- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1153-1154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seuranto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1153

Seuranto

Sevastopol

1154

Seuranto ks. Komitatiivi.

Seuranäytelmä, pieni, vaatimaton, usein
vain yksinäytöksinen näytelmä, joka on aiottn
yksityisten henkilöiden (ei ammattinäyttelijäin)
esitettäväksi. II. Kr-n.

Seurasaaret ks. Tahiti-saaristo.

Seurasaari (ruots. Fölisön), Helsingin
kaupungin alueeseen kuuluva, luonnonihana saari
kaupungin äärellä, sen lounaispuolella, suurin pit.
1,100 m, suurin lev. n. 700 m, pinta-ala 38,5 ha;
saaren pohjoispään yhdistää puusilta
mantereeseen. V. 1889 S. vuokrattiin Helsingin
annis-kelu-o.-y :lle, jonka toimesta saaresta
muodostettiin viehättävä kansanpuisto tiheine
tie-verkkoineen (teitä 1915 kaikkiaan 9,540 m),
istutuksineen, hyvin hoidettuine metsineen,
urheilu-kenttineen, ravintoloineen (raittiusravintola),
uimapaikkoineen, laiva- ja venelaitureineen y. m.
S :n oman luonnonkauneuden lisäksi, sen
korkeammilta paikoilta avautuu kauniita näköaloja
ympäröiville seuduille; huomattavimpina
näköalapaikkoina mainittakoon saaren keskustassa oleva
vuori, eteläosassa järjestysmiehen asunnon
edustalla sijaitseva kumpu ja luoteisrannikolla
,,Tuomarien kivet". Merkillisin nähtävyys on 1909
perustettu „S:n ulkomuseo" (ks. Museo
ja Ulkomuseo). Vuokrattuaan saaren (1889)
Helsingin anniskelu-o.-y. ryhtyi heti raivaus- ja
rakennustöihin; rakennusten arvo 1893 teki
89,000 mk. Vv. 1893-1916 on käytetty varoja
386,4.39 mk. 94 p. (siitä rakennuksiin 149,555 mk.).
S :lle pääsee maitse joko Töölöstä haarautuvaa
,,Seurasaaren tietä" myöten, tahi käyttämällä
Munkkiniemen raitiotietä (pysäkiltä n. x/2 km
matka S :lie), vesitse taas Hietalahden satamasta
lähtevällä laivalla. L. II-nen.

Seurasolut, koppisiemenisten kasvien
jolito-jänteen nilaosan pieniä, runsaasti alkulimaa
sisältäviä, tumallisia soluja, jotka aina ovat
sijoittuneet siiviläputkien viereen. K. L.

Seurat [sörä’J, Georges (1857-91), ransk.
taidemaalari; työskennellyt
syntymäkaupungis-saan Pariisissa. Saatuaan 1880-luvun
puolivälissä yllykkeen Chevreulin teoksesta ,,De la
loi du contraste simultané des couleurs et de
rassortiment des objets colorés" S. kehitti uuden,
sekoittamattomia värejä käyttävän mekaanisen
pilkkumaalaustavan, joka on tunnettu nimellä
neo-impressionismi (ks. Impressionismi).

E. R-r.

Seurausväittämä ks. K o r o 1 1 a a r i.

Seward [sjäad], William Henry (1801-72),
pohjoisamer. valtiomies; toimi v:sta 1823
asianajajana, valittiin 1830 New Yorkin valtion
senaattiin ja oli 1839-42 tämän valtion kuvernöörinä
harrastaen varsinkin vankila- ja kouluolojen
parantamista. V. 1849 S. valittiin unionin
senaattiin, missä esiintyi orjuuden kiivaana
vastustajana; otti 1855 osaa uuden tasavaltalaisen
puolueen perustamiseen; v. 1861 Lincoln nimitti
hänet valtiosihteeriksi, s. o. pää- ja
ulkoasiainministeriksi. Sisällisen sodan aikana S. esiintyi
rohkeasti Englantia vastaan ja pakotti 1866
Ranskan heittämään Meksikon keisarikunnan
oman onnensa nojaan. Samana päivänä, huhtik.
14 p:nä 1865, jolloin Lincoln murhattiin, tuli
S. pahasti haavoitetuksi; vetäytyi
yksityiselämään 1869. S:n teokset „Works" julkaistiin
1853-62, ja niiden lisäksi v. 1883 ..Diplomatic
37. VIII. Painettu aV516.

history of the war for the Union". [„Story of
the life of W. S."] J. >.

Sevastopol (ven. Sevastopol j), kaupunki ja
linnoitettu sotasatama Etelä-Venäjällä, Taurian
kuvernementissa, Krimin lounaisosassa
Mustasta-merestä itään päin pistävän Boljsaja huhta
nimisen lahden (7 km pitkä, leveimmältä kohdaltaan
1 km leveä, 11-18 m syvä, kaikilta tuulilta
suojattu, erinomainen satama, Euroopan parhaita)
etelärannalla, siitä suoraan etelään haarautuvan,
n. 21/2 km pitkän, Juznaja buhta nimisen
lahden molemmilla puolin,
Moskovan-Kurskin-Har-kovan radan eteläpäässä; 77,378 as. (1910). —
Pääosa on Juznaja buhtan länsirannalla; se on
piirityksessä 1854-55 tapahtuneen hävityksen
(vain 14 taloa säilyi täydelliseltä tuholta)
jälkeen uudenaikaisesti rakennettu etupäässä
kellertävästä kalkkikivestä. Kadut (pääkatu
Nahimov-skaja) usein puuistutusten reunustamia.
Pohjoispäässä on kaunis Meribulevardi niminen puisto,
josta viehättävä näköala. Parikymmentä kirkkoa
(Vladimirin ja Pietari-Paavalin tuomiokirkot),
pari luostaria, Pietarin tiedeakatemian biologinen
asema meriakvaareineen, S :n puolustuksen museo,
Nahimovin, Lazarevin, Todtlebenin, Korniloviu ja
Kazarskijn muistopatsaat; muita muistoja
piirityksestä : Malahovin kukkula (vanha kurgaani)
ja hautausmaat, joista ven. hautausmaalla
(Brat-skaja mogila = ,,vel jeshauta") 100,000 kaatuneen
haudat. — Teatteri, oppilaitoksia, kirjastoja
y. m. — Sähköraitiotie. — S. oli ennen
hävitystä tärkeä satamapaikka ja myöhemmin,
raunioista noustuaan ja saatuaan rautatien, se
uudelleen saavutti melkoisen merkityksen, menettäen
sen kuitenkin Fedosian radan rakennuksen
jälkeen ja tultuaan yhä suuremmassa määrässä
yksinomaan merisotasatamaksi. Merikasarmit,
laivaveistämöt ja kuivat telakat ovat Juznaja
buhtan itäpuolella vastapäätä varsinaista
kaupunkia. V. 1912 S :n ulkomainen vienti oli
arvoltaan vain 2,i milj., tuonti 2 milj. mk.
Ulkomaisen laivaliikenteen selvitykset 1911 kaikkiaan
0,i milj. rek.-ton., pienemmät kuin parissa
kymmenessä muussa Venäjän satamassa. — Kauniin
luontonsa ja harvinaisen suopean ilmastonsa
takia S. on saavuttanut matkailijani ja lepoa ja
parannusta etsiväin suuren suosion; tarjolla on
merikylpyjä, rypäle-, kumissi- ja kefiirihoitoa. —
S :n nyk. paikalla oli kreikkalaissiirtola
Kherso-nesos Ilerakleia, joka roomal. aikana
Augustuksen kunniaksi sai nimen Sebastojwlis (kreik., <
■sehastos = lat. augvstus = ylhäinen, korkea ja polis
= kaupunki), josta nyk. S:n ven. nimi. Jo
varhain S. Korsun (< Khersonesos) nimisenä oli
tuttu venäläisille ja Vladimir valloitti sen ennen
kristinuskoon kääntymistään. Mongolilaisvallan
aikana se rappeutui; 1500-luvulla tataarit
perustivat sinne Ahtiar nimisen kaupungin. Krimin
jouduttua Venäjälle 1783 Poteinkin valitsi sen
ven. sotasatamaksi ja se sai nyk. nimensä. V. 1826
aloitettiin laajat linnoitustyöt, jotka kuitenkaan
eivät olleet läheskään lopussa, kun liittolaiset
lokakuun alussa 1854 ryhtyivät S:ia
piirittämään. Nerokkaan Todtlebenin toimesta
linnoitukset kuitenkin täydennettiin niin, että aluksi
Mensikovin, sitten Gortsakovin johtamat
piiritetyt saattoivat pitää puoliaan syyskuun alkuun
1855, jolloin ranskalaiset väkirynnäköllä
valloittivat Malahovin linnakkeen ja venäläisten täytyi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free