- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1115-1116

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serbia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1115

Serbia

1116

edellisen S:n korkein huippu 011 Midzor, 2.186 m
yi. merenp., Bulgaarian rajalla. Mataluudestaan
huolimatta vuoristoseudut ylimalkaan ovat
sangen vaikeakulkuisia. Tasankoa ja kumpumaata
on pohjoisessa, Savan ja Tonavan varrella,
paikoitellen pitkin rantaa on rämeseutujakin.
Pohjoisesta tasankoalueesta haarautuu etelään päin
tertiäärikerrosten täyttämä, paikoitellen
kapeneva Moravan laakso, S:n tärkein asutuskeskus
ja Balkanin tärkein liikennereitti, josta Nisin
luona Nisavan laaksoa myöten kulkien haarautuu
kulkuväylä itään, Sofian alanteeseen ja
Konstantinopoliin ja jonka jatkona S:n uudella alueella
011 siitä vain matalan (455 m yi. merenp.)
vedenjakajan erottama, Saloniki’n-lalulen
perukkaan jatkuva Vardarin laakso. Vardarin laakso
ei ole yhtä yhtenäinen kuin Moravan, vaan
kapenee paikoitellen ahtaaksi rotkotieksi (esim.
Demir-Kapun luona). Laajimmillaan se on
Skopljen 1. Yskybin 400 km- laajassa, useimmilta
puolin jyrkkäseinäisten vuorien ympäröimässä
hauta-laskeumassa, joka keskimäärin on vain 240 m
yi. merenp. Samanlaisia, viljelyskeskustoina
tärkeitä hautalaskeumia on tässä osassa,
rumeelia-laisella lohkomaalla, useita muitakin, vaikka
mikään niistä ei merkityksessä ole Skopljen
vertainen. Mainittakoon Kosovo polje ja Tetovo
Sko-pljesta luoteiseen ja länteen, joiden liikenne
keskittyy Skopljeen, Pelagonia 1. Monastirin
tasanko etelärajalla, jonka eteläosa kuuluu
Kreikkaan, Tikves Vardarin laaksossa Skopljesta
etelään, Metoja länsirajalla (pääosa yhdistetty
Albaniaan) y. m. — Ilmasto on pohjoisessa ja
koillisessa jokseenkin mantereinen, tammik:n
keskilämpö 011 siellä 11.-j-0°C, jotavastoin kesät
ovat hyvin lämpimät. Etelämpänä tuntuu
väli-merenilmaston vaikutus talvia laululuttavasti.
Sataa riittävästi, eikä yksinomaan talvikuukausina.
Sademäärä ylimalkaan alenee lännestä itään päin.

- Vesistöt. Suurin osa maasta kuuluu
Tonavan vesialueeseen. Tonavaan ja sen lisäjokeen
Savaan (molemmat liikenneteinä S:lie
tavattoman arvokkaat) laskevat Drina, Kolubara,
Mo-rava (S:n kansallisvirta) ja Timok.
Aigeian-me-reen viepi Yardar Skopljen. Tetovon ja
Pelago-nian alanteiden vedet, jotavastoin Metoja ja
Dibran-Okhridan laaksot ovat Adrian mereen
laskevan Drinin vesialuetta. Lounaisrajalla
Okh-rida- sekä laskujoeton Prespa-järvi kuuluvat
puoleksi S:lie. — Kasvillisuus. Skopljen
pohjoispuolelta luoteesta kaakkoon vedetyn viivan
pohjoispuolella 011 keski-eurooppalainen kasvisto
vallalla, eteläpuolella, siis S:n lounaisosassa,
vallitsevat sitävastoin välinierenmuodot, joista
kuitenkin ainavihreät metsät puuttuvat. Pohjoisessa,
Savan-Tonavan ranta-alueella (paitsi vuorista
Koillis-S :aa) sekä Moravan alajuoksun varrella
olevat alangot samoin kuin niitä reunustava
kumpuvyöliyke ovat melkein metsättömät, joko
viljelys- tai heinämaita, joille hajallaan olevat
metsät antavat vaihtelua. Moravan laaksoseudun
molemmin puolin on laajalti levinnyt tammi- ja
havumetsiä sekä pensaikkoa kasvava alempi
vuori-vyöhvke (600-1,200 m yi. merenp.), jonka
yläpuolella oleva ylempi vuorivyöhyke (1,200-1.600 m yi.
merenp.) pyökki- ja saksankuusimetsineen
vallitsee etenkin Montenegroon ja Bulgaariaan
rajoittuvissa osissa. Metsät loppuvat 1,700-2,000 111 yi.
merenp. S:n välimerenkasvistoalue kuuluu alem-

paan ja ylempään vuori vyöhykkeeseen
(Phry-gana, punapyökki, kastanja, hevoskastanja y.
m.) ; metsät siellä kuitenkin suureksi osaksi
011 hävitetty. S:n alkuperäisestä alueesta n.
31% on metsää kasvavaa, metsistä 36.2% on
valtion hallussa. — Eläimistö.
Vuoristomet-sissä elelee vielä susia, kettuja, mäyriä y. m. s.,
vieläpä paikoitellen karhuja, villisikoja sekä il
veksiä. Pohjoisten jokien varsilla on vesilintu
maailma sangen rikasta. — Väestöstä viralli
sen tilaston niuk. 1910 silloisessa S:ssa 2,778,706
henkeä puhui serbian kieltä. 32.556 serbian ja
ro-maanian kieltä, 7,494 saksaa, 2,151 albanian
kieltä, 1,956 unkarin kiellä. Virallisen tilaston
kielijaoitus on kuitenkin harhaanviepä, sillä to
dellisiiudessa suurin osa Itä-S:n väestöstä on
kansallisuudeltaan bulgaarialaista (etelässä) ja
ro-maanialaista (pohjoisessa). Bukarestin rauhassa
S:aan liitettyjen alueiden kansallisuussuhteista
ei ole olemassa mitään varmoja tietoja;
turkki-laisajan lopulla Kosovon vilajeetin asukkaista
(1,038,100 henkeä) ilmoitettiin albanialaisia
olevan 428.000. bulgaarialaisia 265.000,
serbialaisia 113.000 ja turkkilaisia 89.350. Saloniki’n ja
Monastirin vilajeettien S:aan liitettyjen osien
pääväestönä lienevät bulgaarialaiset.
Serbialaisten levenemisestä S:n rajojen ulkopuolella,
heidän tavoistaan y. m. ks. Serbokroaatit.
heidän kielestään ja kirjallisuudestaan ks. S e r b o
kroatsian kieli ja kirjallisuus. —
Uskonnoltaan alkuperäisen S:n väestöstä 2,881,220
oli kreikkalais-katolisia, 14,355 muhamettilaisia.
8,435 roomal.-katolisia, juutalaisia 5.997,
protestantteja 799. Bukarestin rauhan jälkeen S:aan
liitetyissä alueissa asuu paljon muhamettilaisia
ja myös roomal.-katolisia sekä bulgaarialaiseen
kirkkokuntaan kuuluvia. Valtiouskonto kreik.
katolinen; kirkollisen hallinnon johtajana on
piispain muodostama synodi, puheenjohtajana
Belgradin arkkipiispa, S: 11 metropoliitta, mutta
kaikki kirkolliset virkamiehet ovat kuitenkin
opetus- ja kirkollisasiain ministeriön alaisia.
Piispanistuimia 011 8 kaupungissa.
Roomal.-katolisilla 011 arkkipiispa Skopljessa ja
bulgaarialai-silla Okliridassa, jonka lisäksi viimemainituilla
on 4 piispaa. V. 1910 S:ssa oli 771 kirkkoa ja
kappelia sekä 51 luostaria, 1,043 pappia ja 77
munkkia. Kirkon omaisuus oli arvoltaan 18,7
milj. mk., lisäksi luostarien omaisuus 8.* milj.
mk. — Kansanvalistus 011 vielä alhaisella
kannalla, vaikka sen parantamiseen pannaankin
suurta työtä (1910 vain 17% väestöstä oli
lukuja kirjoitustaitoista). Kansakoulu pitää lain
mukaan olla jokaisessa kunnassa, jossa on 200
veroa maksavaa henkilöä. Koulupakkoa
noudatetaan poikiin nähden jokseenkin tarkasti.
Kansakouluja (ne ylläpitää valtio ja kunnat yhdessä)
1910 oli 1,32*8, niissä 2.549 opettajaa ja" 145,570
oppilasta (joista poikia 115,369). Keskikouluja
oli 20, niissä 354 opettajaa, 8.858 oppilasta.
Lisäksi oli jumaluusopillinen opisto, 4
normaalikoulua, 4 ammattikoulua, 3 ylempää tyttökoulua,
sotilasakatemia y. 111.. lukuunottamatta
yksityisten ylläpitämiä oppilaitoksia. Korkeinta
sivistystä edustaa Belgradin yliopisto (per. 1838.
muutettu yliopistoksi 1905), jossa 1910 oli 98
opettajaa ja 934 ylioppilasta. — Väestö nli sään
-tyminen on hyvin nopea-, syntyneisyys 1912 oli
38.i°/oo (pienempi kuin Venäjällä, Romaaniassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0582.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free