- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1135-1136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sergeants at law ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1135

kotitarpeiksi. — Pääkaupunki Aracajü
(32,000 as., 1913), josta lähtee pari rautatietä.

Sergius, neljän paavin nimi. 1. S. I (paavina
687-701), pyhimys, kotoisin Antiokiasta, kielsi
keisarin painostuksesta huolimatta
Konstantinopolissa v. 692 pidetyn kirkolliskokouksen
päätösten pätevyyden. — 2. S. II (paavina 844-847),
syntyään roomalainen, vihittiin paaviksi ilman
keisari Lothar I:n suostumusta, mutta näyttää
kuitenkin tulleen pakotetuksi tunnustamaan siinä
kohden keisarin oikeuden. — 3. S. III (paavina
904-911) valittiin jo 897, mutta sai aluksi
väistyä Johannes IX:n tieltä, kunnes hän
rakastajattarensa avulla pääsi valtaan 904. — 4. S. IV
(paavina 1009-12) palveli Crescentiusten
patriisi-suvun pyyteitä. A. J. P-ä.

Seriffi. 1. (arab. sarif = „ylevä"), jalosukuinen;
Muhammedin tyttärestä Fatimasta
polveutuvien henkilöjen arvonimitys. — 2. (engl. sheriff),
Englannissa kreivikunnan ylin
poliisiviranomainen, joka m. m. johtaa parlamenttivaaleja,
kutsuu valamiehet kokoon, panee toimeen
tuomiot ja valvoo järjestyksen ylläpitoa. 5:n
nimittää kruunu, hän on palkaton, mutta nauttii
pieniä sivutuloja. Yhdysvalloissa s., jonka
valitsee veroa maksava väestö, on kreivikunnan ylin
toimeenpa novirkamies.

Sering [zërir]lc], Max (s. 1857), saks.
taloustieteilijä. Toimittuaan muutaman vuoden
virkamiehenä S. siirtyi yliopistoalalle; v:sta 1897
professorina Berliinin yliopistossa; Saksan
maatalousneuvoston ja Preussin
maatalous-kollegin jäsen. S. on erityisesti tutkinut
maatalousoloja; teoksia: ,,Die landwirtschaftliehe
Konkurrenz Nordamerikas" (1887), „Die innere
Kolonisation im östlichen Deutschland" (1893),
,,Das Sinken der Getreidepreise und die
Konkurrenz des Auslandes" (1894) ; julkaissut
kokoelmateoksen ,,Die Vererhung des ländlichen
Grundbesitzes im Königreich Preussen" ja
v:sta 1903 (yhdessä G. Schmollerin kanssa)
sarjaa ,,Staats- und sozialwissenschaftliche
For-schungen". J. F.

Serinus ks. Kanarialintu.

Serio /-ë-J (it.. = vakava), mus., opera s
e-r i a, vakava-aiheinen ooppera. S:n vastakohta
on opera buffa, koomillinen ooppera (ks.
Buffo). 18:nnella vuosis. tämä nimitys (opera
seria) joutui omaksi irvikuvakseen
oopperatyy-lin silloisen nurinkurisen kehityksen vuoksi (ks.
Ooppera). I. K.

Serisiinisaippua, raakaa silkkiä
saippualiuok-sessa puhdistettaessa (keitettäessä) saatu
serisii-ninpitoinen saippualiuos, joka on tärkeä lisä
silkin värjäyksessä.

Serisiitti, vaaleanvärinen, joko kellertävä t.
vihertävä hienosuomuinen kiille, joka
kokoomukseltaan on hyvin lähellä muskoviittia. S:iä
tavataan yleisesti kiteisten liuskeiden, kuten fylliitin,
kiilleliuskeen ja kvartsiitin aineksena. P. E.

Seriumi ks. C e r i u m i.

Serkku 1. orpana, isän tai äidin veljen tai
sisaren lapsi. Tämä sukulaisuussuhde ei enää
v:n 1872 jälkeen ole avioliiton esteenä, vaan
kyllä edelleenkin tuomarin ja todistajan
esteelli-svysperusteena.

Serlachius [-la’kkius]. 1. Petrus S.
(1655-1738), suom. pappi, kotoisin Pernajan
Särkilah-desta (josta nimikin on muodostettu), tuli vlioppi-

1136

laaksi 1674, väitteli maisteriksi 1677 ja tuli 1681
Pernajan kirkkoherraksi, missä virassa sitten
oli 58 vuotta. Oli Viipurin hiippakunnan
edustajana valtiopäivillä 1693 ja 1697. Kuu ison
vihan aikana enimmät virkamiehet maasta
pakenivat, jäi S., vaikka vihollinen häntä jo jonkun
aikaa vankina kuljetti ja pahoin piteli, paikalleen
ja määrättiin 1718 Porvooseen asetetun
konsis-toriaalioikeuden esimieheksi, saaden täten
tehtäväkseen maamme itäisen hiippakunnan rappiolle
joutuneiden olojen korjaamisen, johon myöskin
innolla ryhtyi. Konsistorin kokouksia pidettiin
ajoittain hänen kodissaan Särkilahdella. Kreivi
Douglas ei vain ollut sen toimintaan
tyytyväinen, vaan tahtoi sen lakkautettavaksi. Rauhan
jälkeenkin S. jonkun aikaa pysyi Porvoon
konsistorin jäsenenä.

2. Karl S. (1693-1755), runoilija, edellisen
poika, tuli ylioppilaaksi Turussa 1706, Upsalassa
1712; 1719 hänen täytyi Gööteporista ..kovin
valitettavan rappiotilan takia, johon oli joutunut"
lähteä ulkomaille, ja oleskeli Hampurissa, mutta
palasi myöhemmin Ruotsiin, jossa »asianajajana"
eli Tukholmassa. On julkaissut „Dr;\tteskald
öfver drottning Ulrieæ Eleonora kröning" (1719),
,,Det qvidande och muntrade Sverige" (1719),
»Christeliga fägnetimmar eller 100 sånger"
(1726, useampia painoksia), »Wåhrblomman,
som-marliljan, liösteblomsteret" (1750). [A. Hultin,
„Den svenska vitterheten i Finland under
stor-maktstiden", siv. 272-5.] K. G.

3. Gustaf Adolf S. (1830-1901), liikemies;
toimi v:sta 1858 apteekkarina Tampereella:
rakennutti 1868 Mänttään puuhiomon, joka oli
ensimäinen laatuaan Suomessa, 1882 paperitehtaan ja
sam. v. puuhiomon Filppulaan, 1896 avatun
kapearaiteisen rautatien Filppulan ja Mäntän välille.
Kun v:n 1885 tullimääräysten kautta Suomen
teollisuustuotteiden vienti Venäjälle vaikeutui,
toimi S. paremman liikenneyhteyden
aikaansaamiseksi Länsi-Euroopan kanssa esittäen
suunnitelman säännöllisen talviliikenteen
toimeenpanemiseksi Hangon ja Englannin välillä. Hänen
onnistuikin saada tansk. talvihöyryalus pitämään yllä
säännöllisiä kulkuvuoroja Hangon-Kööpenhaminan
linjalla. S. puuhasi myöskin jäämurtajan
hankkimista ja kannatti Hangon sataman siirtämistä
Tulliniemelle. Myöskin Suomen rautatieverkon
kehittämistä hän innolla harrasti; julkaisuja: ,,Om
Finlands jernvägsnät", ..Hangö och dess framtid".

4. Johan Julian S. (s. 1854),
oikeusoppinut; yliopp. 1870, lakit. toht. 1881; 1881-82
si-viililainopin ja roomalaisen oikeuden dosenttina;
oli sen jälkeen tuomarin toimissa, tullen 1900
senaatin oikeusosaston jäseneksi, josta virasta erosi
jo sam. v.; tuli 1901 Suomen kaupunkien
hypo-teekkikassan toimitusjohtajaksi. S. oli 1885 ja
1891 edustajana säätyvaltiopäivillä, jäsenenä
metsästys- ja kalastuslakikomiteoissa,
puheenjohtajana osuustoimintalain ehdotusta laatimaan
asetetuissa komiteoissa; julkaissut m. m. „Om
ftter-vinning tili konkursbo" (1881), „Om klander å
jord enligt de svenska landskapslagarna" (1884).
»Lärobok i sakrätt" (1899), »Lärobok i allmän
obligationsrätt" (1902; suom.), „Finsk
vatten-rätt" (1909), ..Kommentar tili lagen om
vatten-rätten" I-IV (1913-14) sekä lukuisia
tutkimuksia lainopillisissa aikakauskirjoissa.

5. Allan (s. 1870), suom. oikeusoppinut, edel-

Sergius—Serlachius

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0592.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free