- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1147-1148

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Setelinanto-oikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1147

Settegast—Setälä

1148

= „neljä virtaa"), maakunta Kiinassa, Tibetin
rajalla, Jangtsekiangin ympärillä; 401,000 km2,
54.505.600 as. (1910: Kiinan väkirikkain ja
suurin maakunta), 129 km2:llä. — S:n pääosa on
n. 250,000 km2:n laajuinen, tavattoman
hedelmällinen ja taajaan asuttu tasanko, Richthofenin
„Punainen allas", n. 900-1,200 m yi. merenp.
Sitä ympäröivät lännessä ja pohjoisessa korkeat
(lännessä korkeimmat huiput yli 7,500 m,
pohjoisessa yli 5,000 m yi. merenp.), idässä vähän
matalammat vuoristot. Harvinaisen suopea
ilmasto (v:n keskilämpö -f- 18,i°C, minimi
-}- 8,5° C, maksimi -f- 26,8° C; v:n sademäärä
1,100 mm) on synnyttänyt rehevän, subtrooppisen
kasvillisuuden ja tekee mahdolliseksi 2-3 sadon
korjaamisen v:ssa. Harvemmin asutuissa
vuoristoissa luonnonsuhteet ovat vaihtelevia riippuen
korkeusasteesta. Pääjokeen Jangtsekiangiin
laskee S:ssa kolme isoa virtaa: Minkiang, Fusungho
ja Kialingkiang. Liikennettä niillä vaikeuttavat
koskipaikat. Pääjoki on kuitenkin kautta vuoden
kuljettava. ,,Punaisen altaan" asukkaat ovat
kiinalaisia, vaikka tyypiltään hyvin vaihtelevia,
vuoristoissa taas asustaa lolo- y. m., osittain vielä
puoli-itsenäisiä, alkuasukasheimoja. —
Päätuotteet: vehnä, ohra, riisi, hirssi, silkki, tee, tupakka,
hyönteisvaha, sokeri. Mineraalituotteista
käytetään suolaa, vaskea, rautaa, polttoöljyä. Tärkein
satama on Jangtsekiangin varrella,
ulkomaalaisillekin avonainen Tsungkingfu (n. 600,000 as.),
jonka kautta viedään silkkiä, vahaa, tupakkaa,
sokeria, öljyä, myskiä y. m. — S :ssa
työskentelee protestanttisia ja katolisia lähetysseuroja.

E. E. K.

Settegast [zetta-J, H e r m a n n (1819-19081,
saks. maatalousmies. v :sta 1863 Proskaun
maataloudellisen korkeakoulun johtaja ja sen
lakkauttamisen jälkeen 1881-89 professorina
Berliinin maataloudellisessa laitoksessa. S. on
uudenaikaisen maatalouden huomattavimpia
tieteellisiä edustajia. Eritoten talouseläinten hoidon
alalla hänen teoksillaan on ollut, käänteentekevä
merkitys. Hänen teoksistaan mainittakoon:
„über Tierzüchtung und die dabei zur
Anwen-dung kommenden Grundsätze" (1859), ,.Deutsches
Herdhuch" (yhdessä Krockerin, sittemmin
Pa-rey’n kanssa. 4 os., 1865-75), „Die Tierzueht"
(5:s pain. 1888), „Die landwirtschaftüche
Fütte-rungslehre" (1872), ,,Die Landwirtschaft und ilir
Betrieb" (3 :s pain. 1885).

Settembrini [rl’-], Luigi (1813-76), it.
kir-jallisuushistorioitsija. Vallankumouksellisten
aat-teidensa ja salahankkeidensa johdosta
Bour-bon’ien hallitusta vastaan S. sai kärsiä vainoa
ja vankeutta. V :n 1848 vallankumous antoi
hänelle vapauden, mutta samalla myös toi
suuria pettymyksiä; hänen oli pakko paeta maasta
ja hän muuttui yhä vanhoillisemmaksi. V. 1860
hän palasi kotimaahansa ja vaikutti
kirjallisuushistoriallisilla luennoillaan Napoli’n yliopistossa
herättävästi nuorisoon. Julkaistuaan ne painosta
(„Lezioni di letteratura italiana", 1867-72) hän
saavutti niillä suuren lukijapiirin.
Mielenkiintoisinta S:n tuotannosta ovat hänen
muistelmansa ,,Ricordanze della mia vita" (1879-80).

II. Kr-n.

Setteri ks. Koira, palsta 1155.

Settignano [-tinjä’no], Des id eri o da.
oi-keast. Desiderio di Bartolommeo di

Francesco (1428-04), it. kuvanveistäjä;
Do-natellou oppilas ja apulainen, työskennellyt
Firenzessä, jonka marmorikuvanveistäjistä hän oli
päämestareita. S. muuttaa Donatellon ankaran
tyylin sulavammaksi yhdistäen herkkään luon
nonhavaintoon suuren koristeellisen aistin ja
hempeäsävyisen kauneustajun, joka ilmenee par
haiten lasten .ja poikien esityksissä. Hänen
vaikutuksensa nuorempaan sukupolveen oli tuntuva.
S:n töistä Firenzessä mainittakoon pääteokset:
Marzuppini’n hautamerkki S. Croc-e-kirkossa ja
sakramenttitabernaakkeli S. Lorenzo-kirkossa.
Yksilöllisen ilmehikkäistä ja erinomaista
marnio-rinkäsittelyä osoittavista nuorten naisten
esityksistä mainittakoon Marietta Strozzfn
rintakuva (Berliinin Kaiser Friedrich-museossa).

E. R-r.

Settling days [-ii] dciz], Lontoon
arvopaperipörssissä termiinikauppojen selvityspäivät.

Setübal /-«’-/ (Sankt Ybes, Saint Ives),
kaupunki Portugalissa, Lissabonin piirikunnassa,
Lissabonista 29 km kaakkoon, Arrabida-vuoriston
etelä juurella Sade-joen suppilonmuotoisen suu
lahden pohjoisrannalla, lähellä sen laskua S:n
poukamaan; 30.346 as. (1911), Portugalin
kolmas kaupunki. — Viisi linnaketta, useita
kirkkoja, teatteri, S :ssa syntyneen runoilija
Boea-gen muistopatsas. Harjoitetaan viinin,
appelsiinien ja sipulien viljelyä, erinomaisen merisuolan
valmistusta, kalastusta, korkki-, sardiini- y. m.
teollisuutta, vilkasta kauppaa (Portugalin kolmas
ulkomaankauppakaupunki; tilastossa virallisesti
yhdistetty Lissabonin satamaan). Viedään
ulkomaille suolaa, sardiineja, appelsiineja, rypäleitä,
korkkia y. m. Satamaan pääsyä vaikeuttavat
hiekkasärkät. — Vastapäätä S:ia, lahden
etelärannalla n. s. ,,Troian" rauniot, roomal.-aikaisen
Cetobrigan jätteet. Läheisyydessä Arrabidan
pv-hiinvaellusluostari. — S:ia hävitti kovasti
maanjäristys 1755. — Purjelaivakautena, varsinkin
viime vuosis., S. oli suolasatamana hyvin tuttu
suom. aluksille. E. E. K.

Setukaiset ks. Virolaiset.

Setumaa ks. V i r o.

Setvertti ks. Tsetvert.

Setälä, Eemil Nestor (s. 1864), kielen- ja
kansanrunouden tutkija, vliopp. 1882, f il. kand.
1885, f il. lis. 1887, v:sta"
1887 suom.-ugrilaisen
kielitieteen dosenttina jav:sta
1893 suonien kielen ja
kirjallisuuden professorina
yliopistossamme;
suorittanut useita tieteellisiä
tutkimusmatkoja, m. m.
vepsäläisten (1889),
vatjalaisten (1889 ja 1909),
virolaisten (1889-90 ja 1905)
ja liiviläisten (1888 ja
1912) keskuudessa sekä
Unkarissa (1888 ja 1896);
ottanut erittäin
tehokkaasti osaa varsinkin
Kotikielen seuran,
Suomalaisugrilaisen seuran
(esimiehenä v:sta 1909) ja

Suomal. kirjali. seuran toimintaan ja johtoon.
Maallikkoedustajana ottanut osaa vv:n 1898 ja
1903 kirkolliskokouksiin; edustajana (pappissää-

(S.H.) E. N. Setälä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free