Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serdar ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1131
Serdar—Serge
1132
Serdar ks. S i r d a r.
Serebraali, kielit., ks. Kakuminaal i.
Serebrospinaalinen hermosto,
cerebrospinaa-linen hermosto, ks. Hermosto.
Sereinetjev [-me’-], Boris Petrovits
(1652-1710), kreivi, ven. sotamarsalkka,
matkusteli Länsi-Euroopassa, oleskellen m. m. Roomassa
ja Maltassa, perehtymässä sotalaitokseen, otti
osaa Venäjän sotalaitoksen uudelle kannalle
muodostamiseen, taisteli pohjan sodassa
Itämeren-maakunnissa, voitti m. m. Erastxvieren luona
(30 p. jouluk. 1701) ja Teilitsan luona (19 p.
heinäk. 1702), sekä valloitti Pähkinälinnan (12 p.
lokak. 1702). Pultavan taistelussa 1709 S.
komensi armeian keskustaa, valloitti 1710 Riian,
mutta hänellä oli huono onni Turkin sodassa 1711.
K. O. L.
Seremonia (ransk. cérémonie, < lat.
cirimU-nia), juhlameno, juhlallisuus. —
Seremoniaa-1 i n e n, juhlamenojen mukainen.
Seremoniaali (ks. S e r e m o n ia), juhlamenot
ja -muototavat, joita erinäisillä
yhteiskunnallisen elämän aloilla käytetään ja jotka tav.
perustuvat käytäntöön, mutta voivat olla myöskin
säädetyn lain taikkapa lainveroisen tavan vaatimia.
Hovi-s. sai alkunsa Rooman valtakunnassa,
periytyi sieltä itäroomal. keisarikuntaan ja sieltä
muihin Euroopan valtioihin. Eri hoveissa
käytetyt s:t eroavat jossakin määrin toisistaan.
Valtioiden välisissä suhteissa käytetään s:ia, joka
osittain perustuu oikeussääntöihin, ilmenee
valtioiden ja valtionpäämiesten arvojärjestyksessä
y. m. — Meri-s. perustuu ensi sijassa eri
valtioiden lainsäädäntöön tai käytäntöön, mutta
aavalla merellä, joka ei ole minkään valtion vallan
alainen, noudatetaan eräitä kansainvälisesti
vakaantuneita ohjeita, esim. että kauppalaivan
tulee tervehtiä (saluteerata) sotalaivaa, alemman
asteen sotalaivan ensin tervehtiä ylemmänasteista
j. n. e. * R. E.
Seremoniaalilaki (ks. S e r e m o n i a),
juutalaisten jumalanpalvelusta ja yleensä pyhiä
toimituksia ja menoja (uhreja, rukouksia,
paastopäiviä, ympärileikkausta, esikoisjärjestelniää)
koskevat määräykset ja säädökset.
Seremoniamestari (ks. Seremonia),
juhlamenojen ohjaaja.
Serenadi (ransk. sérénade, it. serenata, <
lat. scrus — myöhäinen), mus. 1. Laulu- tahi
soitto-esitys, joka tapahtuu (illalla tahi yöllä)
kunnia-tervehdyksenä jonkun arvossapidetyn tahi
suositun henkilön asunnon edustalla. 18:nnella
vuosis. olivat soitin-s:t yleisiä ja niihin kuului
kokonainen sarja pieniä kappaleita tanssin tahi
marssin tahdissa. Nyk. ovat mieskuoro-s :t
tavallisimmat. — 2. Sarjamuotoinen orkesterisävellys,
joka yleissävyltään muistuttaa s:n alkuperäistä
tarkoitusta. S :t sävelletään nyk. useimmiten
vain jousiorkesterille ja esitetään
konserttisaleissa. Vanhemman ajan (esim. Haydnin ja
Mozartin) s:hin kuului aina myös ulkoilmassa
kaikuvia puhallussoittimia. I. K.
Serenata f-va’-J, mus., 18:nnella vuosis.
suosittu draamallisen kantaatin tapainen
juhlasävel-lys, joka esitettiin etenkin ruhtinaallisten
henkilöiden merkkipäivinä. 1. K.
Serenissimus f-revi’-] (lat.), ,.kirkkain",
hallitsevien ruhtinaiden arvonimi.
Serenius
ë’niusj, Jakob (1700-76). ruots.
piispa, myssyjen huomattavimpia johtomiehiä
vapaudenajalla. tuli ylioppilaaksi 1714, [-maisteriksi 1722, ja oltuansa kymmenkunnan vuotta
ruots. pappina Lontoossa, 1735 Nyköpingin
kirkkoherraksi, 1763 Strengnäsin piispaksi.
V:sta 1738 v:een 1771 hän oli pappissäädyn
jäsenenä kaikilla valtiopäivillä (paitsi 1756) ja
esiintyi pian myssypuolueen huomattavimpana
miehenä säädyssään. Hattuja hän aina
johdonmukaisesti ja jyrkästi vastusti, joutuen siitä. syystä
heidän ankaran vihansa alaiseksi. Tarpeellisia
parannuksia Suomen hallinnossa hän innokkaasti
puolusti, jottei Suomesta tulisi ,,menetetty
maakunta". Kirkollisella alalla S. myös oli varsin
toimelias, aikaansaaden uudistuksia Englannissa
saavuttamiensa kokemuksien perustuksella ja
vaikutti erittäinkin konfirmatsionin ottamiseksi
käytäntöön Ruotsin kirkossa. [L. A. Cederbom,
,.J. S. i opposition mot hattpartiet 1738-66"
(1904).] K. O.
Serepetta, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Pietarhovin piirikunnassa Kapriosta itään;
kuuluu Itä-Inkerin rovastikuntaan. S. johtaa alkunsa
jo Ruotsin vallan ajoilta; oli olemassa ainakin
1640 N o v a-B u r a n nimellä. N. 1750
muutettiin kirkko ja pappila Nova-Buran
venäläisty-neestä kylästä S :n (ven. Zerebjatka) kylään,
josta seurak. nykyinen nimi. Venäjän vallan
aikana siirrettiin S:n alueelle paljon venäläisiä,
jotka tunkivat suom. asutuksen pois useasta
kylästä. Baltian rautatien rakentamisen jälkeen
alkoi S:aan siirtyä virolaisia, niin että
nykyisin melkein puolet S:n väestöstä on siirtokansaa.
Suomalaisia asuu 32 kylässä, useimmiten sekaisin
venäläisten, inkeroisten tai siirtolaisten kanssa.
Koko väkiluku (1916) 3,213 henkeä, niistä 1,619
vakinaisia suomalaisia, muut virolaisia ja
Suomen alamaisia. Papin valitsee seurakunta, vaalin
vahvistaa läänin kuvernööri. P. T.
Sereth {-retj. 1. Tonavan lisäjoki vas.,
alkaa Iso S. ja Pieni S- nimisistä lähdejoista
Kar-paattien koillisrinteellä Bukovinassa, virtaa
etelä-kaakkoista pääsuuntaa, siirtyy S:n kaupungin
alapuolella 145 km juostuaan Romaanian
Moldovaan. laskee itään päin käännyttyään Galatsin
yläpuolella Tonavaan; 470 km. Kuljettava
suupuolelta. Suurimmat lisäjoet; Suczawa, Moldova,
Bistritsa, Trotus, Putna, Buzeu oik., Berlad vas.
— S. on vanhan ajan Hierasus. — 2. Joki
Ttä-Ga-litsiassa, Dnesterin lisäjoki vas., alkaa
Podhor-een luona, virtaa aluksi kaakkoista, Tarnopolin
luota eteläistä pääsuuntaa kovasti mutkitellen,
laskee Zaleszczyki’n alapuolella Dnesteriin; 255
km. — Suurvaltainsodan aikana venäläiset
muualta Galitsiasta peräydyttyään kauan aikaa 1915
-16 sitkeästi puolustivat S:n rintamaa.
3. Kaupunki Bukovinassa, S.-joen oik. rannalla,
lähellä Romaanian rajaa; 7.614 as. (1900), joista
3,100 juutalaista. — Useita kirkkoja, lukio. Olut-,
mylly-, polttoöljy- y. m. teollisuutta, suuret
karjamarkkinat. E. E. K.
Serge fs5dz] (engl.). Puuvilla-s. on 4 tai
6-nii-tinen. verrattain löyhärakenteiseksi kudottu ja
paksulankainen kangas, joka kudotaan tasa- ja
ristiraitaiseksi. Silkkikankaana s. tunnetaan
myös nimellä sarssi, ja se on tällöin tav.
pomsi-sidoksinen; myös vastaava kampalankasarssi
tavataan. Yleisimmin tunnettu on s:n nimellä
puolikarkeasta kampavillalangasta kudottu 4-nii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>