Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Semiramiin riippuvat puutarhat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1087
Savan poikki) ; 17,131 as. (1910), joista
saksalaisia G,559, serbialaisia 5,653, uskonnoltaan
56.2 % roomal.-katolisia ja 34.s c/c
kreik.-itämaisia. — Useita kirkkoja, kouluja, museo (roomal.
esineitä), teatteri. Melkoista teollisuutta,
karjanhoitoa, hedelmäpuiden viljelyä, vilkasta kauppaa.
Läheisyydessä Ilunyadyn linnan rauniot ja
roomal.-ajan muistomerkkejä. — S. on
roomal.-kaupungin ’Juurunumui paikalla. — Suurvaltain
sodan alussa serbialaiset syysk. 1914 hetkeksi
saivat S:n valtaansa. E. E. K.
Semmelweiss, Ignäc (1818-65), unk.
lääkäri. S. on saavuttanut suuren maineen siitä,
että hän jo ennenkuin oli olemassakaan
varsinaisia tietoja tarttuvien tautien luonteesta ja niitä
aiheuttavista bakteereista, suunnitteli
hoitokeinoja tuollaisen oletetun tartunnan torjumiseksi,
jonka hän tosin luuli olevan jonkinlaisen
ruumis-myrkyn. Etupäässä hän keskitti huolenpitonsa
lapsivuodekuumeen torjumiseksi ja saikin tämän
niihin aikoihin hyvin yleisen taudin
matkaan-saattaman kuolleisuuden melkolailla vähenemään
johtamassaan lapsenpäästölaitoksessa siten, että
hän määräsi noudatettavaksi mitä suurinta puh
tautta synnytystapauksissa. Niinpä hän vaati,
että lääkärit ja kätilöt pesisivät kätensä ja
käs.-vartensa erittäin huolellisesti, ennenkuin
ryhtyivät synnytysaputoimitukseen. S. nimitettiin 1855
lapsenpäästöopin professoriksi Budapestin
yliopistoon. S:n julkaisuista mainittakoon: „Die
Aethiologie, der Begriff und die Profvlaxis des
Kindbettfiebers" (1861). M. OB.
Semmering [zemmarirjk], sola Itäalpeissa,
Ala-Itävallan ja Steiermarkin rajalla, matkalla
Wienistä eteläänpäin; 981 m yi. merenp. Solan
kautta kulkee Wiesin-Triestin radan osa; S.-r a t a
(55 km pitkä Gloggnitzista Mürzzuschlagiin, S:n
asema 895 m yi. merenp.), Euroopan ensimäinen
suuri vuoristorata (rak. 1848-54. kustannukset
47 V4 milj. mk., 15 tunnelia, pisin solan alle
puhkaistu, 1.430 m pitkä tunneli, 897 m yi.
merenp.; 16 viaduktia). — Lähellä solaa useita
hotelleja. Suosittu ilmaparantola- ja
matkailu-paikka (19.856 matkailijaa 1912). —
Steiermarkin herttua perusti ensimäisen majatalon S:n
luo 1300-luvulla; sen viereen syntyi sitten
S p i t a 1 a m S. niminen kylä (rautateollisuutta ;
kesänviettopaikka). V. 1728 rak. ensimäinen
ajotie solan poikki. (E. E. K.)
Semnonit, Tacituksen mainitsema sveevien
pää-heimo, Oderin ja Elben välillä asuva; heidän
alueellansa oleva pyhä lehto oli sveeviläisten
heimojen yhteinen kokouspaikka. Heidän arvellaan
olleen samat kuin myöhemmät alemannit. K. G.
Semnopithecus, kait a-a p i n a t,
kapeane-näisiin apinoihin kuuluva suku, tärkeimmät
lajit huimaani ja nenäapina (ks. n.).
Semologia ks. Merkitysoppi.
Seiuon Ize-], K i e h a r d (s. 1859), saks.
eläintieteilijä, oli 1887-97 aluksi dosenttina, sitten
anatomian professorina Jenassa, v:sta 1897 yk
sityistutkijana Münchenissä. Tehnyt
tutkimusmatkoja Afrikkaan sekä Austraaliaan ja
malai-jilaiseen saaristoon. Tutkinut aikaisemmin m. m.
vertailevaa anatomiaa, viime aikoina
periytymis-y. m. yleisbiologisia kysymyksiä. Teoksia: ..Im
australischen Busch und an den Kiisten des
Koral-lenmeeres" (2:nen pain. 1903), „Die Mneme als
erhaltendes Princip im Wechseln des organischen
1088
Geschehens" (3:s pain. 1911), ,.Be\veise fiir die
Vererbung erworbener Eigenschafteu" (1907),
,.Das Problem der Vererbunc erworbener Eigen-
O o
schaften" (1912), „Die Fussohle des Menschen.
Eine Studie iiber die unmittelbare und die
er-bliche YVirkung der Funktion" (1913).
Semonides [sëmöni’dës], kreik. ianibos-laulujen
sepittäjä, syntyisin Samoksesta, asettui
samolai-sen siirtokunnan kanssa Amorgos-saarelle, jonka
vuoksi häntä tavallisesti sanotaan a m o r g o 1 a
i-seksi (7 :nnellä vuosis. e. Kr.). Nimi S.
kirjoitettiin ennen tav. väärin Simonides. Ilänen
iambos-runojaan on paitsi pieniä katkelmia
säilynyt herjauslaulu naisista, jossa eri naistyypit
kuvataan luoduiksi eri eläimistä tai muista
luonnonesineistä: siasta, ketusta, koirasta,
mullasta, merestä, aasista, apinasta j. n. e.;
kelvollinen on ainoastaan se naistyyppi, joka on luotu
mehiläisestä ; mUtta ylipäätään naiset ovat muka
pahinta kaikesta, minkä Zeus on luonut (ks.
I a m b o s, Kreikan kieli ja
kirjallisuus). O. E. T.
Sempach /zempah], kaupunki Sveitsissä,
Lu-zernin kantonissa, S.-j arven (8 km pitkä,
21/2 km leveä, 14 km2, 87 m syvä, 507 m yi.
merenp.; lasku joki Sulir) itärannalla, luoteiseen
Luzernista; 1,026 as. (1900). Järven rannalla
paalurakennusten jätteitä. — S:n luona 9 p.
heinäk. 1386 1,300 sveitsiläistä sai voiton
4.000-miehisestä, herttua Leopohlin johtamasta itäv.
armeiasta. Taisteluun liitettiin myöhemmin tarina
Arnold Winkelriedin sankarikuolemasta.
Semper (lat.), aina. — S. i d e m, aina sama.
Semper [zempor], Gottfried (1803-79),
saks. arkkitehti, taidekirjailija ja -teoreetikko,
1800-luvun renesanssi-suunnan alkajia ja
ensimäinen mies Saksassa, opiskeli Münchenissä (1825)
ja Pariisissa arkeologi Gaun atelieerissa (1826);
tuli professoriksi Dresdenin taideakatemiaan
(1834), osallisuudestaan toukokuun
vallankumoukseen 1849 maastakarkoitettuna hän pakeni
Pariisiin ja 1851 Lontooseen ; tuli professoriksi Zürichin
polyteknikumiin 1853, siirtyi 1871 Wieniin, kuoli
Roomassa. Kaikkialla, niissä S. viipyi pitemmän
ajan, on hänen aate- ja aloiterikkaan työnsä
hedelmiä nähtävissä: Lontoossa m. m.
Soutli-Kensingtonin museo on hänen aloitteitaan;
Dres-denissä synagoga (1846), museo (..Dresdener
Gal-lerie"), hoviooppera (1838-40), ja kun tämä paloi
(1869), uusi ooppera; Ziirichissä polyteknikumi,
tähtitorni, asematalo, Wintherthurin
kaupungintalo. Müchenin Wagnerinteatterin ja Rio Janeiron
loisto-oopperan suunnitelmat. Jo Dresdenissä
yrit-tämäänsä mieliaatetta useiden merkkirakennusten
yhteensulattamisesta roomal. forumin tapaiseksi
taiteelliseksi kokonaisuudeksi S. pääsi elämänsä
lopulla lähemmäksi, kun hän 1871 kutsuttiin
Wieniin järjestämään Burgring-paikkaa
Hof-burgin edustalla. Suunnitellut rakennukset
valmistuivat vasta S :n kuoleman jälkeen.
Liittymättä mihinkään aikansa vallitsevaan
taidesuuntaan S. muodosti uuden „tulevaisuuden
arkkitehtuurin" monumentaalityylin roomal.
keisarivallan aikaisen tyylin ja siitä johdetun
rene-sanssin yhteensulatetuista aiheista. Uusia
näkökohtia antiikin tuntemisessa avasivat S:n
aikanaan suurinta huomiota herättäneet havainnot
kreikkalaisten polykromiasta (,,Bemerkungen über
bemalte Architektur und Plastik hei den Alten",
Semmelweiss—Semper
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
