- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1133-1134

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sergeants at law ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1133

Sergeants at

law—Sergipe

1134

tinen kangas, joka on heikosti vanutettu ja
pinnaltaan nukattomaksi leikattu. S:iä käytetään
huokeahintaisena miesten pukukankaana ja se
on useimmiten siniseksi värjätty. E. J. S.

Sergeants at law [sädzants at lö] (engl.),
kunnianimi, joka Englannissa aikaisemmin annettiin
määrätyt vuodet palvelleille asianajajille
(barris-ters). Ennen 1873-75 tapahtunutta
oikeuden-käyntilaitoksen uudistusta s. a. 1. nauttivat
laajoja erioikeuksia ja heidän keskuudestaan
nimitettiin tuomarit. R. E.

Sergej ks. H e r m a n, ven. munkki.

Sergej Aleksandrovits [-e’i -a’-] (1857-1905),
ven. suuriruhtinas, Aleksanteri II :n poika; tuli
1891 Moskovan kenraalikuvernööriksi; vaikutti
Nikolai II :n tultua hallitsijaksi paljon tämän
neuvonantajana taantumuksellisen suunnan
hyväksi; vainosi juutalaisia ja kukisti ankarasti
Moskovassa jouluk. 1904 syntyneet
ylioppilas-levottomuudet; murhattiin 17 p. lielmik. 1905
pommiräjähdyksellä.

Sergejn ja Hermanin veljeyskunta
(virallinen nimi Pyhäin Sergejn ja Hermanin
veljeyskunta), Suomen kreik.-katolisen
papiston keskuudessa perustettu seura, jonka
päätarkoituksena on suomenkielisen
halpahintaisen uskonnollisen kirjallisuuden
toimittaminen ja sen levittäminen kreikanuskoisen
väestön keskuuteen. Seuran perusti Viipurin
kreik.-katolisen seurakunnan khra G. N. Sobolev,
laatien säännöt ja ryhtyen hakemaan niille
vahvistusta 1882; säännöt vahvistettiin vasta 1885.
S. ja II. v. on tähän asti (1915) toimittanut
ja kustantanut lähes 100 kirjasta ja uskonnollista
käsikirjaa, sekä v:sta 1885 julkaissut vuosittain
..Kalenterin" kreikanuskoista väestöä varten ja
v:sta 1897 uskonnollista kuukauslehteä ,,Aamun
koitto". — S. ja II. v:n keskuspaikkana on
Sortavala. Seuran nimi on otettu Valamon
perustajamunkkien mukaan (ks. Herman).
[S. Solntsev, ,,Ortodoksisen kirkon vaiheet
Itä-Suomessa" (1903).] L. H-nen.

Sergejeff [-ge’-], F., toiminimi Viipurissa,
jonka kauppaneuvos F. Sergejeff (s. 1840
Venäjällä) perusti; 1873 hän osti I. A. Schuschinin
kauppaliikkeen (jonka suuresti
laajennettuna 1899 luovutti toiminimelle F. Sergejeffin
pojat ja kumpp.), 1878 perusti
tupakka-ja p a p e r o s s i t e h t a a n (Itä-Suomen
suurin,. valmistusarvo 1914 oli 3 milj. mk.,
työväestö 450 henkeä; sairas- ja liautausapukassat),
1894 osti Tschusoff & Sapetoffin vararikosta
liikkeen teollisuuslaitokset Rosuvoin
kaupunginosassa, lakkauttaen muut paitsi
olutpanimon, joka 1895 siirtyi F. Sergejeffs ölbryggeri
a.-b:lle (osakepääoma 1 milj. mk.; valmistusarvo
1914 oli 650,000 mk., työväestö 35 henkeä;
sairas-ja liautausapukassat). Vihdoin kauppaneuvos
Sergejeff 1907 perusti saippuatehtaan
(valmistus 1914 arvoltaan 250,000 mk.; työväestö 10
henkeä) Siiiniön aseman lähelle. E. E. K.

Sergei, Johan Tobias (1740-1814), ruots.
kuvanveistäjä; syntynyt Tukholmassa saks.
vanhemmista. S:n opettajina olivat
ornamentin-veistäjä Masreliez ja Larcheveque, 1758 hän oli
opintomatkalla Pariisissa ja työskenteli v:sta 1759
Tukholman linnan rakennustöissä. Vv:n
1765-66 valtiosäädyt myönsivät hänelle
matkastipen-din, jolla hän oleskeli 1767-78 Koomassa, missä

hän 4 vuotta opiskeli Ranskan akatemiassa.
Tutustuminen hellenistisen kauden antiikkiin
vaikutti Roomassa käänteentekevästi S:n
taidekäsitykseen. Ensimäinen veistos tältä ajalta ja
yleensä hänen eniten eloa uhkuva teoksensa on
hienoa luonnontajua ja erinomaista käsittelyä
ilmaiseva ,,Fauni" (muovailtu 1770,
marmoriveistoksena v:lta 1774 sekä Tukholman
kansallismuseossa että Ateneumissa). Tämän
lepäävässä asennossa esitetyn ,,Faunin" jälkeen, joka
heti teki S:stä kuuluisan taiteilijan,
mainittakoon hänen muista Rooman aikaan kuuluvista
töistään esim. pysty- ja ryhmäkuvat ,,Diomedes"
(1771), ,,Amor ja Psykhe" (1787), „Mars ja
Venus" (1804-12) ja „Kylvystä nouseva Venus".
Kustaa III:n kutsusta S. vastenmielisesti palasi
takaisin kotimaahansa (1779), nimitettiin
akatemian professoriksi 1780, sai lukuisasti
tilauksia, aateloitiin 1808 ja asui Tukholmassa
kuolemaansa asti. Epäsuotuisten olosuhteiden
vaikutuksesta eivät Ruotsissa suoritetut teokset,
joitakuita poikkeuksia lukuunottamatta, ole yhtä
suuren ja elinintoisen hengen kannattamia kuin
S:n edelliset työt. Tukholman aikana
syntyivät m. m. monen monet muotokuvalliset
esitykset, Cartesiuksen muistomerkki (1781) ja
alt-taritaulukuva ,,Kristus nousee haudasta" (1785,
molemmat Tukholman Aadolf Fredrikin kirkossa)
sekä viimeinen merkkiteos: Kustaa III:n
Tukholman ,,Skeppsbron"ille 1808 pystytetty
pronssipatsas, jota on sanottu „ruotsinnetuksi Apollo di
Belvedereksi" ja joka antiikkis-ihannoivan tyy
linsä ohella ilmaisee paljon persoonallista
luonnetta ja ajanväriä. — Suomessa on meillä
,,Faunin" lisäksi S:n tekemä A. Ehrensvärdin
hautakivi Viaporissa sekä Ateneumin ja Antellin
kokoelmissa kaksi kipsistä medaljonkimuotokuvaa.
— S. on varhaisimpia ja kaikista etevin niistä
taiteilijoista, jotka edustavat uusklassillisuuden
valtaanpääsyä 18:nnen vuosis. lopulla. Ruotsiin
palattuaan ei S:llä ollut mainittavaa
vaikutusta aikansa eurooppalaiseen taiteeseen, mutta
Ruotsin kuvanveistotaiteessa hän merkitsee
ensimäistä suurta nimeä. [Julius Lange, ,,S. og
Thorvaldsen" (1886) ; Georg Göthe, „Johan Tobias S."
(1898).] E. R-r.

Sergievskij posad /-e’- -a’d] (myös Scrgievo).
kauppala Venäjällä, Moskovasta 73 km koilliseen,
Kontsura- 1. Glimitsa-joen varrella, kuuluisan
Troitsko-sergievskaja lavra (Pyhän Sergein
kolminaisuuden luostari) nimisen luostarin luona;
26,800 as. (1910). Harjoitetaan melkoista
koti-ja tehdasteollisuutta (puuleikkauksia, kankaita),
joita myödään luostarissa suurin joukoin (n.
100,000 v:ssa) käyville pyhiinvaeltajille.

Sergipe /-£*’-/, valtio Koillis-Brasiliässa,
Atlantin valtameren rannalla, San Francisco-joen
eteläpuolella; 39,090 km2, 500,000 as. (1913;
etupäässä sekarotuisia ja neekereitä), 15 km2:llä.
asukastiheydeltään Brasilian toinen valtio. —
Idässä on kapea, hiekkainen rannikkokaistale,
jota lännessä rajoittaa osaksi metsäinen
penger-maa. Pengermään rajalla on metsäinen
vuoristo-vyöhyke (Serra de Itabaiana), jonka takana
kuiva ja terveellinen, karjanhoidolle sovelias
ylä-tasankoalue. Vuorissa on erinäisiä mineraaleja,
metsistä saadaan rakennus- ja väripuita,
maanviljelys tuottaa sokeriruokoa ja puuvillaa
vietäväksi, kaakaota, maissia, riisiä, tupakkaa v. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0591.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free