- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1093-1094

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Senaatti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1091

Senaatti

1093

maan, kumpaisenko osaston on asia käsiteltävä,
kun siitä syntyy epäilystä (keis. as. 23 p:ltä
tammik. 1914). Julkaisemista varten ovat kaikki
lait ja asetukset kuitenkin erityisten
säännösten nojalla käsiteltävät ainoastaan s:n
talousosastossa (keis. as. 10 p:ltä lieinäk. 1902, keis.
selit. 28 p:ltä maalisk. 1909).

Osaston yleisiin istuntoihin kuuluvat osaston
varapuheenjohtaja ja jäsenet. Eräitä asioita
käsiteltäessä tulee oikeusosaston yleiseen kokoukseen
vielä lisäksi talousosastosta yksi jäsen. Kun
oikeusosastossa ei ole tuomittava, vaan
käsiteltävä jotakin oikeushallintoa koskevaa asiaa, niin
asia esitellään oikeustoimituskunnasta ja tämän
toimituskunnan päällikkö on silloin
oikeusosastossa mukana sitä käsittelemässä.

Jaostokokoukset voivat kummassakin osastossa
käsitellä sellaisia asioita, joita ei ole erityisesti
pidätetty yhteiselle täysi-istunnolle taikka
osaston yleiselle kokoukselle, oikeusosastossa
ainoastaan lainkäyttöasioita. Sekä oikeusosasto että
talousosasto jakaantuu kahteen jaostoon.
Jaoston päätöksillä on sama voima ja vaikutus kuin
koko osaston yleisen kokouksen tekemillä.
Kaikissa tapauksissa tehdään päätös Keisarillisen
Majesteetin nimessä. Kaikkien kannekirjain ja
hakemusten, jotka senaattiin annetaan, pitää
myöskin olla asetetut hallitsijalle.

Toimituskuntia on talousosastossa seuraavat
yhdeksän: oikeustoimituskunta,
siviilitoimitus-kunta, valtiovaraintoimituskunta,
kamaritoimitus-kunta, kirkollisasiaintoimituskunta,
maanviljelys-toimituskunta sekä kauppa- ja
teollisuustoimitus-kunta ja talousosaston kanslia.
Siviilitoimitus-kuntaan kuuluvat m. m. yleistä järjestystä ja
turvallisuutta, terveydenhoitoa, läänien hallintoa
ja kunnallishallintoa koskevat asiat.
Sotilasasiain-toimituskunta lakkautettiin 1903. Talousosaston
kansliassa on päällikkönä talousosaston
varapuheenjohtaja, muiden kunkin päällikkönä joku
muu talousosaston jäsen, jonka hallitsija on
nimittänyt sen toimituskunnan päälliköksi. Jos joku
talousosaston jäsen ei ole toimituskunnan
päällikkönä, niin häntä on tapana sanoa
salkuttomaksi senaattoriksi. Toimituskunnan päällikkö
ratkaisee yksin asianomaisen toimituskunnan
päätettäviksi jätetyt asiat. Paitsi päällikköä kuuluu
kuhunkin toimituskuntaan vielä esitteli
jäsihtee-rejä y. m. senaatin virkamiehiä.

S:n tehtävistä säädetään 1892 vuoden
ohjesäännössä :

»Suomenmaan korkein sisällinen hallitus on
uskottu Keisarilliselle Suomen senaatille, joka
sijaitsee maassa" (1 §);

»Senaatin toimivalta käsittää Suomenmaan
siviilihallituksen ja taloudenhoidon sekä
lainkäyt-tämis^n viimeisessä oikeusasteessa; ne jutut ja
asiat erotettuina, joitten ratkaiseminen lain
mukaan suorastaan kuuluu Korkeimmalle
vallalle" (11 §);

»Oikeusosasto hoitaa ylimpänä tuomioistuimena
varsinaista lainkäyttämistä ja pitää huolta siitä,
että oikeutta maassa lain ja asetusten mukaisesti
hoidetaan" (82 §);

»Talousosasto hoitaa Suomenmaan
siviilihallitusta ja hallinnollista lainkäyttämistä viimeisessä
oikeusasteessa sekä ottaa käyteltäväksi kaikki
asiat, jotka koskevat yleistä taloudenhoitoa ja
järjestystä" (94 §).

Tästä havaitaan, että s :11a on yleinen
toimivalta, joka käsittää valtiollisen
toiminnan eri alat yleensä, mikäli ei erityisesti ole
toisin säädetty. Sellaisia, s:n toimivaltaan
kuulumattomia tehtäviä ovat erityisesti lainsäädäntö
ja verotus, jotka kuuluvat hallitsijalle ja
useimmilla aloilla samalla eduskunnalle. Lakien ja
asetusten valmistelu, samoin niitten julkaiseminen
(ks. Lainsäädäntö) on kuitenkin s:n asia;
saattaapa sillä erityisen valtuutuksen nojalla olla
valta antaa oikeussäännöksiäkin.

S:n oikeusosasto käyttää hallitsijan nimessä
ylintä tuomiovaltaa varsinaisissa oikeusasioissa,
toimien sellaisena korkeimpana oikeutena, joka
hallitusmuodon 8 § :ssä ja yhdistys- ja
vakuus-kirjan 2 § :ssä edellytetään. S:n talousosasto
taas toimittaa korkeinta hallinto-oikeudellista
lainkäyttöä. S :n toimiala käsittää maan
hallinnon, siten, että hallinto yleensä on talousosaston,
osa oikeushallintoa erityisesti oikeusosaston
käsiteltävänä. Viimemainitulle kuuluu useimpiin
oikeusvirkoihin nimittäminen ja eräät
eiivapaus-asiat, niinkuin armonhakemusten käsitteleminen,
joista kuolemanrangaistusta koskevat aina ovat
jätettävät hallitsijan ratkaistaviksi, mutta muut
ainoastaan, jos s. katsoo niitten ansaitsevan
huomiota. Yliopiston asiat ja varsinaiset
sotilas-asiat eivät kuulu s:n toimivaltaan.

S. tekee päätöksensä lopullisesti, mikäli ei rat
kaisua ole hallitsijalle itselleen pidätetty. S. ei
yleensä saa käyttää muuta valtaa, kuin minkä
hallitsija on sille uskonut. Niistä asioista, jotka
kuuluvat s:n toimivallan piiriin, useat ovatkin
pidätetyt hallitsijan itsensä ratkaistaviksi. Näin
on yleensä m. m. uusien virkain perustamisen
laita. Ylimpiin virkoihin hallitsija itse nimittää
hoitajat. Useihin asioihin nähden on määrätty,
että ne ovat alistettavat hallitsijan päätettäviksi,
jos kenraalikuvernööri on toista mieltä kuin s:n
enemmistö. — Niissä asioissa, joita s. ei
lopullisesti ratkaise, on sillä valmistava ja
neuvon-antava tehtävä. — Sellaiset s:lle jätetyt
hakemukset, joita se lain mukaan ei voi lopullisesti
hyväksyä, voi se yleensä suorastaan hylätä; jos
taas s. katsoo tällaisen hakemuksen ansaitsevan
huomiota, on se alistettava hallitsijan
päätettäväksi. S. antaa hallitsijalle siltä vaadittuja
lausuntoja ja voi omastakin aloitteestaan tehdä
esityksiä tarpeellisiksi havaitsemistaan
toimenpiteistä, joihin se ei itse saa ryhtyä.

Toimituskuntain tehtävät olivat alkuaan vain
valmistavaa laatua, mutta niille (s. o.
asianomaisen toimituskunnan päällikölle) on myöhemmin
annettu valta itsenäisesti ratkaista joukko asioita.
S :n ohjesäännössä on sekä yleinen luettelo niistä
asioista, jotka toimituskunnat ilman edelläkäypää
esittelyä saavat itsenäisesti ratkaista, että
erikois-luettelo kuhunkin toimituskuntaan nähden.

Suomen yleistä hallintoa johtavana virastona
s. saa voimassaolevan lain rajoissa antaa
viranomaisten, yhdyskuntain ja yksityisten
noudatettaviksi niitä määräyksiä, joita se katsoo
julkisen edun vaativan. Tämä s:n valta ulottuu
kaikkiin hallinnonhaaroihin ja kaikille aloille, joita
edellisen mukaan ei ole sen toimialasta
erotettu.

Käsiteltäväksi otetaan asioita s:ssa hallitsijan
määräyksestä, viranomaisten esityksestä,
yksityisten hakemusten ja valitusten johdosta taikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0571.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free