Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Setelinanto-oikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1145
Setelinanto-oikeus—Setsvan
1146
Setelinanto-oikeus (ks. Seteli). Pankkien
s:een nähden saattaa tulla kysymykseen joko
desentraliseerattu tai sen tr a lise
e-rattu (keskitetty) järjestelmä. Edellinen on
olemassa silloin, kun suuri joukko pankkeja on
oikeutettu laskemaan liikkeeseen pankkiseteleitä.
Tällöin voidaan noudattaa kolmea eri
menettelytapaa: 1) jokaiselle pankille on suotu oikeus
laskea liikkeeseen seteleitä vapaasti ja
mielin-määrin; näin oli laita Englannissa ja
Skotlannissa ennen v. 1844 sekä useissa Yhdysvaltain
valtioissa ennen v. 1863; 2) niiden pankkien,
jotka haluavat antaa seteleitä, on alistuttava
valtion antamiin säännöitteleviin (normatiivi-)
määräyksiin; tällainen järjestys on olemassa
Yhdysvalloissa v:sta 1863 ja oli olemassa
Sveitsissä 1881-1907; 3) s. on vain niillä
pankeilla, joille valtio antaa siihen valtaluvan;
desentraliseerattu järjestelmä on tällöin olemassa,
jos valtio antaa tällaisen luvan useille
pankeille; näin oli ennen laita Preussissa.
Desen-traliseerattua järjestelmää noudatetaan myöskin
Kanadassa, Meksikossa, Chilessä ja Austraaliassa.
Sentraliseeratussa järjestelmässä saattaa tulla
kysymykseen sekajärjestelmä, jolloin on
olemassa etuoikeutettu keskuspankki ja sen
ohessa rajoitettu luku muita setelipankkeja
(Isossa-Britanniassa v:sta 1844, Saksassa v :sta
1875, Italiassa v :sta 1893) tai täydellinen
m o n o p o 1 i j ä r j e s t e 1 m ä, jolloin ainoastaan
yhdellä pankilla (joko valtio- tai
yksityispankilla) on s. (näin Ranskassa, Itävalta-Unkarissa,
Espanjassa, Portugalissa, Norjassa, Ruotsissa,
Tanskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Kreikassa,
Kreetassa, Sveitsissä, Romaaniassa, Serbiassa,
Bulgaariassa, Venäjällä, Suomessa, Turkissa,
Egyptissä, Kolumbiassa, Venezuelassa).
Liikkeessä olevan setelimäärän rajoittamiseksi
noudatetaan pääasiallisesti neljää eri
menettelytapaa: 1) määrätään, kuinka paljon
pankki-seteleitä yleensä, sekä katettuja että
kattamattomia, korkeintaan saa laskea liikkeeseen; näin
esim. Ranskassa; 2) määrätään, kuinka paljon
kattamattomia seteleitä korkeintaan saa laskea
liikkeeseen; näin esim. Englannissa, Suomessa,
Venäjällä; 3) määrätään tosin kattamattomien
setelien määrä, mutta annetaan samalla oikeus
mennä tämän määrän yli, jossa tapauksessa
kuitenkin on suoritettava ylitykseen suhtautuva
vero, joka on niin korkea, että se vastaa joko
kokonaan tai suurimmaksi osaksi
pankkisete-leillä saavutettua korkovoittoa; näin esim.
Saksassa, Itävalta-Unkarissa, Japanissa; 4)
setelin-anto rajoitetaan siten, että se ei saa mennä
kantapääoman tai jonkin sen monistetun
määrän tai osamäärän yli; näin esim.
Pohjois-Araeriikan Yhdysvalloissa.
Suomessa on Suonien pankilla sen
perustamisesta lähtien ollut s. V:n 1866 pankkilain
mukaan yksityispankitkin saivat määrätyillä
ehdoilla oikeuden laskea liikkeeseen seteleitä.
Tätä oikeutta käyttikin hyväkseen Suomen
yhdyspankki. V:n 1886 pankkilain astuttua
voimaan 011 Suomen pankki jälleen ollut ainoa
setelipankki maassamme. Sen s:sta on 7 p. elok.
1914 määrätty, että setelien liikkeessä oleva
määrä saa nousta enintään 70 miljoonaa
markkaa suuremmaksi setelinannon vakuutena olevaa
arvoainetta (valuuttaa), joksi luetaan pankin
metallikassa (kulta) ynnä rahaksi lyöty Suomen
hopearaha, pankin riidattomat saatavat sen
ulkomaisilta asiamiehiltä sekä pankin omistamat
ulkomailla maksettavat vekselit, ulkomaanrahan
määräiset obligatsionit, korkoliput ja setelit.
Välttämättömäin asianhaarain vaatiessa voidaan
kattamattomien setelien määrää • väliaikaisesti
vielä lisätä enintään 10 miljoonalla markalla.
Seteleinä on myös pidettävä pankin Suomen
rahan määräisiä osoituksia ja muita vaadittaessa
maksettavia sitoumuksia sekä myönnetyillä
kassakreditiiveillä nostamattomia määriä.
Metalli-kassan (kullan) minimimäärän tulee olla 20
miljoonaa markkaa, vrt. Pankki ja
Pankki-seteli. J. F.
Setelipankki (ks. Seteli) ks. Pankki.
Seth ks. Set.
Sethos 1. S e t i. kahden Egyptin faaraon nimi.
S. I (1313-1292 e. Kr.), Ramses II :n isä, soti
Syyriassa heettiläistä kuningasta Mursilia
vastaan, mutta oli pakotettu tekemään rauhan
Mu-tallun kanssa ja tyytymään Palestiinan
omistamiseen. S. II (1209-05) oli 19:nnen dynastian
viimeinen faarao, vrt. Egypti, palsta 544.
A’. T-t.
Setlari (amer. suom., < engl. settler),
uutis-asukas.
Setolkka ks. Valjaat.
Setri, ketri, nimitys, joka alkuaan tarkoitti
vain eräitä Juniperus ja Cedrus havupuusukujen
lajeja, mutta jota nykyisin käytetään monista
hyvin erilaisista puukasveista, joista saadaan
s.-puuta. N. s. punaista s.-p u u t a saadaan
Juniperus virginianasta, (Poh jois-Ameriikan
itäosissa), samoin J. bermudianasta (Florida,
Bahama-ja Bermuda-saarilla). Valkeaa s.-p uuta
tuottavat Juniperus oxyeedros (Välimerenmaissa),
Cupressus thujoides, Thuja occidentalis
(molemmat itäisessä Polijois-Ameriikassa), Taxodium
dis-tichum (kaakkoisessa Pohjois-Ameriikassa) y. m.
K u b a-s.-p u u t a tuottavat Cedrela odorata ja
C. brasiliensis (troopillisessa Ameriikassa).
Tiilenpunaista Singaporen s.-p u u t a saadaan
itä-int. Toona serratasta (3 jälkimäistä ovat
Me-liacece-heimoa Terebinthales-parvessa). Suuri
määrä muitakin s.-puita on kaupassa. Usein on
s.-puu hyvätuoksuista. S.-puulla on laaja
käytäntö lyijykynien, sikarilaatikkojen, pianojen,
kallisarvoisten huonekalujen y. m. s.
valmistuksessa. — Libanonin s. (Cedrus Libani) on
lehtikuuselle sukua oleva, ikivihanta,
komealatvuk-sinen, suuri, kuuluisa havupuu. Kävyt 1 dm :n
pituiset. Puu kestävää ja hyvätuoksuista, ennen
paljon rakennuspuuna käytettyä. Nykyisin on
sen puu harvinaista. Lajia kasvaa Syyriassa ja
Vähässä-Aasiassa. Libanonilla kasvavista puista
ks. Libanon. Kuva liitteessä Havupuita I.
K. L.
Setriöljy, Pohjois-Ameriikassa kasvavan
kataja-lajin, Juniperus virginianan (ks. Setri) puusta
vedellä tislaten saatu öljy. Väritön, paksuhko,
miellyttäväntuoksuinen alkoholiin liukeneva neste.
Om.-p. 0,945-0,960. Sisältää hiilivetyä (cedreeniä) ja
kamferintapaista cedrolia. Käytetään hajuvesi- ja
saippuateollisuudessa, mikroskopeerattaessa,
muiden öljyjen väärennysaineena y. m. <8.
Setseli 1. s e s s e 1 i (amer. suom., < engl.
saichel), pienehkö laukku, käsilaukku.
Setsvan (engl. kirjoitustapa Sze-ch’ uen; kiin.,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
