- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1139-1140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serlachius-osakeyhtiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1139

vaikutusta. S.-asbéstia käytetään nyk. enemmän
kuin toista asbestiin j ia, sädekiviasbestia. Sitä
tavataan raontäytteinä peridotiittivuorilajeissa ja
saadaan enimmän Pohjois-Italiasta, Kanadasta ja
Permin kuvernementista Venäjällä. — Suomessa
tavataan s:iä vuorilajina runsain määrin maan
itä- ja pohjoisosissa, mutta käyttökelpoista
s.-asbestia ei ole tavattu. — S:ii ja kalkkisälvän
seosta nimitetään o f i k a 1 s i i t i k s i.
Muutamin paikoin Kanadassa sekä Lupikossa
Pitkän-rannan lähellä Suomessa on juovaista
ofikalsiit-tia. Tätä luultiin ennen orgaaniseksi
jäännökseksi ja tuolle oletetulle eliölle annettiin nimi
Eozoon canadense. Nvk. tiedetään kumminkin,
että se 011 aivan epäelimelliiien muodostuma. —
2. Kiemurteleva vuoristotie. P. E.

Serpentiinikivi, vuorilaji, jossa serpentiini
on pääasiallisimpana kivennäisaineksena.
Tämän ohella on siinä tav. m. m. kromiittia. S. on
muuttumis- tai metamorfismitiilos muista
uiag-nesiumrikkaista vuorilajeista, ennen kaikkea
pe-ridotiiteista. Itä- ja Poli jois-Suomen n. -i.
kalevalaisissa ja laatokkalaisissa muodostumissa s.
on yleinen talkki- ja kloriittiliuskeiden ja
vuolukiven rinnalla. P. E.

Serpentiinitanssi (lat. serpens = kiemurteleva,
käärme), käärmetanssi, varietee-numero, jonka
amer. tanssijatar LoTe Fuller teki tutuksi
1890-luvulla. Sitä tanssitaan hyvin leveässä,
poimulli-sessa puvussa, häikäisevässä ja monivärisessä
valossa. II. Kr-n.

Serpuhov, piirikunnankaupunki
Keski-Venä-jällä, Moskovan kuvernementin etelärajalla,
Moskovasta etelään 2 km Moskovan-Kurskin radalta,
Okaan laskevan Naran varrella 7 km päässä
Okan jokisatamasta; 36,195 as. (1907). —
Parikymmentä kirkkoa (Kolminaisuuden tuomiokirkko
alkuaan rak. 1380), pari luostaria, muutamia
oppilaitoksia. Kutomoteollisuus kukoistava; myös
höyrymyllyjä. — S. oli jo keskiajalla
sotilaallisesti tärkeä paikka (main. ensi kerran 1328) ja
sai usein kestää tataarien ja liettualaisten
hyökkäyksiä ja hävityksiä. Oli 1328-1456 erityisenä
ruhtinaskuntana. Linnoitettiin erittäin lujasti
1556. Menetti merkityksensä linnoituksena vasta
Pietari I:n aikana, kehittyen sitten
huomattavaksi kauppa- ja teollisuuskaupungiksi. E. E. K.

Serpula ks. Putkimadot.

Serpuliitti, putkimatojen (ks. t.)
kalkkikuo-rista muodostunut kalkkikivi.

Serra (port., = saha; esp. sierra), vuorijono,
vuoristo.

Serra do Mar (port., = ,,merivuoristo": myös
Serra Geral), Brasilian sisämaan ylätasangon,
vuorijonon luontoinen, mereen jyrkästi viettävä
itäreuna Rio de Janeiron eteläpuolella.

Serrano y Dominguez [ra’- -ge[t].
Francisco (1810-85), esp. kenraali ja politikko;
kohosi karlistisodassa 1834-49 kenraaliksi,
otti 1843 osaa Esparteron kukistamiseen, oli
sittemmin ylhäisissä sotilas- ja siviiliviroissa,
m. m. lähettiläänä Pariisissa; otti 1868 osaa
Isabella kuningattaren karkoittamiseen, tuli
väliaikaisen hallituksen esimieheksi ja valittiin
1869 kansalliskokouksessa „regentiksi"; oli
kuningas Amadeon saavuttua maahan v. 1871
jonkun aikaa pääministerinä ja tuli seur. v.
ylipäälliköksi sodassa karlisteja vastaan. Tammik.
1874 tapahtuneen valtiokaappauksen jälkeen S.

1140

tuli hallituksen johtajaksi ja sai miltei
diktaattorin vallan, mutta lähti kuningasvallan tultua
uudistetuksi Ranskaan, niissä viipyi v:een 1876;
tämän jälkeen, S :11a ei enää ollut vaikutusvaltaa.

J. F.

Serranus ks. S a h a-a live n.

Serrasalmo ks. S a h a 1 o li i.

Serratula tinctoria, värilääte, n. 1 m:n
korkuinen mykerökukkainen Keski-Euroopassa
kasvava kasvi, jonka lehtiä varsinkin ennen on
käytetty keltavärjäykseen. K. L.

Serrèt [serëf], Joseph Alfred (1819-85),
ransk. matemaatikko, tuli tähtitieteellisen
mekaniikan professoriksi 1861 Collège de Franceen ja
toimi faculté des sciences’issa differentsiaali- ja
integraalilaskennon professorina v :sta 1863;
aca-démie des sciences’in jäsen 1860. S. 011
kirjoittanut joukon eteviä, osaksi Suomenkin yliopistossa
käytettyjä kurssikirjoja kuten ,,Cours d’algèbre
supérieure" (1S49) ja ,.Cours de calcul
différen-tiel et intégral" (1867-68). U. S:n.

Serry, Jerez de la Frontera nimisen kaupungin
mukaan nimensä saaneet esp. viinit, ks. S h e r r y.

Sertepartia ks. Certepartia.

Sertifikaatti (ransk. certificat, < lat. certus
= varma, ja facere- tehdä), todistuspaperi, -kirja.
1. Kansallisuustodistus (ks. t.). — 2.
Venäjälle saadaan eräitä suom. tehdastuotteita viedä
rajoitettu määrä (ks. Tullilimiitti) yleistä
ulkomaan tullia halvemmalla differentsiaali- 1.
erotustullilla (ks. t.), jotapaitsi eräitä
kotiteollisuuden ja maatalouden tuotteita saadaan
viedä tullittomasti, jos »paikkakunnan
viranomaisten", tav. nimismiehen antama s. 1.
alkuperätodistus, joka on kirjoitettu valmistajan
antamaan laskuun, seuraa, joitakuita tuotteita
ilmankin sellaista todistusta (asetus 29 p:ltä toukok.
1897 muutoksineen). — 3. Suomessa saa
palo-viinaa kuljettaa vapaasti, jos määrä ei ole 10 1
suurempi. Jos kuljetettava määrä on yli 10 l:n,
tulee lähetystä yleensä seurata valmistajan
antama alkuperätodistus (ruots. ursprungsbevis) ja
myyjän antama varmuuskirja (certifikat), mutta
jos määrä on suurempi, ja erinäisten
asianhaarojen mukaan muussakin tapauksessa, tulee
lähetystä seurata kontrollöörin, nimismiehen,
tullikamarin t. m. s. antama passi (asetus
palovii-nan myymisestä v :lta 1892). ks. Oikea perä
i-syyden todistus. El. K.

Sertinki (engl. shirting, oik. = paitakangas),
luja, kaksiniitinen, valkaistu tai värjätty ja
moire-viimeistelyn saanut puuvillakangas, vrt.
Shirting.

Sertorius /-ö’-J, Quintus, roomal.
sotapäällikkö. synt. sabiinien maalla Nursiassa (nyk.
Nor-cia), kunnostautui kimbriläis- ja liittolaissodissa,
liittyi Mariukseen (ks. t.) sekä sai praetorina
oltuaan 83 e. Kr. hallittavakseen pohjoisen
Espanjan. jonne hän v. 80 pysvväisesti asettui. S.
muodosti keltibereistä, lusitaaneista ja roomalaisista
hyvästi harjaantuneen armeian, jolla hän
menestyksellisesti taisteli hallituksen sotajoukkoja
vastaan, sekä asetti oman senaatinkin
etevim-mistä puoluetovereistaan. Vihdoin, sittenkuin Cn.
Pompeius (ks. t.) oli lähetetty Pyreneitten
niemimaalle, joutui S. M. Perpernan virittämän
salaliiton uhriksi 72 e. Kr. [W. Ståhl, ,,De bello
Sertoriano" (1907).] K. J. H.

Serubabel [-bü-J johti 537 e. Kr. Kyyroksen

Serpentiinikivi—Serubabel

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0594.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free