725-91),
saks. evankelinen teologi, v :sta 1753 teologian
prof. Haliessa. S. raivasi aikansa teologialle
uuden uran saattamalla voimaan historiallisen
ja psykologisen katsantotavan, joka johti
vapautumiseen dogmaattisista auktoriteeteista. Hänen
teoksensa »Abhandlung von der freien
Unter-sucliung des Kanons" (4 os., 1771-75) on siitä
merkillinen, että se on Saksan teologisessa
kirjallisuudessa ensimäinen Raamatun kirjoja
koskeva tutkimus, jossa tehdään kriitillisestä
menetelmästä täysi tosi. Siinä osoitetaan, että sekä
V:n T:n että U:n T:n kaanon on vähitellen ja
luonnollisesti tapahtuneen kirjallishistoriallisen
kehityksen tulos, sekä tutkitaan kaanonin
yksityisten osien uskonnollis-kasvatuksellista arvoa.
Samaa menetelmää noudattaen S. on dogmi- ja
kirkkohistoriallisissa julkaisuissaan pyrkinyt
valaisemaan kristillisen uskonvakaumuksen
historiallista moninaisuutta. S. tähdensi yksityisen
hurskauden ja teologian välistä eroa sekä teroitti
yksityisen uskon vapautta yleisistä, »puhtaan
opin" dogmeista. Mutta hän ei kieltänyt
»puhtaan opin" merkitystä kirkollisessa elämässä ja
oli kirkollisen järjestyksen puolustaja. Niinpä
hän elämänsä loppupuolella taisteli silloin
esiintyvää radikalismia vastaan (»Antwort auf das
Bahrdtische Glaubensbekenntniss", 1779;
»Beant-wortung der Fragmente eines Ungenannten",
1779; »Verteidigung des Königl. Edikts vom
9 Juli 17S8"). S. oli erinomaisen tuottelias
kirjailija (enemmän kuin 170 julkaisua). [Pl.
Gast-row, »J. S. Semler in seiner Bedeutung fiir die
Theologie" (1905); H. Hoffmann, »Die Theologie
Semlers" (1905); L. Zscharnack, »Lessing und
Semler" (1905).] Ar. TI.
Semlin [zemWn] (serb. Zemun, unk. Zimony),
kaupunki Unkarissa, Kroatsia-Slavonian
itäisimmässä kulmassa, Tonavan oik. rannalla, lähellä
Savan suuta, jonka toisella rannalla on Belgrad,
Wienin-lvonstantinopolin radan varrella (silta
Semiramiin riippuvat puutarhat—Semlin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
