- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1117-1118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serbia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1115

Serbia

1118

Bulgaariassa ja Portugalissa), kuolleisuuden oi
lessa 21,i°/oo (pienempi kuin yllämain. maissa;
alhaisempi kuolleisuus oli vain Länsi- ja
Luoteis-Euroopassa), joten ylisyntyneisyys oli
17°/oo-Väestön absoluuttinen lisääntyminen 1900-10 oli
vuosittain keskimäärin 1,6 %, suurempi kuin
missään muualla Euroopassa; siirtolaisuus on
verraten vähäpätöinen.

Elinkeinojen ja kaiken taloudellisen
elämän edistymistä ovat hidastuttaneet samat
seikat, jotka muuallakin Balkanilla vaikuttavat
ehkäisevästi : kauan kestäneen turkkilaisvallan
aiheuttama kaikinpuolinen lamaannustila, sodat ja
raskaat sotavarustukset sekä niistä johtuva
suhteettoman suuri valtiovelka, ulkomaalaisen
pääoman ja yritteliäisyyden puute, kansan
taloudellinen vähäväkisyys ja vanhoillisuus,
virkamies-luokan kelvottomuus ja äärimäisyyksiin menevät
puoluetaistelut. Suurvaltainsodan aiheuttamat
vauriot ovat suuret, mutta tällaisessa melkein
luontaistalouden asteella olevassa maassa ne ovat
verrattomasti helpommat korjata kuin jossain
korkealle kehittyneessä teollisuusmaassa.
Seuraavassa silmäyksessä S:n elinkeinoihin täytyy
tietenkin käsitellä sodan edellä vallinneita oloja ;
huomattava on, että elinkeinojen tilan
valaisemiseksi tarpeellinen tilasto S:ssa on hyvin
puutteellinen, eikä lisäksi ulotu Bukarestin rauhassa
S :aan liitetyille alueille. — Pääelinkeinona on
maatalous; 90% väestöstä elää siitä.
Maanomistusolot ovat erittäin hyvät; melkein kaikki
yksityisten omistama maa on keskimäärin 10 ha:n
kokoisina tiloina talonpoikien hallussa. Tilaansa
talonpoika ei saa mvödä. Mitään maatonta
köyliä-listöluokkaa S:ssa ei ole, eikä siis liioin
köyhäinhoitoa. Sangen tärkeäksi tässä pientilallismaassa
ou tullut jo kuningas Aleksanterin aikana
Raiff-eisenin periaatteille perustettu osuustoiminta.
V. 1910 maataloudellisia osuuskuntia oli yli 500. —
Maataloudessa varsinaisella maanviljel y
k-s e 11 ä on ehdottomasti tärkein sija. Maa on
luonnostaan hyvin viljavaa, mutta viljelysalaa
voisi suuresti iaajentaa. Tonava-Savan ja
Mora-van alajuoksun tasangoilla on kyllä n. 50-70 %
maasta peltomaata, mutta keskimäärin vain
25% alkuperäisen S:ii alasta on pelto- ja
puutarhamaata. Vielä tärkeämpää olisi parantaa
maanviljelystä korottamalla sen sangen alhaista
tasoa, jolloin satomäärät samalta maa-alalta
suuresti kasvaisivat. Ne ovat nyk. osaksi vielä
alhaisemmat kuin Venäjällä, läpeensä tuntuvasti
alhaisemmat kuin Unkarissa, puhumattakaan
Länsi-Euroopan maista. Esimerkiksi vehnän,
ohran, maissin ja perunan sadot lia:ia kohden
1912 olivat S:ssa l,is, 1, 0,99 sekä 4,69 ton.,
vastaavien arvojen ollessa Unkarissa 1,8, l,«, 1,82
sekä 8,44 ton. ja Saksassa 2,26, 2,19 (maissi
puuttuu) sekä 15,03 ton. Viljaa ja jauhoja riittää
kuitenkin suuret määrät ulkomaille myötäväksi;
ne ovatkin S:n tärkeimmät vientitavarat. V. 1912
S:ssa korjattiin vehnää 445,000 ton., maissia
580,000 ton., ohraa 104.000 ton., kauraa 79,500
ton., ruista 44,100 ton., perunoita 58.600 ton.
Lisäksi viljellään palkokasveja, vihanneksia,
pellavaa ja hamppua, tupakkaa. Viime aikoina on
ryhdytty sokerijuurikkaan viljelykseen (sato
9*1,700 ton. 1911). Viljan ohella ’on kuitenkin
tärkein sija hedelmäpuiden ja viinin
viljelyksellä. Edellisistä huomattavin on luumupuu, jota

1907 kasvoi 1,900 km2:llä. Luumutarhoja on
varsinkin Savan laaksossa ja Moravan länsipuolella
olevalla kumpumaalla. Satomäärä vaihtelee
200,000-500,000 ton. Luumuista valmistetaan
slivovitsa nimistä kansallisjuomaa, ja suuret
määrät luumuja viedään ulkomaille kuivattuina,
säilykkeiksi valmistettuina, tuoreina tai viinana.
Viljan ja karjantuotteiden jälkeen ne ovatkin .
tärkeimpänä eränä S:n viennissä. Viinitarhoja
on viinikirva (Pliylloxera) pahasti tuhonnut;
hävitystä koetetaan vastustaa amer.
viiniköynnöksiä istuttamalla. Viiniä saatiin 1910 vain
154,000 hl (esim. 1908 800,000 hl). — Metsien
käyttö on sangen vähän järkiperäistä; jonkun
verran kimpiä saadaan maasta vietäväksi. —
Karjanhoito on alkuperäisellä kannalla.
V. 1910 S :ssa oli 152,523 hevosta, 957,105
nautaa (käytetään suuressa määrässä vetojuhtina).
865,769 sikaa (tammimetsät erinomaisia
syöttö-niaita), 3,818,997 lammasta sekä 630,579 vuohta.
Silkkiäistoukan hoitoa koetetaan tarmokkaasti
levittää; 1907 saatiin 400,000 kg silkkiäistoukan
koteloita. — Kalastusta harjoitetaan
Tonavassa y. m. joissa sekä vuoripuroissa.
—Vuori-työ oli roomalaisa jalla sangen •huomattava, mutta
unohtui sittemmin melkein kokonaan. Viime
aikoina useita kaivoksia on pantu käyntiin.
Mineraaleista rikkain seutu S :ssa on n. s. S :n
malmivuoristo (keskustana Majdanpek)
koillisessa. Kaivokset ovat valtionmonopolina, mutta
monet 011 luovutettu ransk., engl., belg. y. m.
yhtiöiden käytettäviksi. V. 1911 vuorityön
tuotteiden arvo oli yhteensä 15,4 milj. mk. Vaskea
saatiin 7,023 ton., arvoltaan 8.2 milj., kivihiiltä
(melkein yksinomaan ruskohiiltä) 235,000 ton..
arvoltaan 3.8 milj. sekä kultaa 422 kg, arvoltaan
1,4 milj. mk. — Tehdas t e o 11 i s u u s on aivan
alullaan; tärkein on myllyteollisuus. V. 1911
S:ssa oli 17 isoa myllyä. Lisäksi on muutamia
olutpanimoita, sokeritehtaita y. m. s. Valtion
ase- ja ampumatarvetehtaat ovat Kragujevacissa.
Vanliau kotiteollisuuden haaroista huomattavin
011 mattojen valmistus, keskuksena Pirot Nisavan
laaksossa Itä-S:ssa. Koko S:n teollisuuden vai
mistusarvo 1911 oli 121,? milj. mk. —
Liikenneverkko 011 vielä sangen vajavainen.
Moravan-Nisavan laakso on ammoisista ajoista
asti Balkanin tärkeimpiä liikennereittejä; sitä
kulkee nyk. kansainvälisessä liikenteessä
huomattava Pariisin-Konstantinopolin rautatielinja.
Nisin luona siitä haarautuu rautatie, joka
Var-darin laaksoa myöten kulkee Salonikiiu. Paitsi
näitä päälinjoja S:ssa on vain haararatoja:
tärkeimmät niistä ovat Nisin-Saloniki’n radalta
Skopljessa luoteiseen Kosovo poljeen haarautuva
sekä Belgradin-Nisin välillä Timokin laaksoon ja
Moravan suuhun lähtevät radat. V. 1913 S:n
vanhoilla alueilla oli 555 km normaaliraiteisia
ja 414 km kapearaiteisia, uusilla alueilla 387 km
normaaliraiteisia ja 216 km kapearaiteisia
rautateitä. yhteensä 1,572 km. Rakenteilla oli 344 km.
— Laivaliikenne 011 huomattava vain Tonavalla
ja Savalla; muilla joilla 011 liikenteelle vain
mitätön merkitys. — Sähkölennätinlinjoja 1912 oli
4,403 km, puhelinlankoja 19,125 km, puhelimia
3,658, postitoimistoja 1,556. —
Kauppalaivastoa ei ole. — Ulkomaankauppa
vaihtelee vuosittain huomattavasti, koska se etupäässä
perustuu vaihteleviin viljasatoihin. Itävalta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0583.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free